Terveys ja hyvinvointi

Terveyden ja hyvinvoinnin mittaaminen on toisinaan haasteellista, koska kyseessä on monimutkainen ilmiö, johon liittyy myös ihmisen subjektiivinen kokemus. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaamiseen on kuitenkin kehitetty avuksi erilaisia indikaattoreita, joiden avulla selvitystä pystytään tekemään. Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan seuraavaksi terveyden sekä kulttuurisen ja taloudellisen hyvinvoinnin tilastojen kautta.

Terveys

Vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla myytiin 5,4 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohti. Sama luku vuonna 2021 oli 5,9. Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut pieni muutos myytävän alkoholin määrän suhteen, mutta samalla alkoholikuolleisuus 1000 asukasta kohti on laskenut. Ikäryhmiä tarkastellessa huomataan kuitenkin, että yli 65-vuotiaiden alkoholikuolleisuus 100 000 samanikäistä kohti on kasvanut. Vuonna 2011 alkoholikuolleisuus em. ikäryhmässä oli Etelä-Pohjanmaalla 19,8, kun se vuonna 2020 oli 34,0. Saman suuntaista kehitystä on tapahtunut koko maassa samalla aikavälillä. Huomioitavaa on myös se, miten alkoholia liikaa käyttävien osuus 20-64-vuotiaiden keskuudessa pysynyt lähes samana, jopa hieman pienentynyt, on nousua tapahtunut 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vuosien 2013-2020 välillä.

Tupakointi on vähentynyt valtakunnallisesti ja maakunnassa, mutta vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla tupakoidaan silti keskimäärin koko maata enemmän. Ikäryhmittäin katsottuna 20-64 -vuotiaiden tupakointi on ollut laskussa vuodesta 2014 asti, mutta kuten alkoholia liikaa käyttävien kohdalla, myös päivittäin tupakoivien määrä on noussut 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Päivittäin nuuskaa käyttävien osuutta on tilastoitu vuodesta 20-64-vuotiaiden osalta 2018 vuodesta lähtien, jolloin nuuskan käyttö oli ikäryhmän keskuudessa yleisempää koko maassa kuin Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla päivittäinen nuuskan käyttö oli kuitenkin yleisempää (4,4 % ikäryhmästä käytti) kuin koko maassa keskimäärin (3,6 % ikäryhmästä käytti nuuskaa päivittäin).

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrässä on tapahtunut pientä kasvua suhteessa vuosituhannen alkuun, jolloin tuhatta asukasta kohti tuli poliisin tietoon kaksi huumausainerikosta. Vuonna 2021 sama luku oli 3,7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee jatkuvaa huumeiden jätevesitutkimusta valtakunnallisesti ja seurantaa tehdään myös Seinäjoella. Tuoreimmista tuloksista nähdään, että Seinäjoella yleisin käytettävä huumausaine on amfetamiini. Lisäksi raportissa mainitaan, että Seinäjoen mittauksissa on havaittu harvinaisempaa muuntohuumetta. Maaliskuussa 2022 tehty keräys osoittaa myös, että huumausaineiden määrä on lisääntynyt suhteessa edelliseen keräykseen (marraskuu 2020). Lisätietoa THL:n tuottamasta raportista

Sairauspäivärahan näkökulmasta voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaalla sairastavuus on korkeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnassa oli vuonna 2021 154,7 sairauspäivärahan saajaa tuhatta henkilöä kohden 25-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Vastaava luku koko maassa oli 134,4. Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa sai Etelä-Pohjanmaalla 32,9 25-64-vuotiasta tuhatta henkilöä kohden ja koko maassa 30,4. Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan osalta erot maakunnan ja koko maan välillä oli siis selkeästi pienempi, kuin sairauspäivärahan kohdalla.

Vuonna 2021 myös työkyvyttömyyseläkettä nostavien osuus 25-64-vuotiaissa oli Etelä-Pohjanmaalla suurempi, kuin koko maassa. Etelä-Pohjanmaalla 8,1 prosenttia 25-64-vuotiaasta väestöstä sai työkyvyttömyyseläkettä ja koko maassa osuus oli 6,3 prosenttia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä sai Etelä-Pohjanmaalla 4,2 prosenttia 25-64-vuotiaista ja koko maassa 3,3 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä.

Elämänlaatua mittaavia tilastoja päivitetään THL:n toimesta kahden vuoden välein. Muutoksia vuoden 2020 lukuihin ei ole siis tullut tätä kirjoittaessa. Vuonna 2020 elämänlaatunsa hyväksi tunsi 55,7 prosenttia eteläpohjalaisista, mikä on liki main sama osuus kuin koko maassa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 20-64-vuotiaissa suurempi osuus koki elämänlaatunsa hyväksi, mitä koko maassa keskimäärin. 65 ja 75 vuotta täyttäneissä osuudet olivat kuitenkin koko maan osuuksia pienemmät. 65 vuotta täyttäneistä elämänlaatunsa hyväksi tunsi 51,8 prosenttia (koko maa 55,5 %) ja 75 vuotta täyttäneissä luvut olivat Etelä-Pohjanmaalla 42 prosenttia ja koko maassa 46,8 prosenttia.

