Terveys ja hyvinvointi

Terveyden ja hyvinvoinnin mittaaminen on toisinaan haasteellista, sillä siihen liittyvät ilmiöt ovat monimutkaisia, monitahoisia ja yksilöllisesti koettuja. Tilastotietokannoista löytyy kuitenkin indikaattoreita, joiden avulla väestön terveydentilaa, hyvinvointia ja elämänlaatua voidaan arvioida. Etelä-Pohjanmaan väestön hyvinvointia tarkastellaan seuraavaksi terveyteen, elämänlaatuun sekä kulttuuriseen ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvien tilastojen avulla.

Terveys

Mielenterveyteen liittyvät avohoitokäynnit sekä kuntoutuspsykoterapiapalveluiden ja masennuslääkkeiden käyttö ovat yleistyneet 2000-luvulla, ja vuodesta 2019 erityisesti nuorten 18–24-vuotiaiden naisten osuus depressiolääkkeisiin myönnetyistä korvauksista on ollut Etelä-Pohjanmaalla voimakkaassa nousussa. Myös sairauspäivärahaa saaneiden työikäisten määrä väliaikaisesti kaksinkertaistui vuonna 2022, mutta vuonna 2024 tämän osalta palattiin vuotta 2021 edeltäviin lukemiin. Taustalla lienee ainakin osittain Covid-19-viruspandemia ja sen jälkimainingit: pandemian aikana palveluiden hyödyntäminen oli normaalitilannetta heikompaa johtuen mm. yleisistä liikkumisrajoituksista, ja rajoitusten poistuttua palveluille oli tavanomaista enemmän kysyntää. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä esimerkiksi suurta eroa depressiolääkkeisiin myönnetyistä korvauksista, joita miesten ja naisten välillä on. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä suhteessa tuhanteen asukkaaseen on vuoden 2022 jälkeen ollut Etelä-Pohjanmaalla huomattavasti koko maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2025 käyntien määrä on kuitenkin hieman laskenut vuosiin 2023 ja 2024 verrattuna.

Työkyvyttömyyseläkkeitä saaneiden työikäisten osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä on puolestaan ollut laskusuuntainen vuodesta 2010 asti sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa. Tämä selittyy osittain työn fyysisen rasittavuuden vähenemisellä ja väestörakenteeseen liittyvällä muutoksella, jossa nuoremmat sukupolvet ovat terveydentilaltaan aikaisempia sukupolvia terveempiä. Etelä-Pohjanmaalla työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus työikäisestä väestöstä on kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maan luvuissa pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkikeskuksilla on suuri painoarvo. Tutkimusten mukaan kaupungeissa ollaan keskimäärin terveempiä kuin maaseudulla, jossa puolestaan ollaan hieman onnellisempia kuin kaupungeissa.

Päihteiden käytön osalta alkoholin myynti asukasta kohden on Etelä-Pohjanmaalla ollut keskimäärin alhaisempaa kuin koko maassa. Sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa alkoholin myynti on ollut hitaassa laskussa vuodesta 2011 lähtien. Myös ongelmakäyttöön liittyvät ilmiöt ovat pääsääntöisesti vähentyneet pitkällä aikavälillä ja alkoholikuolleisuus on vähentynyt 35–64-vuotiaiden eteläpohjalaisten keskuudessa selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. Samassa ajassa 65-vuotta täyttäneiden eteläpohjalaisten alkoholikuolleisuus on kuitenkin kasvanut. Etelä-Pohjanmaan lukujen kehitys on noudattanut pitkälti koko maan lukujen kehitystä, tosin alkoholijuomien myynnin suhteen ero lukujen välillä on hiljalleen kaventunut.

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä asukasta kohden on ollut kasvussa vuodesta 2009 lähtien sekä koko maassa että Etelä-Pohjanmaalla. Huumausainerikosten määrä saavutti huippunsa vuonna 2020, jonka jälkeen se on selkeästi laskenut. Määrät saattavat kuitenkin vaihdella merkittävästi vuosittain, jos poliisin tietoon tulee rikoskokonaisuuksia, joissa on useita rikoksia ja rikoksesta epäiltyjä. Vaikka poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on laskenut, poliisin ja Tullin paljastamat huumausainerikokset viittaavat huumeiden käytön yleiseen lisääntymiseen. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna huumausainerikosten määrä onkin kasvanut.

Päihtyneiden säilöönottojen määrä jatkoi Etelä-Pohjanmaalla laskuaan vuonna 2025. Vuosituhannen alusta lähtien päihtyneiden säilöönottojen määrä maakunnassa on vähentynyt lähes kolmannekseen. Myös rattijuopumusten lukumäärä on ollut laskussa.

Päivittäin tupakoivien osuus on laskenut 10 vuoden tarkastelujaksolla selvästi sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa. Suurin lasku on tapahtunut 20–64-vuotiaiden keskuudessa. Samaan aikaan nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt. Tilastoa tarkastellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tiedot perustuvat tilastotutkimukseen vastanneiden itse ilmoittamiin tietoihin.

