Säännellen uudistettu

Odottamattomat globaalit nopeasti etenevät kriisit ovat lisänneet kansainvälistä keskustelua järeistä yhteisistä varautumistoimenpiteistä.

Päätöksenteko on siirtynyt kauemmas paikallisilta viranomaisilta valtion ja kansainvälisten sääntelyelinten suuntaan.

Yhtenäinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ohjaava kaikkea toimintaa (globaali hiilivero). Rutiinityöt on pitkälti automatisoitu, minkä seurauksena työmarkkinat ovat murroksessa ja joustavuutta pyritään lisäämään.

Suomeen saadaan runsaasti opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa ja huoltosuhde on parempi, kuin mitä 2020- uvulla ennustettiin.

Kaupungistuminen on kiihtynyt ja Suomessa on kolme kasvukeskusta.

Hyvinvointivaltio on uudistunut. Sosiaaliturvaetuuksia on yksinkertaistettu ja ne on täysin automatisoitu. erveydenhuollossa korostuvat ennaltaehkäisy ja etähoito.

Juonenkuvaus

• Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät voimakkaasti ja sään ennustettavuus heikkenee
• Työvoimapula syvenee useilla toimialoilla. Samaan aikaan rutiinitöiden automatisointi lisääntyy
• Sote –palveluiden rahoituskriisi syvenee, kuntien varat eivät riitä ikääntyvän väestön kasvaviin sote –menoihin
• Kaupungistumiskehitys jatkuu yritysten keskittäessä investointejaan kaupunkien työvoiman läheisyyteen
• Talouskriisi osuu erityisen pahasti pienyrittäjiin ja itsensä työllistäjiin, joilla ei ole samanlaista turvaa kuin palkansaajilla. Perustulo nousee taas keskusteluun ja sen kannatus nousee
• Koronakriisin seurauksena lähdetään hakemaan voimakasta globaalin tason ohjausta globaalien kriisien hallintaan

• Globaalien ilmastokriisien seurauksena sovitaan globaaleista sääntelystä kuten hiili- ja päästöveroista. Tämä johtaa turpeen poltosta luopumiseen
• Suomeen tulee runsaasti opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koulutusjärjestelmän on uusiuduttava, jotta se kykenee vastaamaan maahanmuuttajien koulutustarpeeseen
• Kaupungistumis- ja automaatiokehityksessä työmarkkinoiden polarisaatio syvenee sekä aluetasolla että eri yhteiskuntaluokkien välillä
• Tuotetaan runsaasti teknologia- ja yksilödataan pohjautuvia ennaltaehkäiseviä palveluja kuten online diagnostiikkaa, joiden avulla osataan ennakoida tehokkaasti yksilön riskiä sairastua ja tulevaa palvelutarvetta. Nämä menetelmät auttavat myös hallitsemaan pandemioita
• Sosiaaliturvaa uudistetaan. Perustuloa ei oteta käyttöön, mutta etuuksia karsitaan ja yksinkertaistetaan. Ihmisten kategorisoinnista palkansaajiin ja yrittäjiin, työllisiin ja työttömiin luovutaan ja siirrytään täysin harkinnanvaraisiin etuuksiin. Tulojen ja varallisuuden muutoksista saadaan reaaliaikaista dataa ja etuudet maksetaan sen mukaan automaattisesti

• Eurooppa on saavuttanut hiilineutraaliuudelle annetut tavoitteensa
• Ruuantuotannossa siirrytään kasvipohjaiseen ravintoon, maidon ja lihan jäädessä harvinaisiksi erikoistuotteiksi. Turvemaiden maanviljelys lopetetaan
• Ei tutkintoon pohjautuvan koulutuksen rooli kasvaa. Ihmisillä osaamisportfolio, jota kartutetaan monilla eri tavoilla •Kilpailu huippuasiantuntijoista sekä hoivatyöntekijöistä kovaa, mutta samaan aikaan vähän koulutusta vaativat työt ovat kadonneet
• Teknologia on mahdollistanut lähipalvelut myös harvempaan asutuille alueille
• Sosiaalietuudet hoituvat täysin automatisoidusta yksilöstä kerättävän datan pohjalta. Tulotietoihin aletaan yhdistämään dataa yksilön muusta toiminnasta ja sen pohjalta tarjoamaan ennakoivia ja yksilöllistettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema johtavat automaattisesti palveluehdotuksiin