Terveys ja hyvinvointi
Terveyden ja hyvinvoinnin mittaaminen on toisinaan haasteellista, sillä ne ovat monimutkaisia, monitahoisia ja yksilöllisesti koettuja ilmiöitä. Tilastotietokannoista löytyy kuitenkin indikaattoreita, joiden avulla väestön terveydentilaa, hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan arvioida. Etelä-Pohjanmaan väestön hyvinvointia tarkastellaan seuraavaksi terveyteen, elämänlaatuun sekä kulttuuriseen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvien tilastojen avulla.
Terveys
Mielenterveyteen liittyvät avohoitokäynnit sekä kuntoutuspsykoterapiapalveluiden ja masennuslääkkeiden käyttö ovat yleistyneet 2000-luvulla, ja vuodesta 2019 erityisesti nuorten 18–24-vuotiaiden naisten osuus depressiolääkkeisiin myönnetyistä korvauksista on ollut Etelä-Pohjanmaalla voimakkaassa nousussa. Myös sairaspäivärahaa saaneiden työikäisten määrä väliaikaisesti kaksinkertaistui vuonna 2022. Vuonna 2023 perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä on kasvanut lähes kolmanneksella. Taustalla lienee ainakin osittain Covid-19-viruspandemia ja sen jälkimainingit: pandemian aikaan palveluiden hyödyntäminen oli normaalitilannetta heikompaa johtuen mm. yleisistä liikkumisrajoituksista, ja rajoitusten poistuttua palveluille on nyt tavanomaista enemmän kysyntää. Tämä ei kuitenkaan yksistään selitä edellä mainittua havaintoa nuorten naisten merkittävästi miehiä suuremmasta osuudesta depressiolääkkeistä myönnetyissä korvauksissa.
Työkyvyttömyyseläkkeitä saaneiden työikäisten osuus on puolestaan ollut laskusuuntainen vuodesta 2011 saakka. Tämä osittain selittyy työn fyysisen rasittavuuden vähenemisellä ja väestörakenteeseen liittyvällä muutoksella, jossa nuoremmat sukupolvet ovat terveydentilaltaan aikaisempia sukupolvia terveempiä. Etelä-Pohjanmaalla työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus työikäisestä väestöstä on kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maan väestön luvuissa pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkikeskuksilla on suuri painoarvo. Tutkimusten mukaan kaupungeissa ollaankin pääpiirteittäin keskimäärin terveempiä kuin maaseudulla, jossa puolestaan ollaan hieman onnellisempia kuin kaupungeissa.
Päihteiden käytön osalta alkoholin myynti asukasta kohden on Etelä-Pohjanmaalla ollut keskivertoa alhaisempaa ja hitaassa laskussa vuoden 2008 jälkeen. Myös ongelmakäyttöön liittyvät ilmiöt ovat vähentyneet. Alkoholikuolleisuus laski hieman pandemian aikana ja on pysytellyt sen jälkeen alemmalla tasolla. Etelä-Pohjanmaan lukujen kehitys on noudattanut pitkälti koko maan lukujen kehitystä, tosin alkoholijuomien myynnin suhteen ero lukujen välillä on hiljalleen kaventunut.
Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä asukasta kohden on ollut kasvussa vuodesta 2009 lähtien sekä koko maassa että Etelä-Pohjanmaalla. Huumausainerikosten määrä saavutti huippunsa vuonna 2020, jonka jälkeen se on selkeästi laskenut. Määrät saattavat kuitenkin vaihdella merkittävästi vuosittain, jos poliisin tietoon tulee rikoskokonaisuuksia, joissa on useita rikoksia ja rikoksesta epäiltyjä. Vaikka poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on laskenut, poliisin ja Tullin paljastamat huumausainerikokset viittaavat huumeiden käytön yleiseen lisääntymiseen. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna huumausainerikosten määrä onkin kasvanut.
Päihtyneiden säilöönottojen määrän lasku asukaslukuun nähden vaikuttaa pysähtyneen sekä Etelä-Pohjanmaalla että valtakunnallisesti. Vuosituhannen alusta lähtien päihtyneiden säilöönottojen määrä maakunnassa on vähentynyt lähes kolmanneksella. Myös rattijuopumusten lukumäärä on ollut laskussa.
Päivittäin tupakoivien osuus on jo pidempään laskenut sekä väestötasolla että työikäisen väestön keskuudessa. Samaan aikaan nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt. Tilastoa tarkastellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tiedot perustuvat tilastotutkimukseen vastanneiden itse ilmoittamiin tietoihin.
