Työmarkkinat ja elinkeinoelämä

Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaalla oli 76 800 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Työpaikkojen kokonaismäärä maakunnassa on supistunut vuosina 2014–2024 0,7 prosenttia, kun taas työvoiman määrä on samalla ajanjaksolla vähentynyt 4,2 prosenttia. Työvoimaa maakunnassa oli vuonna 2024 yhteensä 86 397 henkilöä, mikä on 467 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Etelä-Pohjanmaan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2024 141,0. Tämä tarkoittaa, että Etelä-Pohjanmaalla sataa työllistä kohti on noin 141 ei-työllistä henkilöä. Etelä-Pohjanmaan taloudellinen huoltosuhde on valtakunnallista keskiarvoa (132,6) heikompi, mikä johtuu työvoiman supistumisesta ja väestön ikääntymisestä. Muihin maakuntiin verrattuna Etelä-Pohjanmaan taloudellinen huoltosuhde on kahdeksanneksi matalin. Ikääntyvästä väestöstä huolimatta Etelä-Pohjanmaan taloudellista huoltosuhdetta parantaa keskimääräistä korkeampi työllisyysaste. Korkeampi taloudellinen huoltosuhde vaikuttaa heikentävästi julkiseen talouteen esimerkiksi verokertymän, eläkkeiden, terveydenhuollon, lasten ja nuorten palveluiden sekä sosiaaliturvan kautta.

Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoille tuli yhteensä 9 221 uutta 20–24-vuotiasta, kun samaan aikaan 60–64-vuotiaiden poistuma oli yhteensä 12 778. Työmarkkinoilta poistuvien määrä on maakunnassa ylittänyt sinne saapuvien määrän jo vuodesta 2007 ja nuorten ikäluokkien poismuutto esimerkiksi opiskelupaikan perässä on maakunnassa merkittävä ongelma. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut tasaisesti vuosituhannen alusta, johtuen muun muassa eläkejärjestelmässä tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2024 yli 65-vuotiaiden työllisyysaste oli Etelä-Pohjanmaalla 3,5 prosenttia, kun koko maassa se oli 3,7 prosenttia. Kasvu on kuitenkin hidasta eikä riitä kumoamaan nuorten ikäluokkien pienemisen vaikutusta työvoiman määrän kehitykseen.

Etelä-Pohjanmaan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli 97,5 prosenttia vuonna 2024, mikä tarkoittaa, että alueella on hieman vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Maakuntakeskukset ovat yleensä työpaikkaomavaraisempia, kun taas niiden lähialueiden kehyskunnissa omavaraisuusaste on tyypillisesti matalampi. Tämä näkyy myös Etelä-Pohjanmaalla – Seinäjoki on kunnista omavaraisin työpaikkojen suhteen (111,6 %), kun taas Ilmajoki on vähiten omavarainen (61,8 %). Yhteensä 3 470 henkilöä kulkee Ilmajoelta oman asuinkuntansa ulkopuolelle töihin, ja heistä 2 347 työskentelee Seinäjoella. Lisää tietoja työmatkaliikenteestä eri kunnissa tarjoaa vasemman sivupaneelin ”Pendelöinti”-osio.

Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste (73,5 %) oli maakunnista kuudenneksi korkein ja korkeampi kuin koko maan keskiarvo (71,4 %). Vaikka työvoimatutkimuksen mukainen 15–74-vuotiaiden työttömyysaste maakunnassa oli yhdessä Pohjanmaan maakunnan kanssa Suomen alhaisin (6,1 %), työttömyys on ollut maakunnassa viime aikoina nousussa. Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä syyskuun 2026 lopussa oli 7 134, joka on 4,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi samalla ajanjaksolla hieman enemmän, 5,2 prosenttia. Maakunnassamme työttömillä työnhakijoilla korkea keski-ikä (yli 55 vuotta) ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimmat työllistymiseen liittyvät riskitekijät.

Vaikka Etelä-Pohjanmaan työmarkkinat näyttäisivät olevan keskimäärin kysynnän ja tarjonnan osalta tasapainossa, asettaa korkea työllisyysaste ja kohtaanto-ongelmat osalle maakunnan yrityksistä haasteita työvoiman saatavuuden osalta. Toisaalta tiettyihin ammatteihin kohdistuu myös ylitarjontaa.

Lisää tietoa työpaikoista, työvoimasta ja työttömyydestä löydät vasemman sivupaneelin kyseisiä aiheita käsittelevistä osioista, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, työssäkäyntitilastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaisemasta työnvälitystilastosta. Eri tilastointitapojen vuoksi tilastot eivät ole suoraan keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen sivuilta löydät asiasta lisää tietoa.

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän vahvuudet ja haasteet

Etelä-Pohjanmaalla vallitsee yrittäjäystävällinen ilmapiiri, ja panostukset koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) luovat suotuisat olosuhteet pienten ja keskisuurten yritysten toiminnalle ja kasvulle. Vahvan yrittäjyyden lisäksi maakunta tunnetaan myös merkittävästä elintarviketeollisuudestaan ja monipuolisesta kulttuurielämästään. Keskeisiä toimialoja ovat elintarviketuotannon ohella teknologiateollisuus – erityisesti kone- ja metalliteollisuus – sekä rakennustuote- ja huonekaluteollisuus.

Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä oli vuoden 2024 työssäkäyntitilaston mukaan korkein koko Suomessa, 12,6 prosenttia (koko maan keskiarvo 10,1 %). Viimeisen kymmenen vuoden aikana yrittäjien osuus on kuitenkin vähentynyt, osittain myös yrittäjien eläköitymisen vuoksi. Ennen vuotta 2024 aloittaneita yrityksiä oli lähes jokaisella vuosineljänneksellä enemmän kuin lopettaneita yrityksiä. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin lopettaneita yrityksiä oli 353 enemmän kuin aloittaneita yrityksiä, huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tämän jälkeen lopettaneita yrityksiä on ollut alkuvuoteen 2026 saakka jokaisella vuosineljänneksellä enemmän kuin aloittaneita yrityksiä.

Maakunnan elinkeinorakenteessa työpaikat keskittyvät erityisesti alkutuotannon ja teollisuuden ympärille. Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä, ja teollisuuden rooli eteläpohjalaisessa elinkeinoelämässä on huomattava. Vuonna 2024 teollisuuden alalla työskenteli toiseksi eniten ihmisiä (17,7 %) terveys- ja sosiaalialan ollessa suurin työllistäjä (23,4 %). Teollisuusyritysten osuus Etelä-Pohjanmaan vuoden 2024 kaikista yritysten toimipaikoista oli 11,0 prosenttia ja teollisuusala oli kolmanneksi yleisin yritysten toimipaikkojen toimiala. Teollisuuden osuus maakunnan yritysten toimipaikkojen liikevaihdosta oli lähes 40 prosenttia vuonna 2024.

Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli Suomen ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Maakunnassa toteutuvat kaikki ketjun vaiheet alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, teknologisiin ratkaisuihin sekä kuluttajakäyttäytymiseen. Ruoka-alan vahvuuksia Etelä-Pohjanmaalla ovat tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus, puhtaus ja palveluratkaisut. Maakunnasta löytyy runsaasti maanlaajuisesti arvokasta elintarvikealan osaamista ja tietotaitoa. Ruokateollisuuden lisäksi maakunnan vahvimpia teollisuuden aloja ovat koneiden, laitteiden ja metallituotteiden valmistus sekä puutuoteteollisuus.

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämää haastavat useat tekijät, kuten alhainen kansainvälistymisen taso, matala tuottavuus, elinkeinoelämän yksipuolisuus ja vähäinen kasvuhalukkuus. Viime aikojen heikko taloussuhdanne on muodostanut merkittävän kehityksen esteen eteläpohjalaisille pk-yrityksille. Maakunnan pk-yritysten viimeaikaiset talousnäkymät ovatkin jääneet valtakunnallista tasoa heikommiksi.

Vaikka palvelusektorin arvonlisäys on kasvanut 2010-luvulla, alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen osuus on Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tulevaisuudessa ruoka-alan ja teollisuuden kehittäminen on keskeisessä roolissa, kun maakunta uudistaa elinkeinoelämäänsä ja tavoittelee tasapainoista kasvua. Kansainvälistyminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia maakunnan yrityksille ja lisää liiketoiminnan kasvupotentiaalia.