Kuntatalous

Kuntakonserni on kunnan ja yhden tai useamman oikeudellisesti itsenäisen yhteisön muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa kunnalla on joko yksin tai yhdessä muiden kuntakonsernin yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. Kuntatalouden tunnuslukuja tarkastellaan seuraavaksi sekä kunnan että kuntakonsernin osalta.

Lainakanta

Kunnan lainakanta tarkoittaa korollista vierasta pääomaa. Lukuun sisältyy myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Kuntien lainamäärät eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia, sillä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa lainakantaan.

Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaalla kuntien keskimääräinen lainakanta oli 5 023 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien lainakanta 7 538 euroa asukasta kohden. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen nähden 1,8 prosenttia. Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan kunnista suurin kunnan lainakanta oli Ähtärillä ja Kurikalla. Suurin kuntakonsernin lainakanta oli Ähtärissä, Kauhavalla ja Seinäjoella.

Vuosikate ja tilikauden tulos

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi juoksevien menojen maksamisen jälkeen. Se on yksi keskeisimmistä mittareista arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen vuosikate oli 460 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien keskimääräinen vuosikate 837 euroa asukasta kohden.

Korkein kunnan vuosikate oli Soinissa, jossa vuosikate oli 969 euroa asukasta kohden. Myös korkein kuntakonsernikohtainen vuosikate kirjattiin Soinissa (1 027 €/asukas). Pienin kunnan ja konsernikohtainen vuosikate oli Ähtärissä (-175 €/asukas ja -295 €/asukas), Ähtäri oli Etelä-Pohjanmaan kunnista ainoa, jolla oli negatiivinen vuosikate vuonna 2024. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Tämän määritelmän mukaan tulorahoitus ei ollut riittävä vuonna 2024 Ähtärissä ja Seinäjoella.

Kuntien tilikauden 2024 tulos oli positiivinen 16 Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Paras tulos kirjattiin Teuvalla, jossa kunnan tilikauden tulos oli 595 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernikohtainen tulos 698 euroa asukasta kohden. Heikoin tulos puolestaan oli Ähtärissä, jossa kunnan tilikauden tulos oli -538 euroa asukasta kohden ja konsernikohtainen tulos -806 euroa asukasta kohden. Kunnan tilikauden tulos oli tappiollinen myös Seinäjoella (-45 €/asukas) vaikkakin samaan aikaan konsernikohtainen tulos pysyi voitollisena. Etelä-Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tilikauden tulos oli 81 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien keskimääräinen tulos 188 euroa asukasta kohden.

Yli- ja alijäämä

Taseen kertynyt yli- tai alijäämä kuvaa talouden tilannetta yhtä tilikautta pidemmällä aikavälillä. Vuonna 2024 kunnat ja kuntakonsernit olivat keskimäärin ylijäämäisiä kaikissa maakunnissa. Eniten kuntakohtaista ylijäämää kertyi Uudellamaalla, jossa ylijäämä oli 5 121 euroa asukasta kohden. Etelä-Pohjanmaalla kuntakohtaista ylijäämää kertyi keskimäärin 958 euroa asukasta kohden, mikä oli koko maan kolmanneksi pienin lukema. Matalin ylijäämä oli Kymenlaaksossa (605 €/asukas) ja toiseksi matalin Keski-Suomessa (779 €/asukas).

Etelä-Pohjanmaalla kaikki kunnat olivat vuonna 2024 ylijäämäisiä lukuun ottamatta Ähtäriä, jossa kunnan alijäämä oli -1 042 euroa asukasta kohden. Myös kuntakonserneissa Ähtäri oli ainoa alijäämäinen (-1 881 €/asukas) muiden kuntakonsernien ollessa ylijäämäisiä.

Tuloveroprosentti

Maksettava kunnallisvero määräytyy kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella. Vuonna 2026 Etelä-Pohjanmaan kuntien tuloveroprosentti on keskimäärin 9,19, eli sama kuin vuonna 2025. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut sote-uudistus on vaikuttanut voimakkaasti kunnallisverotuksen määrään ja vuoden 2023 tuloveroprosentti oli merkittävästi aiempaa alhaisempi. Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sote-uudistuksen rahoituslain mukaisesti kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit laskivat 12,64 prosenttiyksikköä ja vastaava summa siirtyi osaksi valtion verotusta.

Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen tuloveroprosentti (9,19) on vuonna 2026 maakuntien vertailussa neljänneksi korkein. Selvästi korkein tuloveroprosentti on Ahvenanmaalla (17,67), sillä maakunta ei kuulu sote-uudistuksen ja siihen liittyvien verotusuudistusten piiriin. Manner-Suomen maakunnista korkein tuloveroprosentti on Keski-Pohjanmaalla (9,34) ja alhaisin Uudellamaalla (6,08).

Etelä-Pohjanmaan kunnista korkein tuloveroprosentti vuonna 2026 on Ähtärissä (10,60). Toiseksi korkein tuloveroprosentti, 9,80 prosenttia, on kolmessa kunnassa: Evijärvellä, Isojoella ja Karijoella. Matalimmat tuloveroprosentit löytyvät Kuortaneelta ja Kurikasta (8,40 %), sekä Lapualta (8,90 %). Vuonna 2026 Etelä-Pohjanmaan kunnista ainoastaan Vimpeli nosti tuloveroprosenttia. Muut kunnat pitivät tuloveroprosentin samalla tasolla kuin vuonna 2025.