Tilastokeskuksen tuottamat väestöennusteet ovat viime vuosina luoneet murheellista kuvaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan pitkän aikavälin kehityksestä. Kuntien osalta ainoastaan Seinäjoen kohdalla ennusteet ovat olleet myönteisiä ja maakuntakeskus kestää vertailun hyvin samaa kokoluokkaa edustavien yliopistokaupunkien kanssa, ollen joidenkin osalta jopa parempi.
Vuonna 2021 julkaistu tuorein väestöennuste ei tuonut suurta muutosta edelliseen. Mikäli väestöennuste toteutuisi, vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaan asukasluku olisi 182 921 henkeä, eli noin viisi prosenttia nykyistä pienempi, ja vuonna 2040 noin kymmenen prosenttia pienempi, eli noin 174 000 asukasta. Väestöennusteen toteutuminen merkitsisi kasvavaa polarisaatiokehitystä kaikkialla Suomessa niin maakuntien välillä kuin maakuntien sisällä. Tämän toteutumisen haluamme estää.
Uudessa maakuntastrategiassa asetimme tavoitteeksi väestökehityksen vakiinnuttamisen nykytasolle eli noin 190 000 asukkaaseen, joka tarkoittaisi huomattavaa muutosta viime vuosien toteutuneeseen ja tulevien vuosien ennustettuun väestökehitykseen. Nykytilan ylläpitäminen on haastavaa, mutta täysin mahdollista.
On pidettävä mielessä, että väestöennusteet ovat trendiennusteita, jotka eivät ota huomioon laadullisia muutoksia tai murroksia yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi parhaillaan vallitsevaa pandemiaa. Väestöennusteet keräävät laajasti huomiota, ne pystyvät kuvaamaan kohtuullisen hyvin mahdollista lähivuosien kehitystä ja ne tarjoavat mahdollisuuden reagoida kehitykseen. Pitkällä aikavälillä niiden kyky ennustaa tulevaisuutta on heikko, mikä olisi syytä kaikkien tiedostaa. Vaarana on, että ennuste alkaa ruokkia kuvatun kaltaista kehitystä ja ennuste toteuttaa itsensä.
Pandemia-aika on tuonut kiistatta muutoksen Suomen väestökehitykseen. Syntyvyys on kääntynyt kohtuulliseen kasvuun laajasti, mutta merkittävämpi tekijä on, että kuntien välisessä muuttoliikkeessä on tapahtunut käänne. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Uusimaa kärsi vuonna 2021 yli 2500 asukkaan nettomuuttotappion, kun se vuonna 2019 sai yli 8000 asukkaan nettomuuttovoiton. Lisäksi useampi maakunta sai muuttovoittoa ja laajalti maakunnissa muuttotappiot pienenivät, joskin suuressa osassa se ei riittänyt tuomaan väkiluvun kasvua. Muuttotappioiden merkittävä väheneminen on kuitenkin selkeä merkki, johon on kiinnitettävä huomiota.
Kuntien välinen muuttoliike, syntyvyys ja maahanmuutto Etelä-Pohjanmaalla 2021
Viime vuosikymmeninä Etelä-Pohjanmaan laskevan väestökehityksen kannalta merkittävä tekijä on ollut kuntien välinen muuttoliike. Muuttoliike on keskeisin väestökehityksen osatekijä, johon on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi valtion koulutuspolitiikan tai kuntien oman elinvoimatyön kautta, mutta muutoksen aikaansaaminen ja trendejä vastaan kulkeminen on osoittautunut haastavaksi.
Etelä-Pohjanmaan kannalta myönteistä on, että ennakkotietojen mukaan maakunnan muuttotappio väheni huomattavasti vuonna 2021. Kokonaisuudessaan muuttotappio oli vuonna 2021 vain -119 henkilöä, kun edellisenä vuonna maakunnan väkiluku väheni muuttoliikkeen vuoksi yli kuudellasadalla asukkaalla ja aiempina lähes tuhannella. Ikäryhmittäin tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaan pahin muuttotappio on ollut 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa se on ollut pahimmillaan yli 800 henkilöä ja vuonna 2020 maakuntien välisessä vertailussa muuttotappion osuus 15-24-vuotiaiden parissa oli maan toiseksi korkein.
