Väestön koulutusrakenne
Käytetyissä Tilastokeskuksen aineistoissa tutkinnon suorittaneiksi luetaan henkilöt, jotka ovat tilastovuoden loppuun mennessä suorittaneet ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasieexamen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon. Lisäksi tutkinnon suorittaneisiin sisältyvät Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoissa henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Koulutustaso
Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso on noussut tasaisesti vuosina 2013–2023. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on kasvanut 66,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Vuonna 2023 toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 45,5 prosenttia, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 27,2 prosenttia. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Etelä-Pohjanmaalla (73,9 %) oli hieman koko maan tasoa (75,1 %) alhaisempi. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (45,5 %) oli maakuntien neljänneksi korkein, mutta korkea-asteen tutkinnoissa Etelä-Pohjanmaa sijoittui 27,2 prosentin osuudella toiseksi viimeiseksi maakunnaksi Kainuun edelle. Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli 33,8 prosenttia vuonna 2023.
Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan kunnissa suhteellisesti eniten korkeakoulutettuja 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Seinäjoella (34,4 %), Lapualla (29,4 %) ja Ilmajoella (28,1 %). Alhaisin korkeakoulutettujen osuus oli Karijoella (14,1 %). Alueen työpaikkarakenne vaikuttaa korkeakoulutetun väestön määrään, sillä sopivat työpaikat keskittyvät kasvaville alueille, joissa on tarjolla enemmän korkeampaa koulutusta vaativaa työtä. Koko Etelä-Pohjanmaan yli 15-vuotiaasta korkea-asteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneesta väestöstä 61,5 prosenttia oli naisia vuonna 2023. Ainoastaan tutkijakoulutusasteen osalta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudet jakautuivat tasaisesti miesten (204 tutkintoa) ja naisten (204 tutkintoa) kesken.
Valmistuneet
Perusasteen 9. luokan päätti Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2023 yhteensä 2 189 oppilasta. Suoraan toiselle asteelle siirtyneistä oppilaista 52,0 prosenttia jatkoi lukiokoulutukseen ja 40,9 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Valmistavassa opetuksessa tai lisäopetuksessa jatkoi yhteensä 4,1 prosenttia oppilaista, ja 0,7 prosenttia jäi näiden koulutusmuotojen ulkopuolelle.
Koko tarkastelujaksolla 2018–2023 yli 90 prosenttia perusasteen 9. luokan päättäneistä oppilaista on jatkanut suoraan toisen asteen opintoihin. Samanaikaisesti perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on vähentynyt viime vuosina. Tilastoa tulkittaessa on hyvä huomioida, että oppivelvollisuusikää nostettiin 18 vuoteen vuonna 2021, mikä vaikuttaa osaltaan lukuihin.
Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla valmistuneista ylioppilaista 65,3 prosenttia ei siirtynyt suoraan jatko-opintoihin, kun vastaava osuus koko maassa oli 63,9 prosenttia. Samalla vain 18,8 prosenttia Etelä-Pohjanmaan ylioppilaista jätti hakematta jatko-opintoihin heti valmistumisensa jälkeen. Tämä viittaa siihen, että suuri osa hakijoista joko jäi ilman opiskelupaikkaa ensimmäisellä hakukerralla tai päätti olla vastaanottamatta tarjottua paikkaa. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla on hieman suurempi osuus ylioppilaita, jotka hakevat mutta eivät jatka suoraan opintojaan, erot koko maan keskiarvoon nähden ovat varsin pieniä.
Eteläpohjalaisista valmistuneista ylioppilaista 17,9 prosenttia aloitti yliopistokoulutuksen ja 15,7 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen heti valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kunnista eniten jatko-opintonsa heti lukion jälkeen aloittaneita oli Evijärvellä (64,3 % valmistuneista) ja vähiten Kuortaneella (25,6 % valmistuneista).