Hyvinvointi
Hyvinvoinnin eri ulottuvuudet
Maakunnan väestön hyvinvointia voidaan tarkastella monesta eri lähtökohdasta. Tarkastelun kohteena tässä hyvinvointikatsauksessa ovat väestöllinen huoltosuhde, fyysinen, kulttuurinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä rikollisuus.
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuutta suhteessa 15–64-vuotiaaseen väestöön. Se kertoo, montako lasta tai vanhuseläkeläistä on sataa työikäistä kohti. Mitä pienempi väestöllisen huoltosuhteen luku on, sitä parempi on väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2022 kaikista maakunnista neljänneksi suurin. Maakunnan väestöllinen huoltosuhde oli 74,4, kun koko maassa vastaava huoltosuhde oli 62,3. Työikäisen väestön suhteellinen osuus on siis vähentynyt nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.
Mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet koko maan tavoin myös Etelä-Pohjanmaalla, sillä mielenterveyteen liittyvät avohoitokäynnit, kuntoutuspsykoterapiapalveluiden käyttö sekä masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt selvästi 2000-luvun alusta alkaen, erityisesti naisten keskuudessa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on laskenut 2000-luvulta alkaen, mutta sairauspäivärahan saajien osuus on voimakkaasti kasvanut vuodesta 2020 lähtien.
Päihteidenkäytön osalta alkoholin myynti henkeä kohden on laskenut ja alkoholin ongelmakäyttöön liittyneet ilmiöt vähentyneet Etelä-Pohjanmaalla, mutta samaan aikaan poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä on kasvanut vuosina 2002–2022. Päivittäin tupakoivien osuus väestöstä on laskenut, mutta nuuskaaminen puolestaan on yleistynyt viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Alaikäisten päihteidenkäyttö on Etelä-Pohjanmaalla kokonaisuutena vähentynyt 2010-luvun alkupuolelta lähtien.
Oman elämänlaatunsa hyväksi koki noin puolet Etelä-Pohjanmaan väestöstä ja onnelliseksi hieman yli puolet eteläpohjalaisista. Yksinäisiksi itsensä koki noin kymmenesosa maakunnan väestöstä ja merkittävästi psyykkisesti kuormittuneiksi noin 12 % maakunnan väestöstä. Ikäryhmistä yli 65-vuotiaat kokivat elämänlaatunsa parhaaksi edellä lueteltujen tekijöiden näkökulmasta. Vuonna 2020 noin neljäsosa eteläpohjalaisista osallistui aktiivisesti järjestötoimintaan. Maakunnan väestön äänestysaktiivisuus on ollut viime vuosikymmenen aikana koko maata suurempaa. Asunnottomuus on erittäin harvinaista Etelä-Pohjanmaalla, sillä vain 0,1 promillea väestöstä on asunnottomia.
Kulttuurista hyvinvointia ilmennetään museokäyntien määrien, kirjastoihin liittyvien tunnuslukujen ja muiden kulttuurikohteiden määrien avulla. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla museokäyntien kokonaismäärä oli parin vuoden takaiseen verrattuna selkeässä kasvussa, mutta ei yltänyt aivan koronapandemiaa edeltävien lukujen tasolle. Maakunnan kirjastoissa oli väkilukuun suhteutettuna suurimmat kirjakokoelmat vuonna 2022. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2022 55 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, 66 lailla suojeltua kohdetta sekä 1255 kiinteää muinaisjäännöstä.
Taloudellista hyvinvointia tarkasteltaessa voidaan todeta, että eteläpohjalaisten asuntokuntien velkaantumisaste on suurimmassa osassa kuntia laskenut tai pysynyt samalla tasolla. Kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut vuodesta 2022 edelliseen vuoteen nähden Etelä-Pohjanmaalla. Samoin yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset olivat vähentyneet vuoteen 2021 verrattuna, mutta yritysten konkurssihakemusten määrä oli kasvanut. Tuloeroja mittaava gini-kerroin on ollut ja on edelleen pienempi Etelä-Pohjanmaalla kuin koko maassa keskimäärin, mikä kertoo pienemmistä tuloeroista maakunnassa kuin koko maassa keskimäärin.
Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on Etelä-Pohjanmaalla koko maan tapaan vähentynyt selvästi vuosina 2012–2022. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla viranomaisten tietoon tuli yhteensä 12 882 rikosta, joka tarkoittaa noin 67,5 rikosta tuhatta asukasta kohti. Yleisin rikostyyppi maakunnassa oli liikenteeseen liittyvät rikokset, jotka käsittivät reilun kolmasosan kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista.