Terveys ja hyvinvointi

Hyvinvoinnin ja elämänlaadun määrittäminen ja mittaaminen voi olla haastavaa. Hyvinvointi on usean tekijän summa, eikä se perustu vain lukuihin vaan myös yksilön kokemukseen. Pyrimme avaamaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin tasoa terveyteen sekä kulttuuriseen- ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvillä tilastoilla.

Terveys

Etelä-Pohjanmaa on melko hyvinvoiva maakunta koko maan keskiarvoihin verrattuna. Maakunnassa sairastetaan keskimääräistä enemmän, mutta tilastot antavat kuvan keskimääräistä yhteisöllisemmästä ja osallistuvammasta maakunnasta.

Eteläpohjalaiset käyttävät alkoholia suhteellisesti maan keskiarvoa vähemmän. Etelä-Pohjanmaalla alkoholin liikakäyttäjiä oli vuonna 2020 28,6 prosenttia ja koko maassa 31,2 prosenttia väestöstä. Alkoholikuolleisuus tuhatta henkeä kohden oli vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla (20,2) selkeästi maan keskiarvoa (31,2) pienempi. Kuitenkin rattijuopumustapauksia ja päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäiltyjä on tuhatta henkeä kohden melko lailla maan keskiarvon verran. Päivittäin tupakoivien osuus on laskenut niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko maassa, mutta koko maan keskiarvo (10,6 % vuonna 2020) on laskenut Etelä-Pohjanmaan (12,1 %) osuutta nopeammin.  Alaikäisten alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö oli maan keskiarvoa korkeampaa vuonna 2020 pois lukien lukioikäisten alkoholinkäyttö, mikä oli maan keskitasoa.

Sairauspäivärahaa ja mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita tarkastelemalla sairastavuus on Etelä-Pohjanmaalla koko maata yleisempää. Maakunnassa oli vuonna 2020 120,4 sairauspäivärahaa saanutta 25–64-vuotiasta tuhatta henkilöä kohden ja koko maassa 107,4. Samana vuonna mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa sai Etelä-Pohjanmaalla 29,6 25–64-vuotiasta tuhatta henkilöä kohden ja koko maassa 26,9.

Eteläpohjalaisista 56,6 prosenttia tunsi elämänlaatunsa hyväksi, mikä vastasi koko maan keskiarvoa. Kuitenkin psyykkinen kuormitus ja yksinäisyyden kokemus olivat maan keskiarvoa matalammat. Vuonna 2019 7,7 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi Etelä-Pohjanmaalla, kun koko maassa vastaavasti tunsi 10,5 prosenttia. Vuonna 2020 itsensä merkittävästi psyykkisesti kuormittuneiksi tunsi Etelä-Pohjanmaalla 7,0 prosenttia ja koko maassa 9,4 prosenttia.

Äänestysaktiivisuuden trendi on laskeva niin koko maassa kuin Etelä-Pohjanmaalla, mutta eteläpohjalaisten äänestysaktiivisuus on kuitenkin pysynyt koko maata korkeampana 2000-luvun tarkastelujakson ajan. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Etelä-Pohjanmaan äänestysaktiivisuus oli 56,7 prosenttia ja koko maassa 55,1.

Kulttuurinen hyvinvointi

Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2020 17 pääkirjastoa, 13 sivukirjastoa ja 12 kirjastoautoa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat kirjaston kokoelmat kaikista maakunnista oli Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vuonna 2020. Vastaavasti pienimmät kokoelmat olivat Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2020 kirjastoissa asioitiin fyysisesti eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhteessa asukaslukuun. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä oli eniten lainaajia suhteessa asukaslukuun. Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin lainattiin eniten kirjoja suhteessa asukaslukuun. Yksi maakunnan asukas lainasi keskimäärin 16,2 kirjaa vuonna 2020.

Museoita Etelä-Pohjanmaalla oli neljä vuonna 2020. Kävijämäärät kasvoivat niissä kaikissa lähes koko 2010-luvun ennen koronapandemiaa ja vuotta 2020. Etelä-Pohjanmaalla oli lisäksi 64 suojeltua kohdetta vuonna 2020.

Taloudellinen hyvinvointi

Vuonna 2020 kunnittain tarkasteltuna eniten velkaa Etelä-Pohjanmaalla asuntokuntaa kohden oli Ilmajoella (63 008 euroa) ja Seinäjoella (52 185 euroa) ja vähiten Lappajärvellä (27 552 euroa) ja Isojoella (27 854 euroa). Asuntokuntakohtainen velan määrä on myös kasvanut suhteellisesti eniten Ilmajoella ja Seinäjoella vuosien 2010–2020 välisenä aikana. Koko Etelä-Pohjanmaata tarkasteltaessa velallisten asuntokuntien osuus on laskenut 3,5 prosenttia 2010-luvulla.

Velkaantumisaste tarkoittaa velkojen osuutta asuntokunnan käytettävissä olevista rahatuloista vuodessa. Etelä-Pohjanmaan kunnista korkein velkaantumisaste oli vuonna 2019 Ilmajoella (142,4 %) ja matalin Lappajärvellä (73,1 %). Asuntovelan osuus kaikista veloista vaihteli kunnittain maakunnassa. Isojoella vain 40,2 prosenttia kaikista veloista koostui asuntovelasta, kun taas Ilmajoella asuntovelan osuus kaikista veloista oli 63,7 prosenttia.

Yksityisten henkilöiden velkajärjestelyasioiden määrä on kasvanut vuosien 2010 ja 2020 välillä, mutta konkurssien määrä taas on laskenut vuoden 2013 jälkeen vuosia 2018 ja 2019 lukuun ottamatta. Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla oli 82 vireille pantua konkurssia ja 261 loppuun käsiteltyä velkajärjestelyasiaa yhteensä.