Alaikäisten alkoholinkäyttö on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Alkoholinkäyttö ja tosi humalaan itsensä juovien alaikäisten määrä on vähentynyt kaikissa seurantaryhmissä. Alkoholinkäyttö on suurinta ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden keskuudessa ja Etelä-Pohjanmaalla tässä ryhmässä alkoholinkäyttö on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Tämä ero näyttää kuitenkin olevan kaventumassa. Myös tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden keskuudessa verrattuna lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoihin ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaisiin. Etelä-Pohjanmaan lukiolaisten tupakan, sähkötupakan, nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on kuitenkin noussut voimakkaasti vuodesta 2023 alkaen ja ylittänyt kansallisen keskiarvon. Nuorten päihteiden käytön polarisoituminen on valtakunnallinen ilmiö – samalla kun osa nuorista voi yhä paremmin, ongelmat kasaantuvat toisille.

Vuonna 2024 eteläpohjalaisista puolet koki elämänlaatunsa hyväksi ja hieman yli puolet koki itsensä onnelliseksi. Noin kymmenesosa maakunnan väestöstä tunsi itsensä yksinäiseksi ja merkittävästi psyykkisesti kuormittuneiksi koki itsensä noin 12 prosenttia. Itsensä yksinäiseksi ja psyykkisesti kuormittuneiksi tunsi keskimäärin useammin työikäiset kuin 65 vuotta ja 75 vuotta täyttäneet. Vuonna 2020 noin neljäsosa eteläpohjalaisista osallistui aktiivisesti järjestötoimintaan. Maakunnan väestön äänestysaktiivisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana koko maan keskiarvoa korkeampaa. Asunnottomuus on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2024 ja 2025 edellisiin vuosiin verrattuna.

Kulttuurinen hyvinvointi

Kulttuurista hyvinvointia havainnollistetaan museokäyntien määrien, kirjastoihin liittyvien tunnuslukujen ja muiden kulttuurikohteiden määrien avulla.

Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan kulttuuripalveluiden käyttö oli jälleen vilkasta ja museot keräsivät 53 454 kävijää. Myös kirjastot ovat tärkeä osa maakunnan kulttuuritarjontaa: väkilukuun suhteutettuna Etelä-Pohjanmaan kirjastot tarjoavat koko maan toisiksi suurimmat kirjakokoelmat, ja kirjastojen tapahtumat houkuttelevat kolmanneksi eniten osallistujia Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla myös lainattiin eniten kirjoja suhteessa asukaslukuun vuonna 2025.

Kulttuuripalveluiden laaja tarjonta antaa mahdollisuuden niin tiedonhakuun, harrastamiseen kuin yhteisiin hetkiin. Kirjastot ja museot toimivat maakunnassa monille tärkeinä ajanvietto- ja kohtaamispaikkoina, jotka rikastavat asukkaiden arkea ja tukevat hyvinvointia osana yhteisöä.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2023 55 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, 66 lailla suojeltua kohdetta sekä 1 395 kiinteää muinaisjäännöstä. Kiinteiden muinaisjäännösten määrä kasvoi 86 kappaleella edellisvuodesta ja yksi elokuvakeskus lopetti toiminnan. Muuten luvut säilyivät ennallaan edellisvuoteen verrattuna.

Taloudellinen hyvinvointi

Taloudellista hyvinvointia tarkastellessa huomataan, että eteläpohjalaisten asuntokuntien velkaantumisaste ja velan keskiarvo on viime vuosina hieman laskenut. Yleisestä kehityksestä poiketen opintovelallisten keskimääräinen opintolaina on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2025. Vuosina 2023–2025 asuntolainojen korkokulut ovat kasvaneet hyvin voimakkaasti edellisiin vuosiin verrattuna ja vuonna 2024 maksettujen asuntovelan korkojen määrä Etelä-Pohjanmaalla oli euromääräisesti yli kolminkertainen vuoden 2022 tasoon nähden. Vuonna 2025 velan korkojen määrä on kuitenkin laskenut hieman vuoteen 2024 verrattuna.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusten määrät ovat Etelä-Pohjanmaalla hieman kasvaneet 2020-luvulla, ja vuonna 2025 hakemuksia tehtiin tarkastelujakson (2015–2025) korkein määrä (262 kappaletta). Myös yritysten konkurssit olivat yritysten lukumäärällä mitattuna kasvussa vuodesta 2020 (82 konkurssia) vuoteen 2024 (130 konkurssia). Vuonna 2025 vireille pantiin 120 konkurssia. Tuloeroja mittaava Gini-kerroin on Etelä-Pohjanmaalla ollut pienempi kuin koko maassa koko tarkastelujakson ajan (2004–2024), mikä viittaa keskimääräistä pienempiin tuloeroihin maakunnassa. Gini-kerrointa tulkitessa on hyvä muistaa, että se kuvaa nimenomaan tulojen jakautumista, eikä tulojen suuruutta.