Etelä-Pohjanmaalla on selvästi kaikkein vähiten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa 15-19-vuotiaaseen väestöön, eikä sen vuoksi ole ihme, että Etelä-Pohjanmaa kärsii erityisen paljon nuorten poismuutoista. Muuttotappioiden väheneminen on erityisen hyvä uutinen, koska työvoimapula on ollut maakunnassa kasvava ongelma, johon on vaikuttanut vahvasti työikäisen väestön väheneminen.
Etelä-Pohjanmaalla kohdattiin syntyvyyden aallonpohja vuonna 2020, jolloin syntyi juuri ja juuri 1500 lasta. Vuoden 2021 tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan syntyvyys on ollut kasvussa ja maakunnassa syntyi yli sata lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleisuuden vuoksi luonnollinen väestökehitys oli kuitenkin suurin väestötappioon vaikuttava tekijä vuonna 2021 –623 hlö.
Etelä-Pohjanmaalla nettomaahanmuutto on ollut positiivinen vuodesta 2001 saakka ja vuositasolla noin 200-400 henkilöä. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto kasvoi noin sadalla henkilöllä edelliseen vuoteen ollen +410 henkilöä. Etelä-Pohjanmaalla on yhä kaikkein matalin ulkomaalaistaustaisen väestön osuus ja vuosittainen nettomaahanmuuton määrä on vähäinen suhteessa muihin maakuntiin. Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto on monin osin maakunnan toimijoiden omissa käsissä oleva väestökehityksen osatekijä, joka vaatii lisäpanostuksia. On kuitenkin huomioitava, että Suomi ei ole kansainvälisellä tasolla erityisen houkutteleva maahanmuuton kohde ja kilpailu osaajista on kovaa maiden kesken.
Käänne väestökehityksessä ja kulkeminen vastoin ennusteita
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku vähenisi tulevina vuosikymmeninä lähes tuhannella asukkaalla vuosittain. Näin on myös viime vuosina tapahtunut. Vuoden lopussa 2021 Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni vuodentakaiseen -347 asukkaalla. Väestökehityksessä on kiistatta tapahtunut käänne, ainakin hetkellisesti. Muutokset eri osatekijöissä eivät riittäneet nostamaan maakunnan väkilukua kasvuun, mutta näin suuri muutos selvä merkki muutoksesta ja syy ajatella positiivisemmin.
Tappiollinenkin väkiluvun muutos vie meitä huomattavasti väestöennustetta parempaan suuntaa, joskin tietenkään siihen ei voi tyytyä. Syntyvyyden kasvu on erityisen ilahduttavaa ja toivotaan, että kehitys jatkuu ja samoin kuin muuttoliikkeen monipuolistuminen ympäri Suomen.
Laajalti vääjäämättömäksi kehystetty suomalaisten pakkautuminen muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle on kokenut kolauksen, ja poikkeusajan jälkeen tulevaisuus on auki. Nyt on aika, jolloin suurten kaupunkien ulkopuolisten alueiden on pystyttävä näyttämään, mitä heillä on tarjottavana uusille asukkaille, ja samalla panostettava nykyisten asukkaiden pitovoimaan, palveluihin ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Palataanko tulevina vuosina vanhaan normaaliin vai onko pandemia ja etäaika tuonut pysyvämmän trendin ihmisten arvoihin tai elämänvalintoihin? Poikkeusajan väestötrendin vahvistuminen pysyvämmäksi on täysin realistista, ja Etelä-Pohjanmaalla on kaikki mahdollisuudet päästä väestökehityksessä jopa kasvu-uralle. Nykyisen väestöennusteen tyrmäämiseen riittäisi tämän vuoden osalta nollatulos tai yhtä maltillinen väestön väheneminen kuin edellisenä vuonna.
Miika Laurila
Yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto