Väestö
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku jatkaa laskuaan ja syyskuun 2026 ennakkotietojen mukaan väkiluvuksi arvioidaan 188 905 henkilöä. Vuonna 2025 maakunnan kolmessa suurimmassa kunnassa, Seinäjoella, Kurikassa ja Kauhavalla, asui yhteensä 53,6 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Seutukunnista väkirikkain oli Seinäjoen seutukunta, jossa asui 69,8 prosenttia maakunnan väestöstä.
Vuosien 2015–2025 välillä kaikki muut Etelä-Pohjanmaan seutukunnat paitsi Seinäjoen seutukunta menettivät väestöään. Suurinta väestökato on ollut Järviseudun seutukunnassa, jossa väkiluku laski 12,7 prosenttia vuosina 2015–2025.
Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaan väestöstä 42,9 prosenttia asui ydinmaaseudulla, mikä tekee siitä Suomen maaseutuvaltaisimman maakunnan. Ydinmaaseudulle on ominaista intensiivinen maankäyttö, keskikokoiset keskukset, kirkonkylät sekä tiheä pienten taajamien verkosto.
Suomessa väestönkasvu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Koronapandemian aikana mahdollisuudet etätyöhön kasvoivat, ja esimerkiksi Uusimaa menetti poikkeuksellisesti vuonna 2021 muuttotappiona väestöään muualle Suomeen ensimmäistä kertaa yli 70 vuoteen. Pandemian väistyttyä tilanne alkoi normalisoitua. Etelä-Pohjanmaalla lähes kymmenen vuotta pakkasella ollut kokonaisnettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuton erotus, kääntyi samoihin aikoihin positiiviseksi. Vuonna 2025 kokonaisnettomuutto oli 495 muuttoa plussan puolella, mikä johtui lähinnä viime vuosina voimakkaasti kasvaneesta nettomaahanmuutosta (1 161 muuttoa vuonna 2025). Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaan nettomuutto muualle Suomeen oli kuitenkin tappiollinen yhteensä 666 henkilön verran.
Suosituimmat maakunnat Etelä-Pohjanmaalta muuttaneiden keskuudessa olivat Pirkanmaa (1 026), Uusimaa (951) ja Pohjanmaa (584 henkilöä). Erityisesti maakunnasta muuttaneita oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja tämä ilmiö on pysynyt lähes vakiona jo ainakin 20 vuoden ajan. Ilmiön taustalla on opiskelijoiden muutto toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten sijaintipaikkakunnille. Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalle muutettiin aktiivisimmin Pirkanmaalta (814), Uudeltamaalta (662) ja Pohjanmaalta (637 henkilöä).
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko maakunnan väestöstä on hiljalleen kasvanut 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2025 ulkomaalaistaustaista väestöä oli 4,9 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Osuus ja sen kasvu oli edelleen Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi alhaisempi kuin koko maassa, jossa ulkomaalaistaustaisia oli keskimäärin 11,7 %. Ulkomaalaistaustaiseksi katsotaan henkilö, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Vaikka nettomaahanmuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla positiivista joka vuosi 2000-luvun alusta lähtien, vuosina 2023–2025 se on ollut ennätyksellisen korkealla. Syynä tähän on ollut Venäjän hyökkäyssodasta johtuva poikkeuksellisen suuri ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä. Vuonna 2025 nettomaahanmuutto oli 1 161 henkilöä positiivinen. Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalla noin joka neljäs ulkomaan kansalainen oli Ukrainan kansalainen. Maahanmuuton viimeaikainen kasvu on hidastanut työikäisen väestön supistumista.
Nettomaahanmuutto oli positiivista kaikissa muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa kuin Isossakyrössä ja Soinissa vuonna 2025, vaikkakin 50,9 prosenttia koko maakunnan maahanmuuttajista muutto maakuntakeskus Seinäjoelle ja 11,1 prosenttia Kauhavalle.
Vieraskielisiä Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2025 4,8 prosenttia väestöstä, mikä on koko maan alhaisin osuus. Valtakunnallinen keskiarvo oli 11,4 prosenttia ja suurin vieraskielisten osuus sekä samalla suurin vaikutus keskiarvoon oli Uudellamaalla, jossa 19,8 prosenttia väestöstä oli vieraskielisiä.
Luonnollisen väestönkehityksen näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan väestö on selkeästi vähenevä. Syntyvyys on tippunut vuonna 2016 alle 2000 syntyneeseen lapseen ja on ollut jatkuvasti vähenevä vuosia 2021 ja 2025 lukuun ottamatta. Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalla syntyi 1 459 lasta, joka on 90 lasta edellisvuotta enemmän. Myös koko maassa syntyvyys kasvoi vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna. Kuolleiden määrä hieman laski vuonna 2025 (2 386 kuollutta) edellisvuoteen 2024 verrattuna (2 405 kuollutta).
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Vuonna 2025 väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla 74,3, kun koko maassa se oli huomattavasti alhaisempi, 61,6. Korkeampi huoltosuhde aiheuttaa paineita julkisten palveluiden, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaaliturvan, rahoitukseen, koska pienempi työikäinen väestö tarkoittaa verotulojen laskua ja samalla suurempaa palvelutarvetta ikääntyvässä väestössä. Ennusteiden mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla seuraavat 20 vuotta sekä Etelä-Pohjanmaalla, että koko Suomessa – ellei esimerkiksi kuolleisuudessa tai syntyvyydessä tapahdu merkittäviä muutoksia ja maahanmuuton määrä pysyy väestöennusteiden mukaisena.