Seuraamme Etelä-Pohjanmaan liitossa jatkuvasti maakunnan kehitystä. Pyrimme muodostamaan laajoista tilastoainestoista päätelmiä nykytilanteesta, ennakoimme tulevaisuuden kehitystä ja viemme näkemyksiä päätöksentekoon.

Innovaatiotilannekuva on yksi keskeinen prosessi toimintaympäristön jatkuvassa seurannassa. Kokonaisuudesta tehdään tiivis koonti, jossa painopisteet vaihtelevat hieman vuosittain. Näkökulma pysyy kuitenkin muuttumattomana. Tarkastelussa keskitytään Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoimintaan ja tuottavuuteen vaikuttaviin muutostekijöihin.

Haastava suhdannetilanne tuntui maakunnassa

Yleiskuva Suomessa on, että viime vuoden aikana suhdannetilanne heikkeni ja epävarmuus elinkeinoelämässä jatkui. Korkojen nousu ja rakentamisen hiipuminen ovat tuntuneet laajasti eri puolella maata, ja Suomi on ollut taantumassa.

Tilanne on näkynyt selkeästi myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa viime vuoden osalta suurin yksittäinen muutos näkyy vientitilastoissa. Koronapandemian alettua vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla vienti laski vain yhtenä vuosineljänneksenä ja Etelä-Pohjanmaa selvisikin pandemiasta pienemmin tappioin kuin moni muu maakunta. Vuonna 2023 viennin määrä laski kolmena vuosineljänneksenä. Pudotus viennissä on ollut syvä ja vaikutukset kaikkein pahimmat Seinäjoen seudun ulkopuolella.

Myönteistä kuitenkin on, että synkistä talousluvuista huolimatta Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste pysyi korkealla tasolla (75,9 %) vuonna 2023. Työttömyyden taso on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se on kansallisesti yhä maan toiseksi matalin (7,7 % maaliskuussa 2024).

On kuitenkin huomioitava, että maakunnan sisäiset erot ovat kasvaneet, mikä näkyy Suupohjassa ja Kuusiokunnissa, joissa on meneillään paikallinen rakennemuutos. Ristiriitaista kuitenkin on, että samaan aikaan maakunnassa on pulaa työntekijöistä monella alalla. Työvoiman kohtaanto ja työvoimapula pysyvät jatkossakin merkittävinä haasteina. Edellytykset työllisten määrän kasvuun ovat kuitenkin selkeästi olemassa.

Yrittäjyys ja teollisuus vahvuuksina

Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia ovat elinkeinorakenne (erityisesti teollisuus) ja yrittäjyyskulttuuri. Etelä-Pohjanmaalla on eniten yrittäjiä asukasta kohti (54/1000 as.) ja teollisuuden toimipaikkoja (9,3 %) Suomessa. Vahva yrittäjäkenttä ja teollisuuden toimialat ovat maakunnan kasvun selkäranka, mutta lisäpanostuksia olisi suunnattava yrityskannan monipuolistamiseen, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen.

Matala tuottavuus ja vähäiset tki-resurssit (252 €/asukas) ovat pysyneet Etelä-Pohjanmaan viheliäisinä haasteina. Pitemmällä aikavälillä tuottavuus ja tki-panostusten määrä on kasvanut, mutta maakunnan sijoitus on ollut poikkeuksetta viimeisten joukossa. Huomionarvoista on, että Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän panostukset tki-toimintaan ovat suuremmat kuin useissa muissa maakunnissa. Alueen vähäisiä tki-resursseja selittääkin julkisten resurssien vähäinen määrä.

Etelä-Pohjanmaalla on elinvoimainen ja merkittävän kasvupotentiaalin omaava elinkeinoelämä. Maakunnassa on rakenteellisia haasteita ja suhdannetilanne on heikko, mutta edellytykset yritysten kasvulle ovat paremmat kuin monessa muussa maakunnassa. Tarjolla on myös paljon mahdollisuuksia ja tukea tki-toiminnan edistämiseksi.

Kevään 2024 aikana hallituksen kehysriihessä linjattiin, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saada kilpailtua tutkimusrahoitusta Business Finlandin kautta parannetaan ja elinvoimakeskuksille valmistellaan rahoitusinstrumentti pk-yritysten t&k-toiminnan edistämiseen. Odotettavaa on, että tulevina vuosina avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia kansallisen t&k-rahoituksen hyödyntämiseen, koska Suomen hallitus on sitoutunut kasvattamaan julkista tukea t&k-toimintaan sadoilla miljoonilla euroilla. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää maakunnan toimijoilta aktiivisuutta ja yhteistyön vahvistamista.

Miika Laurila
yhteyspäällikkö