Kilpailua ja omavaraisuutta

Ville Vuorenmaa: The world is not evil © Kuvasto 2024

Globaalissa taloudessa epävarmuus on kasvanut. Maiden välillä on merkittäviä eroja talouskasvussa ja inhimillisessä kehityksessä. Maailmassa on voittajia ja häviäjiä. Kansainvälisesti on syntynyt keskenään kilpailevia suurten valtioiden johtamia blokkeja.

Kahdenväliset sopimukset ja uudet liittoumat lisääntyvät, kun multilateraaliset sopimukset menettävät merkitystään. Turvattomuus ja konfliktien uhka on kasvanut. Kansainvälinen sopimisjärjestelmä on jumiutunut ja kriisitilanteisiin vastaaminen on heikentynyt. EU on sisäisesti vahva ja kansainvälisesti merkittävä toimija niin talouden kuin turvallisuuden osalta. Sisäisesti koheesiopolitiikan merkitys on vähentynyt ja rahoituksen painopiste on innovaatiopolitiikassa.

Luova teknologinen kehitys kukoistaa keskinäisen kilpailun edistäessä innovaatioiden syntymistä. Uusinta teknologiaa kehittävien ja hyödyntävien yritysten kasvu vahvistaa Euroopan asemaa globaalisti. Työn automatisointi etenee tasaisesti. Työtä häviää, mutta tilalle syntyy uutta korkeamman tuottavuuden työtä. Kansainvälisten arvoketjujen uudelleenjärjestelystä johtuen myös valmistavaa teollisuutta on palannut Eurooppaan.

Kansainväliset kriisit ja ilmastonmuutos ovat lisänneet pakkomuuttoja ja pakolaisuutta globaalisti. Muuttoliike kiihtyy ja kohdistuu erityisesti suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.  Kansallisesti Suomessa pyrkimyksenä on kiihdyttää kaupungistumista muun muassa asumisen tuilla ja maaltamuuttoa tukevilla tukevilla verokannusteilla. Osaava työvoima on keskittymässä voimakkaasti kaupunkeihin.

Ilmastonmuutoksen eteneminen heikentää ruoantuotannon edellytyksiä erityisesti köyhemmissä maissa. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on lähinnä ohjaavaa, eikä sitovia sopimuksia ole onnistuttu luomaan. Blokkien väliset konfliktit heikentävät sopimista ja resurssien osoittamista ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeutumiseen. Monet alueet ja kaupungit ovat asettaneet omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Päästöjen vähentäminen jää tehottomaksi, koska kansainvälisesti alueelliset erot ovat suuret. Ilmastonmuutoksen hillinnässä epäonnistutaan, joka on johtamassa neljän asteen lämpenemiseen.

Etelä-Pohjanmaan kehitys

Tässä skenaariossa maiden talouskehityksessä ja hyvinvoinnissa on globaalisti merkittäviä eroja. Epävarmuus ja konfliktien yleistyminen vaikuttavat huomattavasti maiden talouskasvuun. Euroopan reuna-alueilla ja riskit ovat suurimmat. Suomesta muodostuu 2030-luvulla huoltovarmuuden ja teollisen tuotannon keskittymä, erityisesti maatalouden ja puolustusteollisuuden parissa. Suomen väkiluku kasvaa maahanmuuton ja lisääntyneen pakolaisuuden vuoksi. Talouskasvu ja lama vuorottelevat ja  ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset alkavat näkymään entistä enemmän 2040-luvun lähestyessä. Ilmapiiri maassa on tulehtunut epävarmuuden jatkuessa.

Etelä-Pohjanmaan näkymiä varjostaa hyvin voimakas kaupungistuminen, rakennemuutokset ja konfliktien uhka. Uudistunut pk-sektori, agrobiotalous ja kytkennät puolustusteollisuuteen tuovat uutta puhtia maakunnan kehitykseen. Kansallinen rakennemuutos kohtelee maakuntia eri tavoin, mikä luo merkittäviä jakolinjoja maan sisälle. Suomessa keskittyminen sixpack-kaupunkien johdolla jatkuu ja kiihtyy ennen näkemättömästi. Yhteiskunta on entistä kahtiajakautuneempi ja vastakkainasettelu lisääntyy. Turvallisuuden tunne on järkkynyt konfliktien uhan myötä.

Suomen väkiluvun kasvua ylläpitää kasvanut maahanmuutto ja konfliktien synnyttämät muuttovirrat. Valtaosa maahanmuutosta suuntautuu suurimpiin kaupunkeihin. Syntyvyys on Suomessa vähäistä ja monet pienet maakunnat tyhjenevät ja ikääntyvät siihen pisteeseen saakka, että voidaan puhua autioituneista seuduista. Asutus keskittyy maakuntien sisällä ja palveluiden ja yhteyksien järjestämiseen ja ylläpitoon tulee haasteita.

Maataloudessa ja ruoantuotannossa koetaan rakennemuutoksia ja teknologista kehitystä. Teknologinen kehitys on johtanut myös elintarvike-tuotannon paikallistumiseen ja suuren mittakaavan tuotantolaitosten merkityksen vähenemiseen. Uudet viljelylajikkeet sekä energiatuotanto uusiutuvien ja biopohjaisten suuntaan muuttavat maa- ja metsätaloutta. Nopeasti leviävät kriisit ovat luoneet tilaa kotimaiselle elintarviketuotannolle. Ilmastonmuuton sopeutumisessa tehdään paikallisia ratkaisuja. Haasteisiin vastataan omaehtoisesti ja tulokset ovat vaihtelevia.