Työn ja tuotannon uusjako

Ville Vuorenmaa: Vanha tulevaisuus © Kuvasto 2024

Maailmantalous on avoin ja kaupankäynnin esteitä on purettu. Yritysten sijoittumista ohjaa halvan energian saatavuus ja vähäinen sääntely. Tuotanto keskittyy. Talouskasvu on globaalisti vahvaa, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Kasvu on kestämätöntä. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja puutteelliseksi jääneet sopeutumistoimenpiteet heikentävät ajan kuluessa voimakkaasti talouskasvun edellytyksiä.

Kansainväliset verkostot ja monenkeskinen sopiminen on heikentynyt. Yritysten ja yhteisöjen valta ja vastuu on lisääntynyt kansallisvaltioiden kustannuksella. Suuret yritykset ovat nousseet merkittäviksi sopimusosapuoliksi. Muuttuneessa turvallisuusjärjestelmässä yritykset ovat merkittäviä toimijoita

Keskeisimmät digitaaliset ekosysteemit ovat globaalien suuryritysten kontrollissa.  Globaalien teknologiajättien hallitseva asema kasvattaa epävarmuutta elinkeinoelämässä ja niiden monopoliasema vähentää aitoja innovaatioita ja hyötyjen tasa-arvoista jakamista.

Pakolaisuus kasvaa globaalisti huomattavasti ilmastokriisin ja konfliktien vuoksi. Eurooppaan kohdistuu mittavia pakolaisvirtoja. Ruoka-alalla sääntelemättömät markkinat johtavat tehokkaaseen, mutta kestämättömään ja yksipuoliseen tuotantoon. Maataloudessa työskentelevien määrä vähenee, mutta tuotantomäärät ja siitä saatava tulo kasvaa. Euroopassa omavaraisuus on matala ja luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, joka  on lisännyt riskejä tuotannossa. Ruokatuotannon kansainväliset toimitusketjut tekevät järjestelmästä haavoittuvaisen nopeasti leviäville kriiseille.

Luonnonvarojen liikakäyttö kiihtyy. Köyhempien maiden resurssien hyödyntäminen vihreän siirtymän nimissä yleistyy eivätkä hyödyt jakaudu tasaisesti. Energiajärjestelmässä hyödynnetään yhä monin tavoin fossiilisia polttoaineita. Laajat ekokatastrofit yleistyvät. Ilmastonmuutos kiihtyy ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Etelä-Pohjanmaan kehitys

Kasvavan globalisaation skenaariossa Suomi hyötyy kaupan esteiden purkamisesta ja kansainvälisten konfliktien vähenemisestä. Suomi on pieni ja vientivetoinen maa, joka korkean teknologia-osaamisensa ansiosta kuuluu menestyjiin. Talouskasvu kiihtyy 2030-luvun lähestyessä ja Suomen väkiluku kasvaa huomattavasti maahanmuuton ansiosta

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kehitys on kaksijakoista. Kehityksen suunta riippuu vahvasti elinkeinoelämän uudistumiskyvystä ja teknologia-murroksen hyödyntämisestä. Haasteena on julkisen sektorin tuen väheneminen ja EU-rahoitus-mahdollisuuksien häviäminen. Suomen talouskasvu hiipuu ja alkaa taantua Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja kriisiytyessä 2040-luvulla. Suomen talous kasvaa, mutta hyödyt eivät jakaudu maan sisällä tasaisesti eri alueiden ja väestöryhmien kesken.

Teknologiamurros uudistaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämää. Työmarkkinoilla joustavuus on kasvanut. Keikkatöiden tekeminen ja alustatyö on lisääntynyt. Työn murroksen aiheuttamista muutoksista mm. työpaikkarakenteessa hyötyvät suurimmat maakunnan työpaikkakeskittymät.

Yhteiskunnalliset muutokset ovat tässä skenaariossa merkittävät. Suomen valtionhallinto on vetäytynyt maakunnista ja toiminnot on keskitetty. EU:n koheesiopolitiikan rahoitusta on vähennetty. Etelä-Pohjanmaa on aiemmin saanut merkittävää tukea EU:n rakennerahastoista ja muista EU-ohjelmista. Näiden rahoituslähteiden ehtyminen hidastaa alueen innovaatiokentän kehitystä ja elinvoimaa.

Suomeen suuntautuva työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on kasvanut huomattavasti. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä myös pakolaisten määrä lisääntyy. Kasvanut kansainvälinen muuttoliike vaikuttaa kaikkien maakuntien väestöön. Maakuntakeskukset ja seudulliset keskittymät pitävät pintansa ja väestö keskittyy niihin, mutta maaseudun väestö vähenee.

Suomessa on alueiden välillä suuria eroja talouden ja elinkeinorakenteen kehityksessä. Maakunnat, jotka ovat onnistuneet säilyttämään kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa maahanmuuton osalta pärjäävät hyvin. Digitaalisen työn lisääntyessä työn merkitys ihmisten asuinpaikan valinnassa on vähentynyt.

Energiamurros on edennyt Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla odotettua hitaammin. Maakunta on onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia investointeja  energiatuotantoon, mutta puhdasta energiaa hyödyntävät tuotantolaitokset puuttuvat. Etelä-Pohjanmaan maaseudun kulttuurimaisema on muuttumassa energiamaisemaksi.

EU:n maataloustukijärjestelmän romuttuminen on johtanut lihan ja maidontuotannon vähenemiseen. Etelä-Pohjanmaan maatalous- ja elintarvikeyritysten innovatiivisuus keskittyy korkeamman lisäarvon lihatuotteisiin ja muuhun elintarviketuotannon (erit. maitotuotteet) jalostukseen