Alaikäisten päihteiden käyttö on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Toisaalta ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat erottuvat kuitenkin yhä ryhmänä, jossa nikotiinituotteiden käyttö on lähes kolme kertaa yleisempää ja alkoholia käytetään humalahakuisemmin kuin samanikäisten lukiolaisten ja yläkouluikäisten keskuudessa. Viime vuosina Etelä-Pohjanmaalla humalahakuisen juomisen määrä tässä ryhmässä on jäänyt valtakunnallista keskiarvoa korkeammalle tasolle. Nuorten päihteidenkäytön polarisoituminen on valtakunnallinen ilmiö – samalla kun osa nuorista voi yhä paremmin, ongelmat kasaantuvat toisille.
Eteläpohjalaisista noin puolet koki elämänlaatunsa hyväksi, ja hieman yli puolet koki itsensä onnelliseksi. Noin kymmenesosa maakunnan väestöstä tunsi itsensä yksinäiseksi, ja merkittävästi psyykkisesti kuormittuneiksi koki itsensä noin 12 prosenttia. Ikäryhmistä yli 65-vuotiaat arvioivat elämänlaatunsa parhaaksi edellä mainittujen tekijöiden näkökulmasta. Vuonna 2020 noin neljäsosa eteläpohjalaisista osallistui aktiivisesti järjestötoimintaan. Maakunnan väestön äänestysaktiivisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana koko maan keskiarvoa korkeampaa. Asunnottomuus on Etelä-Pohjanmaalla erittäin harvinaista, sillä alle promille väestöstä on asunnottomia.
Kulttuurinen hyvinvointi
Kulttuurista hyvinvointia havainnollistetaan museokäyntien määrien, kirjastoihin liittyvien tunnuslukujen ja muiden kulttuurikohteiden määrien avulla.
Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan kulttuuripalvelut vetivät jälleen väkeä puoleensa. Museovierailut palautuivat viimein pandemiaa edeltävälle tasolle, ja vuoden aikana museot keräsivät yli 50 000 käyntikertaa. Kirjastot ovat myös tärkeä osa maakunnan kulttuuritarjontaa: väkilukuun suhteutettuna Etelä-Pohjanmaalla on koko maan suurimmat kirjakokoelmat, ja kirjastojen tapahtumat houkuttelevat osallistujia enemmän kuin missään muualla Suomessa.
Kulttuuripalveluiden laaja tarjonta antaa mahdollisuuden niin tiedonhakuun, harrastamiseen kuin yhteisiin hetkiin. Kirjastot ja museot toimivat maakunnassa monille tärkeinä ajanvietto- ja kohtaamispaikkoina, jotka rikastavat asukkaiden arkea ja tukevat hyvinvointia osana yhteisöä.
Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2023 55 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, 66 lailla suojeltua kohdetta sekä 1309 kiinteää muinaisjäännöstä. Kiinteiden muinaisjäännösten määrä kasvoi 54 kappaletta edellisvuodesta, mutta muut luvut säilyivät ennallaan.
Taloudellinen hyvinvointi
Taloudellista hyvinvointia tarkastellessa huomataan, että eteläpohjalaisten asuntokuntien velkaantumisaste on viime vuosina laskenut hieman. Keskimäärin asuntolainan osuus kaikista veloista on jo pidempään ollut noin 60 prosentin tuntumassa, kun valtakunnallisesti osuus on tyypillisesti 70 prosenttia. Vuonna 2023 asuntolainojen korkokulut ovat kasvaneet voimakkaasti, sillä korkoja maksettiin euromääräisesti reilusti yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.
Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset ovat edelleen edellisvuodesta vähentyneet, mutta samalla yritysten konkurssihakemusten määrä on jatkanut kasvamistaan. Vuonna 2023 vireille pantiin 122 konkurssia. Hakemusten määrän kasvusta huolimatta konkurssien vaikutukset henkilötyövuosissa mitattuna säilyivät suunnilleen ennallaan. Tuloeroja mittaava Gini-kerroin on Etelä-Pohjanmaalla ollut pienempi kuin koko maassa, mikä viittaa keskimääräistä pienempiin tuloeroihin maakunnassa. Gini-kerrointa tulkitessa on hyvä muistaa, että se kuvaa nimenomaan tulojen jakautumista, eikä tulojen suuruutta.