Työpaikat ja työvoima

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoissa työvoimaan luetaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet työllisiä tai työttömiä vuoden viimeisellä viikolla. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan työvoimaan kuului 85 930 henkilöä. Maakunnan 15–64-vuotiaiden työikäisen väestön määrä on vähentynyt 13,7 prosenttia välillä 2004–2024. Koko maan tasolla työikäinen väestö on samalla ajanjaksolla vähentynyt 0,1 prosenttia eli Etelä-Pohjanmaalla tämä kehitys on huomattavasti voimakkaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten määrän väheneminen liittyy koko maan tasolla väestön ikääntymisestä johtuvaan väestörakenteen muutokseen ja tilanne on samankaltainen kaikissa Suomen maakunnissa. Vain viidessä maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa) maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto kompensoivat väestön ikääntymistä pitäen työikäisen väestön osuuden kasvussa. Väestörakenteessa ja sen muutoksessa on eroja myös maakunnan sisällä: vuosina 2004–2024 työikäisten määrä on kasvanut eteläpohjalaiskunnista vain Seinäjoella (17,0 %) ja Ilmajoella (0,5 %). Muissa kunnissa työikäisten määrä on supistunut. Suhteellisesti eniten työikäisen väestön vähenemisestä ovat kärsineet Lappajärvi (-42,9 %) ja Soini (-42,5 %).

Työikäisen väestön supistuminen Etelä-Pohjanmaalla on viime aikoina hidastunut lähinnä maahanmuuton seurauksena. Silti maakunnassa ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuonna 2024 oli vain 3,5 prosenttia, mikä on osuutena maakuntien toiseksi alhaisin. Vuonna 2024 ulkomaan kansalaisista Etelä-Pohjanmaalla noin joka neljäs oli Ukrainan kansalainen. Ukrainalaiset ovat työllistyneet erityisesti työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Alueellisen elinkeinoelämän kannalta maahanmuuttajissa on potentiaalia esimerkiksi kansainvälisen työvoiman rekrytoinneissa sekä myöhemmin Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvien kauppasuhteiden rakentamisessa.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lisäksi työvoimaan ja työpaikkoihin liittyviä tietoja käsitellään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa. Eri tilastointitapojen vuoksi tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Lisätietoja vertailukelpoisuudesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Työllisyysaste

Työllisyysaste kertoo työllisten osuuden koko työvoimasta tietyssä ikäryhmässä. Työvoimatutkimuksessa tarkastellaan erityisesti 15–64-vuotiaan väestön työllisyyttä. Vuonna 2024 Työvoimatutkimuksen mukainen työllisyysaste Etelä-Pohjanmaalla oli 72,9 prosenttia, mikä oli hieman valtakunnallisen keskiarvon (72,1 %) yläpuolella ja maakuntien työllisyysasteista kahdeksanneksi korkein. Korkein työllisyysaste vuonna 2024 oli Ahvenanmaalla (81,4 %) ja matalin Kymenlaaksossa (67,3 %).

Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on pysytellyt 70 prosentin yläpuolella jo vuodesta 2016. Vuonna 2024 työllisyysaste kuitenkin laski vuodesta 2023 (75,9 %) selvästi ja samanlainen kehitys on nähtävillä myös muualla Suomessa. Vuosina 2023–2024 työllisyysaste kasvoi ainoastaan neljässä maakunnassa: Ahvenanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Muualla työllisyysaste laski. KEHA-keskuksen Työnvälitystilastojen vuoden 2025 elokuun tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaan työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 11,1 prosenttia vuoden takaisesta. Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli elokuussa 7,9 prosenttia, kun vastaava luku koko maassa oli 11,5 prosenttia. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, heitä on kuitenkin koko maahan verrattuna edelleen suhteellisen vähän ­­­―­­­ Manner-Suomen maakunnista Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste on toiseksi alhaisisin.

Etelä-Pohjanmaalla heikon taloussuhdanteen vaikutukset jäävät usein keskimääräistä vähäisemmiksi. Yksi syy tähän on, että alueen tärkeillä teollisuudenaloilla on vain vähän suuria, laajoja yritysekosysteemejä vetäviä yrityksiä, mikä vähentää osaltaan suhdannevaihteluiden vaikutusta. Lisäksi elintarviketeollisuus, joka on yksi alueen keskeisistä teollisuudenaloista, on suhteellisen vakaa ja vähemmän suhdanneherkkä. Sen sijaan teknologiateollisuus on herkempi suhdannevaihteluille.

Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus

Suhteellisessa työpaikkaomavaraisuudessa tarkastellaan alueen työpaikkojen ja alueella työssäkäyvien välistä suhdetta. Alle 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa tilannetta, jossa alueella on vähemmän työpaikkoja kuin siellä asuvia työllisiä. Vastaavasti yli 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus kuvaa tilannetta, jossa alueella on enemmän työpaikkoja kuin siellä asuvia työllisiä.

Etelä-Pohjanmaan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli 97,7 prosenttia vuonna 2023, mikä oli maakuntien kahdeksanneksi matalin. Kaikissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli yli 90 prosenttia ja kuudessa maakunnassa työpaikkoja oli yhtä paljon tai enemmän kuin työllisiä. Vuonna 2023 suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli suurin Ahvenanmaalla (107,4 %) ja pienin Kanta-Hämeessä (90,5 %).

Vuonna 2023 suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 prosenttia kolmessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa: Seinäjoella (111,6 %), Kauhajoella (105,8 %) ja Kauhavalla (102,2 %). Pienimmät suhteelliset työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Ilmajoella (62,4 %), Karijoella (72,8 %) ja Isokyrössä (74,6 %).

Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus ei kuitenkaan huomioi, kuinka moni alueella asuvista työllisistä käy töissä eri alueella, joten kokonaiskuvaa muodostaessa olisi hyvä tarkastella myös pendelöintitilastoja.

Työpaikat

Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 76 844 työpaikkaa. Vuosien 2013–2023 aikana työpaikkojen määrä maakunnassa väheni 1 985 työpaikalla (-2,5 %). Eniten työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalveluissa (22,2 %). Teollisuuden osuus oli toiseksi suurin (17,9 %) ja kolmanneksi eniten työpaikkoja oli tukku- ja vähittäiskaupassa (10,5 %). Näiden toimialojen yhteenlaskettu osuus kattoi hieman yli puolet kaikista maakunnan työpaikoista.

Koko maahan verrattuna etenkin terveys- ja sosiaalipalveluiden, teollisuuden sekä maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2023 maa-, metsä- ja kalatalouden sektorilla oli 6,9 prosenttia Etelä-Pohjanmaan työpaikoista, kun koko maassa vastaava osuus oli vain 2,4 prosenttia. Tämä ero kuvastaa hyvin maakunnan elinkeinorakenteen erityispiirteitä. Vastaavasti hallinnon ja tukipalvelutoiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä informaation ja viestinnän osuudet olivat valtakunnallisia keskiarvoja huomattavasti alempia.

Taloudellinen huoltosuhde

Huoltosuhteista puhuttaessa on usein hyvä tarkentaa, puhutaanko väestöllisestä vai taloudellisesta huoltosuhteesta, koska ne ilmentävät eri asioita. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, montako työvoiman ulkopuolista ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde on siis suoraan yhteydessä työllisyyteen. Taloudellinen huoltosuhde on sitä parempi, mitä pienempi indeksiluku on. Vuonna 2023 koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 131,8 ja Etelä-Pohjanmaan 142,1. Tämä tarkoittaa, että Etelä-Pohjanmaalla sataa työllistä kohti oli noin 142 ei-työssäkäyvää henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde kasvoi vuosina 2022–2023 sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa.

Etelä-Pohjanmaan kuntia tarkasteltaessa matalimmat taloudelliset huoltosuhteet olivat Seinäjoella (119,7), Ilmajoella (127,8) ja Lapualla (140,1). Korkeimmat taloudelliset huoltosuhdeluvut olivat puolestaan Lappajärvellä (198,6), Ähtärissä (187,5) ja Soinissa (183,8). Maakunnan seutukunnista matalin taloudellinen huoltosuhde oli Seinäjoen seutukunnassa (132,1) ja korkein Järviseudulla (174,3).