Vuonna 2020 itsensä yksinäiseksi tunsi Etelä-Pohjanmaalla 7,7 prosenttia ja koko maassa vastaavaa tunsi 10,5 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus oli joka ikäryhmässä koko maan vastaavia lukuja alhaisemmat vuonna 2020. Vastaavasti itsensä onnelliseksi tuntevien osuudet olivat samana vuonna joka ikäryhmässä korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla 20-64 vuotiaista 54,9 prosenttia ja koko maassa 50,5 prosenttia tunti itsensä onnelliseksi. Maakunnan 65 vuotta täyttäneistä 55,9 prosenttia tunsi itsensä onnelliseksi ja koko maassa 53,9 prosenttia. 75 vuotta täyttäneiden kohdalla luvut olivat 51,4 prosenttia Etelä-Pohjanmaalla ja 48,4 koko maassa. Äänestysaktiivisuus on ollut laskussa koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla koko 2000 luvun ajan. Etelä-Pohjanmaalla äänestysaktiivisuus on ollut edellisissä eduskunta- ja kuntavaaleissa hieman korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2020 aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus oli maakunnassa 25,1 prosenttia ja koko maassa 24,6 prosenttia.

Kulttuurinen hyvinvointi

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla oli 18 pääkirjastoa, 14 sivukirjastoa ja 11 kirjastoautoa. Pääkirjastojen lukumäärän kasvu selittyy Isonkyrön liittymisellä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Maakunnassa oli kirjaston toimipisteitä yhteensä 43, sama määrä kuin Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kokoelmat suhteessa asukaslukuun on kaikista maakunnista suurin. Pienin kokoelma asukaslukuun suhteutettuna oli Uudellamaalla. Fyysisiä käyntejä oli eniten Uudenmaan kirjastoissa, mutta asukaslukuun suhteutettuna käyntejä oli eniten Pohjois-Savossa. Kokonaislainauksen määrä suhteessa asukaslukuun oli suurin Etelä-Pohjanmaalla, jossa yksi maakunnan asukas lainasi 18,7 kertaa vuoden aikana. Pienin kokonaislainaus oli Etelä-Karjalassa (11,2).

Museokäyntejä Etelä-Pohjanmaan neljässä museossa kertyi yhteensä 20 988 vuoden 2021 aikana. Pääasiassa museoiden käyntimäärät kasvoivat suhteessa vuoteen 2020, mutta paluuta koronapandemiaa edeltävälle tasolle ei ole vielä tapahtunut. Suojeltujen kohteiden lukumäärä nousi vuonna 2021 66 kohteeseen, joka on kaksi kohdetta enemmän kuin edellisenä vuonna. 

Taloudellinen hyvinvointi

Taloudellista hyvinvointia tarkastellaan maakunnan asuntokuntien velkojen ja rahatulojen, yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusten sekä konkurssihakemusten kautta. Asuntokuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan myös velkaantumisasteen avulla, jossa lasketaan velkojen osuus asuntokunnan käytettävissä olevasta rahatulosta vuoden aikana. Gini-kertoimella kuvataan tuloeroja ja mitä suurempi luku on, sen suuremmat on alueen tuloerot.

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten velkaa oli asuntokunnittain tarkasteltuna Ilmajoella (63 613 euroa) ja Seinäjoella (53 208 euroa). Vähiten asuntokuntakohtaista velkaa oli Lappajärvellä (27 241 euroa) ja Karijoella (28 191 euroa). Asuntokuntien yhteenlaskettu velka on kasvanut viidessä kunnassa vuosien 2011-2021 välillä. Suurin muutos on ollut Ilmajoella, jossa asuntokuntien velka on kasvanut 22,9 prosenttia. Eniten velka on puolestaan vähentynyt Evijärvellä (-30,9 %).

Velkaantumisaste oli vuonna 2020 korkein Ilmajoella (148,0) ja matalin Lappajärvellä (72,8). Ilmajoen velkaantumisasteessa tapahtui kasvua edellisvuoteen verrattuna ja Lappajärvellä velkaantumisaste laski entisestään. Asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista oli suurin Seinäjoella, jossa asuntovelan osuus oli 68,2 prosenttia. Pienin osuus oli Karijoella, jossa asuntokuntien velasta 30,3 prosenttia oli asuntovelkaa.

Yritysten vireille pantujen konkurssihakemusten määrä vuonna 2021 kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, kun niitä oli yhteensä 86. Yksityisten henkilöiden velkajärjestelyhakemuksia tehtiin puolestaan edellisvuotta vähemmän. Loppuun käsiteltyjä velkajärjestelyhakemuksia oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2021 yhteensä 234.