Ympäristö

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä olevia kaasuja, jotka päästävät auringonsäteilyn lävitseen, mutta pidättävät maan pinnalta pois lähtevää lämpösäteilyä. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen jääminen maapallon ilmakehään aiheuttaa kasvihuoneilmiötä, joka kiihtyessään aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

2000-luvulla eniten kasvihuonekaasupäästöjä tuotettiin koko maassa vuonna 2003, jonka jälkeen päästöt ovat vähentyneet noin 44 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Vaikka päästöt eivät ole vähentyneet tasaisesti, on trendi ollut pitkään laskeva. Etelä-Pohjanmaalla tuotettiin vuonna 2021 kasvihuonekaasupäästöjä 2 311 tuhatta tonnia, joka oli 4,8 prosenttia koko maan päästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät energian, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön sektorilla, jossa syntyi 58,3 prosenttia kaikista maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä.

Vuosien 2017–2021 välillä kaikki maakunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään. Satakunta oli vähentänyt tuolla aikavälillä päästöjä kaikista maakunnista suhteellisesti eniten (32,2 %). Suhteellisesti pienimmät vähennykset tapahtuivat Etelä-Pohjanmaalla (-3,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (3,4 %). Maakunnan väestömäärään suhteutettuna Etelä-Pohjanmaalla päästöjä oli noin 12,1 tonnia hiilidioksidiekvivalentteina yhtä asukasta kohden, mikä oli kaikista maakunnista viidenneksi eniten.

Koko maan kohdalla voidaan myös tarkastella LULUCF-toimien tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. LULUCF-toimet tarkoittavat maankäyttösektoriin ja metsiin kohdistuvia toimia. Eri toimilla on saatu vuosien 2015–2020 aikana vähennettyä sektorin päästöjä koko maassa yhteensä 16,4 prosenttia.

Energian kulutus ja tuotanto

Energiantuotanto on suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja koko maassa. Vuonna 2021 energiasektorin osuus koko maan päästöistä oli 71,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla energian, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön osuus päästöistä oli 58,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen laatimassa selvityksessä ennakoidaan energiantarpeen laskevan Etelä-Pohjanmaalla 26 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla tuotettiin sähköä yhteensä 1966 GWh, josta 74,4 % tuotettiin tuulivoimalla (1462 GWh). Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat sähköntuotantomuodot olivat erillinen lämpövoima (11,1 % tuotannosta) sekä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto (10,4 % tuotannosta). Etelä-Pohjanmaan sähköntuotanto kattoi 91,1 % maakunnan sähkönkulutuksesta vuonna 2022.

Etelä-Pohjanmaan kokonaissähkönkulutus vuonna 2022 oli yhteensä 2159 GWh. Sähköä kului asumisen ja maatalouden käytössä (43,8 % kulutuksesta), palveluissa ja rakentamisessa (29,9 % kulutuksesta) sekä teollisuudessa (26,3 % kulutuksesta). Vuosien 2012 ja 2022 välillä edellä mainittujen sektorien osuuksissa eikä kokonaissähkönkulutuksessakaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia maakunnassa. Vuonna 2022 teollisuuden energian kulutus asukasta kohti oli koko maassa noin kolminkertaista verrattuna Etelä-Pohjanmaahan. Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden energiankulutus oli 0,007 GWh asukasta kohden ja oli kaikista maakunnista kolmanneksi alhaisin.

Ilmanlaatu

Ilmanlaadun tarkkailua toteutetaan jatkuvalla seurannalla Seinäjoella vilkkaasti liikennöidyllä Vapaudentiellä. Mittauksen kohteena ovat typen oksidit ja eri hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Ilmanlaadun mittausasteikko on viisiportainen, jonka luokat ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Vuonna 2022 mittauspisteessä ilmanlaatu oli hyvä 87 prosenttia ajasta ja tyydyttävä 10,8 prosenttia ajasta, mikä oli edellistä vuotta parempi tulos. Tähänastisista paras ilmanlaadun mittaustulos saavutettiin vuoden 2019 mittauksessa, jolloin ilmanlaatu mitattiin hyväksi 88,2 % ajasta ja tyydyttäväksi 10,8 % ajasta. Yleisesti ottaen Seinäjoen ilmanlaatu on ollut vuosien 2012–2022 välisellä ajalla pääosin hyvä. Tarkempaa tietoa ilmanlaadun tarkkailun vuosiraporteista on saatavilla Seinäjoen kaupungin sivuilla.

Vesistöt ja luonnon monimuotoisuus

Suomen ympäristökeskus tekee säännöllisin väliajoin mittauksia vesistöjen tilasta. Näissä mittauksissa analysoidaan vesien ekologista ja kemiallista tilaa. Ekologisen tilan arviointi keskittyy vesimuodostuman eläinten ja kasvien hyvinvointiin. Niiden tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei olisi vaikuttanut niihin. Kemiallisen tilan arviointi puolestaan vertaa vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia lainsäädännössä asetettuihin ympäristönlaatunormeihin.

Suomen vesistöjä seurataan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusalueittain (ELY-keskus). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueeseen kuuluu kolme maakuntaa: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Täten vesistöjen tilaa tutkittaessa otetaan huomioon myös rannikkoalueet. Vuonna 2019 koko maan järvien pinta-alasta 87,0 prosenttia oli hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Jokien pituuksista samassa tilassa oli 68 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskustoimialueen vesistöjen tila oli keskimääräistä huonompi. Joista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa oli 29,1 prosenttia, järvistä 34,0 prosenttia ja rannikosta 46,5 prosenttia. Joista välttävässä tai huonossa kunnossa oli 37,0 prosenttia. Alueen järvet tai rannikko eivät olleet huonossa kunnossa, mutta niistäkin välttävässä kunnossa oli järvistä 4,0 ja rannikosta 4,1 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella on yhteensä 430 luokiteltua pohjavesialuetta. Vuonna 2018 näistä riskinalaisiksi luokiteltiin 58 pohjavesialuetta. Pohjavesi on riskialuetta, kun ihmistoiminnasta peräisin olevat kemikaalit voivat vaarantaa sen tilaa tai sen pintakorkeus on laskenut.

Rehevöityminen on suurin vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä. Etelä-Pohjanmaalla rehevöitymistä aiheuttavat maatalous, metsätalous ja haja-asuminen. Myös turve- ja turkistuotannoilla on heikentäviä vaikutuksia vesistön tilaan. Vesistöjen tilasta ja niiden parantamisesta voit lukea lisää Ympäristö.fi sivustolta. (linkki: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi)