Yritystoiminta
Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä on yhä korkein kaikista maakunnista. Yrittäjien määrä on kuitenkin ollut laskussa maakunnassa vuosina 2013–2023 ja yrittäjien osuus työllisistä on pudonnut 15,7 prosentista 12,9 prosenttiin, eli 2,8 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maan osuus laski vain 0,6 prosenttiyksikköä, ollen 10,1 prosenttia vuonna 2023. Maakunnassa yrittäjien osuus on ollut pitkään poikkeuksellisen korkea, mutta lähestyy hitaasti valtakunnan keskiarvoa. Vuonna 2023 yrittäjiä oli 10 179, mikä on 205 yrittäjää vähemmän kuin edellisvuonna.
Yritykset toimialoittain
Etelä-Pohjanmaan yrityskanta muodostuu monipuolisesta toimialarakenteesta, mutta tietyt alat korostuvat selvästi sekä suhteessa koko maan yrityskantaan että alueen sisällä. Yrityskanta on poikkileikkaustieto kaikkien toimivien yritysten lukumäärästä tiettynä ajankohtana. Se ei siis yksinään auta arvioimaan yritysten menestyksellisyyttä.
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä Etelä-Pohjanmaan yritykset edustivat 3,6 prosenttia koko maan yrityskannasta. Eniten yrityksiä oli tukku- ja vähittäiskaupassa (2 471 yritystä), rakennusalalla (2 429 yritystä) sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa (2 189 yritystä). Myös teollisuuden alalla oli merkittävä määrä yrityksiä (1 698 yritystä).
Koko maan kaivostoiminnan ja louhinnan yrityksistä jopa 13,2 prosenttia sekä maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksistä 8,2 prosenttia toimi Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Kaivostoiminnan ja louhinnan yritysten osuus maakunnan yrityskannasta oli kuitenkin vain 0,9 prosenttia, kun taas maa-, metsä- ja kalatalouden yritysten osuus oli 13,0 prosenttia.
Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Seinäjoella toimi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä yhteensä 5 201 yritystä. Kaupan alalla Seinäjoella oli 792 yritystä ja myös rakentaminen sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta olivat vahvasti edustettuina.
Muut alueen suuret yrityskeskukset olivat Kurikka (1 863 yritystä), Kauhava (1 544 yritystä), Lapua (1 222 yritystä) ja Kauhajoki (1 216 yritystä). Näissä kunnissa kaikki maakunnan neljä suurinta toimialaa ovat vahvasti edustettuina.
Pienemmät kunnat, kuten Alajärvi, Alavus ja Ilmajoki, omaavat myös merkittäviä yrityskantoja, mutta niiden toimialarakenne on edellisiä suppeampi ja painottuu vahvemmin maatalouteen sekä rakennusalaan.
Yritysten lukumäärä
Etelä-Pohjanmaan yrityskanta on kasvanut koko tarkastelujaksolla vuodesta 2014 lähtien vuoden 2024 puoliväliin asti. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä maakunnassa toimi yhteensä 16 854 yritystä. Vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä kehityksessä on kuitenkin havaittavissa selvä poikkeama, sillä lopettaneita yrityksiä oli tuolloin selvästi enemmän kuin aloittaneita yrityksiä. Vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen aikana Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 498 yritystä lopetti toimintansa, mikä on selvästi suurin lukema 2014–2024 mittausjaksolla. Samaan aikaan aloittaneita yrityksiä oli 204, joka on pienin lukema sitten vuoden 2018.
Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri on puolivuosittain tehtävä kyselytutkimus, joka kartoittaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa ja toimintaympäristöä. Pk-yritysbarometriin ja muihin yrittäjyyttä koskeviin julkaisuihin voi tutustua Suomen Yrittäjien sivustolla. Valtakunnallisen Pk-yritysbarometrin ohella julkaistaan myös alueelliset raportit.
Yritysbarometri mittaa muun muassa pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille tyypillinen t&k-toiminta heijastaa maakunnan elinkeinorakennetta ja yritysten toimintaympäristöä. Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksistä 67 prosenttia investoi koneisiin ja laitteisiin vuosina 2024–2025, mikä oli huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin (57 %). Etelä-Pohjanmaan yritykset ovat myös vuosina 2024–2025 palkanneet uutta henkilöstöä (39 % yrityksistä) hieman useammin kuin koko maassa keskimäärin (35 % yrityksistä).
Vuonna 2025 seuraavaksi suosituimpia t&k-toiminnan muotoja Etelä-Pohjanmaalla olivat investoinnit ohjelmistoihin, tietojärjestelmiin tai muuhun liiketoiminnan digitalisaatioon (47 %), joka on kasvanut edellisvuodesta 11 prosenttia. Henkilöstöään koulutti 46 prosenttia yrityksistä, mikä on 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna ja neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uusien tuotteiden tai palvelujen lanseeraus nähtiin myös keskimääräistä vähemmän tärkeänä (20 %, koko maa 28 %), samoin kuin työn uudelleenorganisointia (33 %, koko maa 40 %).
Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä vuosina 2024–2025 koettiin tarpeellisimmiksi kehittää etenkin liiketoimintaosaamista, digitalisaation ja datan hyödyntämistä (ml. ohjelmointi ja kyberturvallisuus) sekä yhteistyö- ja verkosto-osaamista. Nämä kehityskohteet nähtiin tärkeimmiksi myös valtakunnallisesti pk-yrityksissä. Myös muun muassa visualisointiin, av-sisältöihin ja muotoiluun liittyvän luovan työn kehittämiselle nähtiin tarvetta. Vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen, innovaatiotoiminnan johtaminen ja organisointi sekä aineettomien oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen (esim. patentit) nähtiin kehittämiskohteista vähiten kiinnostavina, mikä on yhdenmukaista koko maan pk-yritysten vastausten kanssa. Vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen nähdään kuitenkin 3 prosenttiyksikköä tärkeämpänä edellisvuoteen verrattuna.