Kuntatalous

Lainakanta

Kunnan lainakanta tarkoittaa korollista vierasta pääomaa. Luku sisältää myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa lainakantaan, joten kuntien lainamäärät eivät aina ole keskenään vertailukelpoisia.

Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan lainakanta oli 4 313 euroa asukasta kohden. Lainakanta oli kasvanut 12 prosenttia edellisvuodesta. Maakunnan kunnissa ainoastaan neljässä lainakanta oli laskenut. Koko maassa kuntien keskimääräinen lainakanta oli 3 342 euroa asukasta kohden vuonna 2019.  

Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Tässä kokonaisuudessa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. Suurimmillaan konsernin lainakannat saattoivat olla jopa yli kaksinkertaisia kunnan lainakantaan nähden.

Vuosikate

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää jäljelle juoksevien menojen maksamisen jälkeen. Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan vuosikate oli 120 euroa asukasta kohden. Tämä on 118 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Muihin maakuntiin verrattuna Etelä-Pohjanmaan vuosikate oli kuudenneksi matalin.

Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan kunnissa korkein asukasta kohti laskettu vuosikate oli Kauhajoella (818 €/asukas) ja matalin Karijoella (-370 €/asukas). Vuosikate oli negatiivinen kuudessa kunnassa. Näissä kunnissa tulorahoitus ei ole riittänyt juokseviin menoihin. Vuonna 2018 ainoastaan Evijärven vuosikate oli negatiivinen.

Tilikauden tulos vuonna 2019 oli positiivinen vain viidessä kunnassa. Suurin asukasta kohden laskettu positiivinen tulos oli Soinissa (907,9 €/asukas) ja suurin negatiivinen tulos Karijoella (-588 €/asukas). Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tulos (-192 €/asukas) oli sata euroa matalampi kuin vuonna 2018.

Yli- ja alijäämä

Kunnan tuloslaskelman yli- ja alijäämäisyys kuvaa kunnan talouden tasapainoa vuotta pidemmällä ajanjaksolla. Vuosina 2012 ja 2013 alijäämäisiä kuntia oli Etelä-Pohjanmaalla vielä kahdeksan. Tämän jälkeen alijäämäisten kuntien määrä on vaihdellut viidestä kolmeen. Keskimääräisesti Etelä-Pohjanmaa on tuona aikana ollut taloudeltaan ylijäämäinen maakunta.

Asukasta kohti laskettu euromääräinen taseen yli- tai alijäämä oli vuonna 2019 edellisvuotta parempi vain viidessä kunnassa. Eniten ylijäämää oli kertynyt Soinissa (2 311€/asukas). Eniten alijäämää oli puolestaan Teuvalla (-1 559€/asukas). Eniten taseen yli- tai alijäämäisyys laski Karijoella (-554€) ja nousi eniten Soinissa (930€).

Konsernikohtainen yli- ja alijäämä erosi kuntakohtaisesta eniten Ähtärissä. Siellä konsernitaso oli alijäämäinen 800 euroa asukasta kohden ja kuntataso ylijäämäinen 451 euroa asukasta kohden. Toiseksi suurin erotus oli Seinäjoella, missä ylijäämää oli konsernitasolla 1 248 euroa asukasta kohden enemmän kuin kuntatasolla.

Tuloveroprosentti

Kunnallisveroa maksetaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella kunnan tuloveroprosentin mukaan. Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 21,36. Luku on kolmanneksi korkein kaikista maakunnista. Korkeampi tuloveroprosentti on ainoastaan Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

Etelä-Pohjanmaan kunnista korkein tuloveroprosentti vuonna 2021 on Teuvassa (22,50%). Matalin tuloveroprosentti (21,00%) on neljässä kunnassa: Kuortaneella, Ilmajoella, Kurikassa ja Seinäjoella. Veroprosentti nousi viidessä kunnassa. Eniten sitä nosti Evijärvi, jossa nousua oli 1,00 prosenttiyksikköä.