Tuotannon paluumuutto

Globaalien ja hajautettujen tuotantoketjujen riskien realisoiduttua koronakriisissä yritykset keskittyvät tuotantoketjujen toimitusvarmuuden ja luotettavuuden parantamiseen. Tuotantoa on siirretty takaisin Suomeen ja Eurooppaan.

Suomessa on siirrytty työn verotuksesta kohti kulutuksen verotusta. Pyrkimyksenä on kulutustottumusten ohjaaminen kohti kestäviä valintoja.

Maakuntien ja kaupunkien roolissa korostuu liikenneyhteyksien ylläpito ja parantamien. Kaupunkien ja maakuntien sisäisiin liikenneyhteyksiin on panostettu. Erilaiset palvelut mahdollistavat liikkumisen ilman kulkuneuvon omistamista.
Työnteon ja opiskelun tavat monipuolistuvat ja etätyökäytännöt sekä virtuaaliset koulutusalustat ja etäkampukset ovat yleistyneet.

Julkisen sektorin rooli sote- ja koulutuspalveluiden tuottamisessa on kaventunut.

Juonenkuvaus

• Elintarviketeollisuuden innovaatioihin panostetaan kun maailman viljelysmaiden odotetaan vähenevän. Omavaraisuus korostuu valtioiden agendalla.
• Suuryritykset ryhtyvät järeisiin toimiin vastuullisuudessa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
• Maailmaa järisyttänyt Koronavirus ja sitä seurannut talouden taantuma johtaa liiketoiminnan ja tuotannon muutokseen.
• Yhä enemmän eurooppalaisten ja suomalaisten  tuotantoa siirretään takaisin Eurooppaan ja Suomeen. •Virtuaalisia oppimisympäristöjä kehitetään ja etäoppimisen mahdollisuutta halutaan lisätä.
• Työmarkkinoita kohtaa murros talouden kriisin seurauksena. Joustavuutta ja paikallista sopimista työmarkkinoilla lisätään. Työllisyyden nostamiseksi.

• Maatalouden kriisi lisää kysyntää elintarviketuotteiden kysynnälle (investoinnit lisääntyvät).
• Digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat johtaneet tuottavuuden nousuun suomalaisyrityksissä.
• Etätyökäytännöt vakinaistetaan lähes kaikilla toimialoilla.
• Yksinyrittäjyys ja keikkatyön tekeminen menettävät merkitystään työmarkkinoilla. Perinteisiä työsuhteita solmitaan yhä enemmän, mutta joustavimmin ehdoin.
• Suurin osa korkeakoulututkinnoista voidaan suorittaa paikasta riippumatta. Fyysinen korkeakouluverkosto säilyy hajautuneena.
• Kuntien tehtäviä kavennetaan ja osa tehtävistä otetaan valtion kontolle. 

• Tuotanto on mullistunut 3D-tulostuksen ansiosta ja yhä suurempi osa komponenteista ja välituotteista voidaan tuottaa Suomessa. Alihankintaketjut ovat läpinäkyvinä ja tarkasti tiedossa ja seurattavissa.
• Teknologian kehitys on johtanut työpaikkojen osittaiseen katoamiseen, mutta toisaalta uusia työpaikkoja on myös syntynyt.
• Yritysten ja työpaikkojen elinkaari on lyhentynyt ja ajatus työttömyydestä on muuttunut perusteellisesti, kun elinikäinen oppiminen ja jatkuva muutos on läsnä työelämässä. 
• Virtuaalinen oppiminen on Suomen vientituote.
• Työmarkkinajärjestöille ja kassoille on annettu uusia kouluttamiseen ja työmarkkinoiden kohtaannon edistämiseen liittyviä tehtäviä.
• Terveydenhuolto nojautuu enemmän yksityisiin vakuutuksiin sekä työnantajien työterveyshuoltoon.