Väestön koulutusrakenne
Käytetyissä Tilastokeskuksen aineistoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoissa henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Koulutustaso
Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on noussut tasaisesti tarkastelujaksolla 2012-2021. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut 64,9 prosentista 72,9 prosenttiin. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksien muutokset ovat maltillisempia: 3,4 % toisella asteella ja 4,0 % korkea-asteella. Vuonna 2021 perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on lähelle koko maan tasoa (74,6 %). Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakuntien viidenneksi korkein, mutta korkea-asteen tutkinnoissa Etelä-Pohjanmaa sijoittui 26,5 prosentin osuudella toiseksi viimeiseksi maakunnaksi Kainuun edelle. Koko maassa korkea-asteen suorittanutta yli 15-vuotiasta väestöä oli 33 prosenttia.
Vuonna 2021 kunnissa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä suhteellisesti eniten korkeakoulutettuja oli Seinäjoella (33,8 %), Lapualla (29,1 %) ja Ilmajoella (27,1 %). Alhaisin korkeakoulutettujen osuus oli Karijoella (14,1 %). Alueen työpaikkarakenne vaikuttaa korkeakoulutetun väestön määrään, koska sopivat työpaikat keskittyvät kasvaville alueille, jossa on tarjolla enemmän koulutusta vastaavaa työtä. Koko Etelä-Pohjanmaan yli 15-vuotiaasta korkeakoulututkinnon suorittaneesta väestöstä yli 60 prosenttia oli naisia.
Valmistuneet
Perusasteen 9. luokan päätti Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 2 251 oppilasta vuonna 2020. Suoraa toiselle asteelle suunnanneista oppilaista 50 % jatkoi lukiokoulutukseen ja 45 % ammatilliseen koulutukseen. Valmistavassa tai lisäopetuksessa jatkoi yhteensä 2,8 % oppilaista. Vuodesta 2016 eteenpäin keskimäärin 95 prosenttia perusasteen 9. luokan päättäneistä oppilaista on jatkanut suoraa toisen asteen opintoihin.
Toiselta asteelta siirtyminen suoraan jatko-opintoihin on selkeästi harvinaisempaa. Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla valmistuneista ylioppilaista 65,8 prosenttia ei siirtynyt suoraa jatko-opintoihin (koko maa: 61,7 %). Yleisin jatko-opintojen kohde oli yliopistokoulutus (18,4 %). Kunnista Evijärvellä suoraan jatko-opintoihin löysi tiensä 71,4 prosenttia vuonna 2020 valmistuneista ylioppilaista. Ilmajoella puolestaan oli suurin osuus (77,4 %) niitä valmistuneita, jotka eivät jatkaneet opintojaan suoraan.