Maakuntien väkiluvun kehityksen kautta on mahdollista tehdä päätelmiä elinvoiman kehityksestä. Pelkästään väestön lukumäärän muutoksesta ei tule tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan on tarkasteltava pidemmän aikavälin kehitystä ja lukujen taustalla vaikuttavia laajempia globaaleja tai yhteiskunnallisia muutosilmiöitä.

Tilastokeskus on julkistanut väestönmuutosten ennakkotiedot vuoden 2023 ensimmäiseltä puoliskolta. Keskeisimmät osatekijät ovat luonnollinen väestökehitys (syntyvyys-kuolleisuus), maan sisäinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto. Etelä-Pohjanmaan osalta tilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Kuolleisuus on pandemian väistymisen myötä hieman laskenut, mutta samalla syntyneiden lasten määrä on vähentynyt. Näin ollen voidaan olettaa, että tänä vuonna luonnollisen väestökehityksen vaikutus tulee vähentämään Etelä-Pohjanmaan väkilukua noin tuhannen asukkaan verran. Vielä 2010-luvun alussa luonnollinen väestökehitys oli positiivinen korkean syntyvyyden ansiosta. Muutos on ollut dramaattisen suuri.

Alkuvuonna Etelä-Pohjanmaalta muutettiin hieman enemmän muualle Suomeen kuin aiempina vuosina. Maakunnan yhteenlaskettu muuttotappio oli noin 150 asukasta, joka on melko lailla aiempien vuosien tasoa, lukuun ottamatta pandemia-aikaa.

Nuorten muutot opiskelujen perässä tuovat syksyisin suurimman yksittäisen muutoksen kuntien väkilukuun. Niitä tilastoja joudumme vielä odottelemaan, mutta oletettavasti nuoret muuttavat tänäkin vuonna opiskelupaikkojen vähyyden vuoksi sankoin joukoin pois maakunnasta.

Maahanmuutossa näkyy selkeä muutos. Aiemmin Etelä-Pohjanmaa on saanut maahanmuutosta muuttovoittoa noin 300–400 asukkaan verran vuositasolla. Viime vuosi oli huippuvuosi, ja alkuvuonna 2023 muuttovoitto oli jo yli viisisataa asukasta. Näissä luvuissa näkyvät ukrainalaiset pakolaiset, jotka ovat nyt voineet hakea kotikuntaa Etelä-Pohjanmaalta.

Edellä mainittujen osatekijöiden yhteisvaikutuksesta Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin kahdellasadalla henkilöllä. Mikäli maahanmuuton taso olisi ollut 2010-luvun keskiarvon tietämillä väkiluku olisi vähentynyt jopa yli viidelläsadalla.

Väestökehitys heijastuu väistämättä työmarkkinoille. Kesäkuussa 2023 Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli maan matalin, mutta samalla työvoimapula ammattitaitoisen työvoiman ja korkeakoulutettujen osalta kasvaa jatkuvasti. Työpaikkoja on, mutta toisin kuin muualla Suomessa, tekijöitä ei ole tarpeeksi. Lisäksi työikäinen väestö vähenee vuosi vuodelta.

Esitänkin siis muutaman kysymyksen maakuntamme kehityksestä kiinnostuneille.

Miten voimme parantaa perheiden tukiverkkoja ja lisätä nuorten uskoa tulevaisuuteen, jotta voimme syntyvyyden kasvun avulla saada väestökehityksen perustaa kuntoon pitemmällä aikavälillä?

Miten teemme Etelä-Pohjanmaasta houkuttelevamman vaihtoehdon muualla Suomessa asuville potentiaalisille muuttajille? Entä miten voimme lisätä maakuntaan suuntautuvaa työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, jonka myötä on mahdollista saada verrattain nopeasti väkeä työvoimapulasta kärsivälle elinkeinoelämälle?

Muutokset syntyvyydessä ja maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat hitaampia ja taustalla on usein laajemmat trendit. Maahanmuuttoon taas on mahdollista omilla toimilla hakea muutosta. Selvää on, että kaikissa näissä tekijöissä tarvitaan käännettä parempaan. Vaihtoehtona on tyytyminen hiljaiseen hiipumiseen.

Teksti

Miika Laurila
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto