Muuttoliike

Muuttoliikkeen näkökulmasta vuosi 2021 oli historiallinen. Muuttovoitollisia maakuntia oli peräti seitsemän. Muuttotappiollisten maakuntien joukossa oli Uusimaa, joka ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden vertailujaksolla menetti väestö muihin maakuntiin ollen myös kaikkein muuttotappiollisin maakunta. Myös Etelä-Pohjanmaa oli edelleen muuttotappiollinen maakunta, mutta huomioitavaa oli, että muuttotappio oli pienintä sitten vuoden 2004.

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalle muutettiin eniten Pirkanmaan (772 muuttoa), Pohjanmaan (749) ja Uudenmaan (724) maakunnista. Samoihin maakuntiin muutettiin eniten Etelä-Pohjanmaalta siten, että Pirkanmaalle suuntautui 984 muuttoa, Uudellemaalle 774 ja Pohjanmaalle 614 muuttoa. Vähiten tulomuuttoa Etelä-Pohjanmaalle suuntautui Ahvenanmaalta (0 muuttoa) ja Etelä-Karjalasta (21 muuttoa). Maakunnasta pois muuttaessa pienin osa suuntautui Ahvenanmaalle (0 muuttoa) ja Kainuuseen (35 muuttoa).

Etelä-Pohjanmaan kuntien välistä nettomuuttoa tarkastellessa merkittävimmät lähtömuuttajien ikäryhmät vuonna 2021 olivat 20–24- sekä 15–19-vuotiaat. Poikkeuksellinen muutos tapahtui 25–29-vuotiaiden muuttoliikkeessä, joka oli positiivista ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen. Kuntien välisessä nettomuutossa tarkastellaan siis kuntien tulo- ja lähtömuuton erotusta ja muuttoliiketilastoissa tarkastellaan muuttojen lukumäärää. Etelä-Pohjanmaalla kokonaisnettomuutto on pitkään ollut tappiollista, mutta viime vuonna saatiin ensimmäinen positiivinen tulos (264 muuttoa). Maahanmuutolla on ollut merkitystä etenkin muuttotappiota tasaavana tekijänä 2000-luvun aikana. Maahanmuutossa tapahtui kasvua myös edeltävään vuoteen verrattuna ja sen määrä oli täysin sama kuin vuonna 2019, eli 394 muuttoa.