Koulutus ja osaaminen
Suomen väestö on kansainvälisesti mitattuna korkeasti koulutettua ja osaavaa. Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustason kasvu on kuitenkin pysähtynyt, sillä ikäryhmittäin tarkasteltuna 1970-luvulla syntyneet ovat jääneet korkeimmin koulutetuiksi ikäluokiksi. Korkeakoulutuspaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosikymmeninä, eikä ole vastannut koulutustason kasvutavoitteisiin. Viime vuosina korkeakoulutuspaikkoja onkin pyritty lisäämään tilanteen parantamiseksi.
Väestön koulutustason nostamisessa kompastuskivenä Etelä-Pohjanmaalla on etenkin ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrän matala osuus alueella asuvaan nuoreen väestöön suhteutettuna. Tämä ajaa nuoria aikuisia hakemaan korkeakoulutusta maakunnan ulkopuolelta, erityisesti Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnista. Koulutuksen perässä pois muuttaneista vain osa palaa takaisin. Vuonna 2023 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli koko maassa 33,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli maakuntien toiseksi alhaisin (27,2 %).
Koulutuksella on myös merkittävä yhteiskuntapoliittinen rooli. Koulutus antaa paremmat mahdollisuudet työllistyä ja kehittää omaa taloudellista hyvinvointiaan. Se vähentää syrjäytymisen riskiä ja auttaa parantamaan omaa sosioekonomista asemaa, mikä puolestaan tukee hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta arjessa. Koulutuksen kautta jokainen voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja rakentaa vankempaa pohjaa elämälleen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus ovat keskeisessä roolissa Etelä-Pohjanmaan osaamisen kehittämisessä. Alueen kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ovatkin päättäneet tukea SeAMKin suunniteltuja uusia aloituspaikkoja. Tämän rahoituksen ja oman panoksensa avulla SeAMK tavoittelee pysyvää opiskelijamäärän kasvua. Arvioiden mukaan vuonna 2028 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 330 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2024.
Korkeakoulutuksen lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita paikallisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Etelä-Pohjanmaalla käyvin hinnoin tarkasteltuna olivat 55,6 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kasvua edelliseen vuoteen oli 15,6 prosenttia, ja vuosien 2013–2022 aikana T&K-menot ovat vaihdelleet yleisesti noin 40 ja 50 miljoonan euron välillä. Asukasta kohti lasketut T&K-menot Etelä-Pohjanmaalla olivat maakuntatasolla kuudenneksi pienimmät vuonna 2023.
Maakunnan kärkialoja ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puuteollisuus. Etelä-Pohjanmaalla strategisina kehityskohteina ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalous, digitaalinen valmistus, energiatehokkaat järjestelmät, tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen sekä uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Nämä kehityskohteet linkittyvät suoraan maakunnan kärkialoihin. Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään tehokkaasti luotua verkostomaista korkeakouluyhteistyön mallia, ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on ehdottomasti maakunnan vahvuus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämistä haastavat kuitenkin rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset.
Etelä-Pohjanmaan taloudellinen menestys on monilla mittareilla myönteistä, ja maakunta sijoittuu korkealle yrittäjämyönteisyydessä. Esimerkiksi Yrittäjien Kuntabarometrissa 2024 Etelä-Pohjanmaa sijoittui ykköseksi, vain niukasti Satakunnan edelle. Samaan aikaan se jää kuitenkin perinteisissä innovaatiomittauksissa häntäpäähän. Uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen ei alueella välttämättä ole omia tutkimusyksiköitä, joten innovaatiotoiminta on usein käytännönläheistä ja soveltavaa. Tämä näkyy esimerkiksi myönnettyjen patenttien luonteessa: ne ovat yleensä konkreettisia ja käytännönläheisiä. Pk-yritysten keskuudessa tehtävä soveltava innovaatiotoiminta tuottaa taloudellisia vaikutuksia ja edistää työllisyyttä, vaikka se ei aina heijastu innovaatiotilastoihin.