Terveys ja hyvinvointi

Terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaaminen on toisinaan haasteellista, koska ne ovat monimutkaisia, monitahoisia ja yksilöllisesti koettuja ilmiöitä. Tilastotietokannoista löytyy kuitenkin indikaattoreita, joiden avulla väestön terveydentilaa, hyvinvointia ja elämänlaatua on mahdollista arvioida. Etelä-Pohjanmaan väestön hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan seuraavaksi terveyteen, elämänlaatuun sekä kulttuuriseen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvien tilastojen avulla.

Terveys

Mielenterveyttä ja sen hoitoa kuvaavat tilastot ovat osoittaneet selkeää muutosta väestön mielenterveyden tilassa 2000-luvun alusta lähtien. Mielenterveyteen liittyvät perusterveydenhuollon sekä psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit tuhatta asukasta kohden ovat lisääntyneet selkeästi niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko maassakin. Samoin sekä kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden osuus että depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on ollut selkeässä kasvussa kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Merkillepantavaa on, että naisten keskuudessa sekä korvauksen saaminen depressiolääkkeiden käytöstä että kuntoutuspsykoterapiassa käynti on ollut miehiin nähden selkeästi yleisempää koko tarkastelujakson aikana, niin koko maassa kuin Etelä-Pohjanmaallakin.

Työkyvyttömyyseläkettä saavan 25–64-vuotiaan väestön osuus on 2000-luvulta alkaen vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla sekä koko maassa. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla 7,9 % 25–64-vuotiaasta väestöstä sai työkyvyttömyyseläkettä. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on puolestaan voimakkaasti noussut vuodesta 2020 alkaen. Sairauspäivärahaa sai vuonna 2022 keskimäärin 245,1 henkeä tuhatta asukasta kohden Etelä-Pohjanmaalla, kun koko maassa vastaava lukema oli 209,1 henkeä tuhatta asukasta kohden.

Alkoholijuomia myytiin Etelä-Pohjanmaalla 5,7 litraa ja koko maassa 6,5 litraa asukasta kohden vuonna 2022. Alkoholikuolleisuus on ollut Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassakin hienoisessa laskussa 2000-luvulta lähtien. Sen sijaan huumausainerikokset ovat yleistyneet Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa 2000-luvun alusta lähtien. Poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia oli Etelä-Pohjanmaalla 3,6 ja koko maassa 4,5 tuhatta asukasta kohden vuonna 2022. Sekä poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset että päihtyneiden säilöönotot tuhatta asukasta kohden ovat vähentyneet 2000-luvun alkupuolelta lähtien koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt selkeästi 2000-luvusta, kun vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla 9,7 % väestöstä tupakoi päivittäin. Sen sijaan nuuskaaminen on yleistynyt koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Nuuskaaminen maakunnassa on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Alaikäisten päihteidenkäytössä on kokonaisuutena tapahtunut vähenemistä 2010-luvun alusta alkaen. Huomionarvoista on, että alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttö on selvästi yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien kuin lukioissa opiskelevien keskuudessa.

Elämänlaatunsa hyväksi tunsi puolet Etelä-Pohjanmaan väestöstä vuonna 2022. Itsensä yksinäiseksi koki puolestaan 10,3 %, ja onnelliseksi itsensä koki 54,8 % maakunnan väestöstä samana vuonna. Vähiten yksinäisyyttä sekä eniten onnellisuutta ja hyvää elämänlaatua koettiin 65 vuotta täyttäneen väestön keskuudessa. Samoin merkittävää psyykkistä kuormitusta (12,1 % väestöstä) koettiin vähiten 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Asunnottomuus on erittäin harvinaista Etelä-Pohjanmaalla, sillä tuhatta asukasta kohden oli asunnottomia yksinasuvia keskimäärin vain 0,1 vuonna 2022. Koko maassa vastaava lukema oli 0,7 samana vuonna.

Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuneiden osuus oli laskenut hieman sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa vuosien 2013 ja 2020 välillä. Tuoreimman tiedon mukaan vuonna 2020 aktiivisesti järjestötoimintaan osallistui Etelä-Pohjanmaalla 25,1 % väestöstä ja koko maassa 24,6 % väestöstä. Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja hyvinvointialuevaaleissa on ollut Etelä-Pohjanmaalla koko tarkastelujaksolla koko maan keskiarvoa korkeampaa. Äänestysaktiivisuudessa ei ole tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä vaihteluita 2000-luvun alkupuolelta lähtien, pois lukien kuntavaaleissa vuonna 2021, joissa eteläpohjalaisten äänestysaktiivisuus putosi 5,6 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin nähden.

Kulttuurinen hyvinvointi

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla oli 32 kirjaston toimipistettä ja 11 kirjastoautoa. Hyötypinta-alaa eteläpohjalaisten kirjastojen toimipisteissä oli yhteensä 20 900 neliömetriä ja aukiolotunteja yhteensä 141 893. Etelä-Pohjanmaan kirjastoissa oli kaikista maakunnista suurimmat kokoelmat asukaslukuun suhteutettuna (9,73 nimikettä/asukas). Fyysisiä käyntejä kirjastoissa oli 7 jokaista maakunnan asukasta kohden. Kirjastojen toimintakulut Etelä-Pohjanmaalla olivat yhteensä 12 610 312 euroa vuonna 2022.

Vuoden 2022 aikana museokäyntejä Etelä-Pohjanmaan neljässä museossa kertyi yhteensä 42 499 kappaletta, mikä on huomattava kasvu vuoteen 2021 verrattuna. Voimakkaasta kasvusta huolimatta kävijämäärät eivät saavuttaneet aivan vuotta 2020 edeltäviä kävijämääriä. Museokohteiden lisäksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2022 muun muassa 55 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, 66 lailla suojeltua kohdetta sekä 1255 kiinteää muinaisjäännöstä.

Taloudellinen hyvinvointi

Taloudellista hyvinvointia tarkastellaan maakunnan asuntokuntien velkojen ja rahatulojen, yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusten sekä yritysten konkurssihakemusten kautta. Asuntokuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan myös velkaantumisasteen avulla, jossa lasketaan velkojen osuus asuntokunnan käytettävissä olevasta rahatulosta vuoden aikana. Gini-kertoimella puolestaan kuvataan tuloeroja.

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten yhteenlaskettua asuntokuntakohtaista velkaa oli Ilmajoella (63 958,04 euroa) ja Seinäjoella (52 266,86 euroa). Vähiten asuntokuntakohtaista velkaa oli Lappajärvellä (28 563,24 euroa) ja Isojoella (28 781,52 euroa). Asuntokuntien yhteenlaskettu velka oli kasvanut neljässä kunnassa vuosien 2012–2022 välillä. Suurin muutos oli Ilmajoella, jossa asuntokuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 19,7 %. Eniten velka puolestaan väheni Evijärvellä (-25,3 %).

Velkaantumisaste oli vuonna 2021 korkein Ilmajoella (137,5 %) ja matalin Lappajärvellä (70,0 %). Velkaantumisaste laski kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa vuoteen 2020 verrattuna. Vuonna 2022 asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista oli suurin Lapualla, jossa asuntovelan osuus oli 68,4 prosenttia kaikista veloista. Pienin osuus oli Soinissa, jossa asuntokuntien velasta 31 prosenttia oli asuntovelkaa.

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla yritykset panivat konkurssihakemuksia vireille 99 kappaletta, mikä oli seitsemän hakemusta enemmän vuoteen 2021 verrattuna. Yksityisten henkilöiden velkajärjestelyhakemuksia tehtiin puolestaan edellisvuotta vähemmän. Loppuun käsiteltyjä velkajärjestelyhakemuksia oli Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 215 vuonna 2022.

Tuloeroja mittaava gini-kerroin on pysytellyt Etelä-Pohjanmaan osalta pitkälti arvon 25 tienoilla vuosina 2001-2021. Vastaavalla aikavälillä koko maassa gini-kerroin on ollut Etelä-Pohjanmaan arvoja hieman korkeampi, mikä kertoo siitä, että tuloerot ovat olleet Etelä-Pohjanmaalla maltillisempia kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2022 gini-kerroin oli Etelä-Pohjanmaalla kasvanut arvoon 26,3 ja koko maassa arvoon 29,1.