Väestö
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku jatkaa laskuaan, ja elokuun 2024 ennakkotietojen mukaan väkiluvuksi arvioidaan 190 158 henkilöä. Vuonna 2023 maakunnan kolmessa suurimmassa kunnassa, Seinäjoella, Kurikassa ja Kauhavalla, asui yhteensä 53,1 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Seutukunnista väkirikkain oli Seinäjoen seutukunta, jossa asui 69,2 prosenttia maakunnan väestöstä.
Vuosien 2013–2023 välillä kaikki muut Etelä-Pohjanmaan seutukunnat, paitsi Seinäjoen seutukunta, menettivät väestöään. Suurinta väestökato oli Suupohjan seutukunnassa, jossa väkiluku laski 13,1 prosenttia.
Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan väestöstä 43,9 prosenttia asui ydinmaaseudulla, mikä tekee siitä Suomen maaseutuvaltaisimman maakunnan. Ydinmaaseudulle on ominaista intensiivinen maankäyttö, keskikokoiset keskukset, kirkonkylät sekä tiheä pienten taajamien verkosto.
Suomessa väestönkasvu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Koronapandemian aikana mahdollisuudet etätyöhön kasvoivat, ja esimerkiksi Uusimaa menetti poikkeuksellisesti vuonna 2021 muuttotappiona väestöään muualle Suomeen ensimmäistä kertaa yli 70 vuoteen. Pandemian helpotuttua tilanne alkoi normalisoitua. Etelä-Pohjanmaalla lähes kymmenen vuotta pakkasella ollut kokonaisnettomuutto, eli kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summa, kääntyi samoihin aikoihin positiiviseksi. Vuonna 2023 kokonaisnettomuutto oli jo 930 muuttoa plussan puolella, mikä johtui lähinnä viime vuosina voimakkaasti kasvaneesta nettomaahanmuutosta (1 892 muuttoa vuonna 2023). Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaan nettomuutto muualle Suomeen oli kuitenkin miinuksella yhteensä 962 muuton verran.
Suosituimmat maakunnat Etelä-Pohjanmaalta muuttaneiden keskuudessa olivat Pirkanmaa (1 105), Uusimaa (922) ja Pohjanmaa (563 muuttoa). Erityisesti maakunnasta muuttaneita oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, ja tämä ilmiö on pysynyt lähes vakiona jo ainakin 20 vuoden ajan. Ilmiön taustalla on opiskelijoiden muutto toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten sijaintipaikkakunnille. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan lakeuksille muutettiin aktiivisimmin Lapista (123), Kanta-Hämeestä (78) ja Päijät-Hämeestä (71 muuttoa).
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko maakunnan väestöstä on hiljalleen kasvanut 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2023 ulkomaalaistaustaista väestöä oli 3,9 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Osuus ja sen kasvu oli edelleen Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (10,2 % vuonna 2023).
Vaikka nettomaahanmuutto onkin ollut Etelä-Pohjanmaalla positiivista joka vuosi 2000-luvun alusta lähtien, se oli vuonna 2023 ennätyskorkealla: maakunta jäi yhteensä 1 892 muuttoa plussan puolelle. Syynä tähän oli Venäjän hyökkäyssodasta johtuva poikkeuksellisen suuri ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla joka viides ulkomaan kansalainen oli Ukrainan kansalainen, ja saman vuoden aikana kotikuntapäätöksen saikin alueelta noin 1 200 ukrainalaista. Maahanmuuton viimeaikainen kasvu on hidastanut työikäisen väestön supistumista.
Nettomaahanmuutto oli positiivista kaikissa eteläpohjalaiskunnissa vuonna 2023, vaikkakin 40,9 prosenttia koko maakunnan maahanmuuttajista sijoittui maakuntakeskus Seinäjoelle, 15,5 prosenttia Kauhavalle ja 10,4 prosenttia Kurikkaan.
Vieraskielisiä Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2023 3,7 prosenttia väestöstä, mikä on koko maan alhaisin osuus. Valtakunnallinen keskiarvo oli 10,0 prosenttia, ja suurin vieraskielisten osuus, sekä samalla suurin vaikutus keskiarvoon on Uudellamaalla, jossa 18 prosenttia väestöstä oli vieraskielisiä.
Luonnollisen väestönkehityksen näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan väestö on selkeästi vähenevä. Syntyvyys on tippunut vuonna 2016 alle 2000 syntyneeseen lapseen ja on ollut vuoteen 2023 asti jatkuvasti vähenevä lukuun ottamatta vuotta 2021. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla syntyi 1 409 lasta, joka on 54 edellisvuotta vähemmän. Kuolleiden määrä oli vuonna 2023 laskenut aavistuksen edellisestä vuodesta 2 581:een.
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Vuonna 2023 väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla 74,2, kun koko maassa se oli huomattavasti alhaisempi, 61,9. Korkeampi huoltosuhde aiheuttaa paineita julkisten palveluiden, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaaliturvan, rahoitukseen, koska pienempi työikäinen väestö tarkoittaa verotulojen laskua ja samalla suurempaa palvelutarvetta ikääntyvässä väestössä. Ennusteiden mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla seuraavat 20 vuotta sekä Etelä-Pohjanmaalla, että koko Suomessa – ellei esimerkiksi kuolleisuudessa tai syntyvyydessä tapahdu merkittäviä muutoksia ja maahanmuuton määrä pysyy väestöennusteiden mukaisena.