Kuntatalous

Lainakanta

Kunnan lainakanta tarkoittaa korollista vierasta pääomaa. Luku sisältää myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa lainakantaan, joten kuntien lainamäärät eivät aina ole keskenään vertailukelpoisia.

Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen lainakanta oli 4 417 euroa asukasta kohden. Lainakanta kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Kuudessa eteläpohjalaisessa kunnassa lainakanta laski, muissa nousi. Koko maassa kuntien keskimääräinen lainakanta oli 3 448 euroa asukasta kohden vuonna 2020.

Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Tässä kokonaisuudessa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. Suurimmillaan konsernin lainakannat saattoivat olla jopa yli kaksinkertaisia kunnan lainakantaan nähden. Etelä-Pohjanmaan kuntakonsernien keskimääräinen lainakanta oli 8 115 euroa asukasta kohden.

Vuosikate

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää jäljelle juoksevien menojen maksamisen jälkeen. Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaan kuntien vuosikate oli keskimäärin 581 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien keskimääräinen vuosikate oli 1 121 euroa asukasta kohden.

Etelä-Pohjanmaan kunnista korkein vuosikate oli Karijoella (1 507 €/asukas) vuonna 2020 ja matalin Evijärvellä (123 €/asukas). Kaikkien kuntien tulorahoitus riitti siis juokseviin menoihin.

Tilikauden tulos oli positiivinen kaikissa kunnissa Evijärveä (-186 €/asukas) lukuun ottamatta vuonna 2020. Suurin positiivinen tulos oli Karijoella (1 234 €/asukas). Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tulos oli 211 ja kuntakonsernien 330 euroa asukasta kohden. Maakunnista ainoastaan Kainuun keskimääräinen tilikauden tulos oli negatiivinen vuonna 2020.

Yli- ja alijäämä

Kunnan tuloslaskelman yli- ja alijäämäisyys kuvaa kunnan talouden tasapainoa vuotta pidemmällä ajanjaksolla. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat keskimäärin olleet ylijäämäisiä vuosina 2016–2020. Vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana Teuva ja Kauhajoki ovat olleet alijäämäisiä joka vuosi. Teuvalla myös kuntakonserni on ollut alijäämäinen joka vuosi kyseisenä ajanjaksona. Vuonna 2020 kaikkien maakuntien kuntien talous oli keskimäärin ylijäämäinen.

Eteläpohjalaisten kuntien talouden tase parani vuodesta 2019 vuoteen 2020 kaikissa kunnissa Evijärveä lukuun ottamatta. Eniten asukasta kohden mitattuna ylijäämä kasvoi Karijoella (1 263 €/asukas) ja toiseksi eniten Isojoella (685 €/asukas). Evijärvellä tase heikkeni 176 euroa asukasta kohden, mutta oli silti ylijäämäinen.

Tuloveroprosentti

Kunnallisveroa maksetaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella kunnan tuloveroprosentin mukaan. Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 21,36. Maakunnittain tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaan luku on kolmanneksi suurin. Suuremmat tuloveroprosentit olivat vain Etelä-Savossa (21,92) ja Keski-Pohjanmaalla (21,60). Matalimmat keskimääräiset tuloveroprosentit olivat Ahvenanmaalla (17,43) ja Uudellamaalla (18,66).

Etelä-Pohjanmaalla korkein tuloveroprosentti oli Ähtärissä (22,50) ja matalin samalla 21,00 tuloveroprosentilla Kuortaneella, Ilmajoella, Kurikassa ja Seinäjoella. Veroprosentti nousi viidessä kunnassa. Eniten sitä nosti Evijärvi 1,00 prosenttiyksiköllä.