Väestön koulutusrakenne

Käytetyissä Tilastokeskuksen aineistoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoissa henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Koulutustaso

Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on noussut tasaisesti vuosina 2012–2022. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on noussut 65,8 prosentista 73,6 prosenttiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 45,5 % ja kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 26,9 % vuonna 2022. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (73,6 %) oli lähellä koko maan tasoa (74,7 %). Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (45,5 %) oli maakuntien neljänneksi korkein, mutta korkea-asteen tutkinnoissa Etelä-Pohjanmaa sijoittui 26,9 prosentin osuudella toiseksi viimeiseksi maakunnaksi Kainuun edelle. Koko maassa korkea-asteen suorittanutta yli 15-vuotiasta väestöä oli 33,3 prosenttia vuonna 2022.

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kunnissa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä suhteellisesti eniten korkeakoulutettuja oli Seinäjoella (34,1 %), Lapualla (29,4 %) ja Ilmajoella (27,6 %). Alhaisin korkeakoulutettujen osuus oli Karijoella (13,9 %). Alueen työpaikkarakenne vaikuttaa korkeakoulutetun väestön määrään, koska sopivat työpaikat keskittyvät kasvaville alueille, jossa on tarjolla enemmän koulutusta vastaavaa työtä. Koko Etelä-Pohjanmaan yli 15-vuotiaasta korkea-asteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneesta väestöstä 61,4 prosenttia oli naisia vuonna 2022. Ainoastaan tutkijakoulutusasteen suhteen tutkinnon suorittaneiden osuudet jakautuivat miesten (203 tutkintoa) ja naisten (199 tutkintoa) suhteen tasaisesti.

Valmistuneet

Perusasteen 9. luokan päätti Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 2 299 oppilasta vuonna 2022. Suoraan toiselle asteelle suunnanneista oppilaista 45,2 % jatkoi lukiokoulutukseen ja 49,2 % ammatilliseen koulutukseen. Valmistavassa opetuksessa tai lisäopetuksessa jatkoi yhteensä 5 % oppilaista, ja 0,6 % oppilaista ei jatkanut edellä mainituissa koulutuksissa. Vuodesta 2017 saakka reilusti yli 90 prosenttia perusasteen 9. luokan päättäneistä oppilaista on jatkanut suoraan toisen asteen opintoihin. Samalla aikajaksolla perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on harvinaistunut, erityisesti vuonna 2022.

Toiselta asteelta siirtyminen suoraan jatko-opintoihin on selkeästi harvinaisempaa. Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla valmistuneista ylioppilaista 64,1 prosenttia ei siirtynyt suoraan jatko-opintoihin, kun koko maassa vastaava osuus oli 63,3 %. Eteläpohjalaisista valmistuneista ylioppilaista yliopistokoulutuksen aloitti 17,8 % ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen aloitti 14,8 % heti valmistumisensa jälkeen. Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten heti lukion jälkeen jatko-opintonsa aloittaneita oli Lappajärvellä (58,3 % valmistuneista) ja vähiten Kuortaneella (24,4 % valmistuneista) vuonna 2021.