Säännellen uudistettu

Ville Vuorenmaa: Lumisadetta © Kuvasto 2024

Globaalin talouden kasvu on ollut maltillista ja velkataakka on lisääntynyt. Ylikansallinen sääntely on tehnyt kansainvälisestä toimintaympäristöstä vakaan, mutta kansallisia intressejä suojellaan ja protektionismi on kasvanut. Absoluuttinen köyhyys maailmassa on vähentynyt. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on vahvistunut. Yhtenäinen kansainvälinen politiikka ohjaa ilmasto- ja kauppapolitiikkaa ja vaikuttaa kansallisvaltioiden toimintaan yhä enemmän. Kansallisvaltioiden merkitys on pysynyt vahvana

Sääntely sekä päätöksenteko on siirtynyt kauemmas paikallisilta viranomaisilta valtiolle ja kansainvälisille sääntelyelimille. Yhteiskuntajärjestys säilyy suhteellisen rauhallisena, ja kansainvälinen yhteisö onnistuu hillitsemään konflikteja. EU:n rooli ja merkitys on vahva, mutta päätöksenteko on hidasta ja konservatiivista. Euroopan komission ja virastojen valta on kasvanut jäsenmaiden kustannuksella.

Valtiot pyrkivät kontrolloimaan teknologista murrosta. Valtiolliset toimijat pyrkivät valitsemaan käyttöönotettavista teknologioista voittajat ja uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa säädellään vahvasti. Yhteiskuntaa sähköistetään. Tuottavuuden kasvu on vähäistä ja uusien ammattien syntyminen on hidasta. Euroopan ulkopuolella teknologinen kehitys etenee nopeammin ja läpimurtoteknologiat kehitetään muualla maailmassa.

Euroopassa talouden kasvu on hidasta, elinkeinoelämässä tuottavuuden kasvu on matalaa ja työvoiman heikko saatavuus on merkittävä kasvun este. Investointeja tehdään velkarahalla ja protektionismi on heikentänyt Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan hillitsemään voimakkaasti kansainvälisillä sopimuksilla, joka johtaa teollisuuden uudistumisen kiihtymiseen ja mittaviin päästövähennyksiin. Vetytalous laajenee puhtaan energian saatavuuden kasvaessa ja julkisten tukitoimien ansiosta. Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan ja maailma on suuntaamassa kohti 2 asteen lämpenemistä.

Etelä-Pohjanmaan kehitys

Velkamäärän jatkuva kasvu, ikääntyvä yhteiskunta ja vähäinen maahanmuutto heikentävät talouskasvun edellytyksiä Suomessa. Vakaa ja suurista konflikteista pääosin vapaa kansainvälinen ympäristö ja protektionistiset markkinat määrittävät globaalia taloutta, josta hyötyvät erityisesti suurimmat taloudet. Pienten vientivetoisten ja korkeaan osaamiseen panostaneiden yhteiskuntien kuten Suomen kehitysmahdollisuudet ovat heikentyneet, mikä on johtanut hyvin maltilliseen talouskasvuun läpi 2030- ja 2040-luvuilla.

Hiipuva kansainvälinen kysyntä, matala kulutus kotimaassa ja rakentamisen väheneminen pitkittävät heikon talouskasvun aikaa. Etelä-Pohjanmaalla kitsas talouskasvu ei johda yhtä laajaan työttömyyteen kuin muualla maassa. Huoltovarmuuteen panostaminen ja julkisen sektorin ja EU:n rahoitusinstrumentit tukevat Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehitystä ja innovaatiokentän uudistumista.

Energiamurros tuo Etelä-Pohjanmaan BKT-kehitykseen taloudellista puhtia. Olemassa olevan yrityskannan osalta tehdään onnistuneita muutosprosesseja. Eteläpohjalaisten toimijoiden omapäisyys pysyy vahvuutena. Maakunnan vetytalouden mahdollisuudet edistyvät vahvoilla valtion investoinneilla.

Suomessa yhteiskunta on tasa-arvoinen ja säännelty. Aseellisten konfliktien uhka on vähentynyt. Merkittävimmät uhat ovat hybridisodankäynnissä. Voimakas sääntely on myös onnistunut vähentämään eriarvoisuutta, mutta samalla yhteiskuntaa tasapäistetään ja innovaatiopotentiaalia heikennetään. Yhteiskunnassa ei esiinny voimakasta tyytymättömyyttä, mutta optimismi ja kuluttajien luottamus on heikkoa.

Suomi ei ole houkutteleva kohde maahanmuuttajille ja Suomen väkiluku kääntyy laskuun ennakoitua nopeammin. Syntyvyys kuitenkin kasvaa odotettua enemmän erityisesti keskikokoisissa seutu-kaupungeissa. Maahanmuuttoa rajoitetaan EU:n ja kansallisen tason päätöksillä, jolloin työikäisen väestön määrä laskee maahanmuuton vähenemisen vuoksi. Suurissa kaupungeissa väestökehitys on ennustettua heikompaa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun väestönkasvun hiipumisena ja heikkona työpaikkakehityksenä. Suurin tekijä taustalla on maahanmuuton väheneminen

Kotimaista ruoantuotantoa pyritään ja kyetään lisäämään. Huoltovarmuuden osalta Suomen energiantuotanto ja ruoantuotanto voivat hyvin sääntelyn turvatessa varautumista. Turpeen poltosta on luovuttu tukemalla sen tuottajien siirtymistä muihin elinkeinoihin. Myös turvemaiden talouskäyttöä on  rajoitettu niiden vapauttaman hiilen takia. Ilmasto- ja ympäristösyistä tuleva turvemaiden talouskäytön väheneminen aiheuttaa merkittäviä haasteita maakunnan ja ruuantuotantoon. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät Etelä-Pohjanmaalla huolimatta siitä, että globaalisti ilmasto ei ole lämmennyt kuin kaksi astetta.