Yritystoiminta

Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien määrä on ollut laskussa vuosina 2012–2022, ja osuus työllisistä on pudonnut 15,7 prosentista 13,1 prosenttiin, eli 2,6 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko Suomessa osuus laski vain 0,6 prosenttiyksikköä, ollen 10 prosenttia vuonna 2022. Maakunnassa yrittäjien osuus on ollut pitkään poikkeuksellisen korkea, mutta lähestyy hitaasti valtakunnan keskiarvoa. Vuonna 2022 yrittäjiä oli 10 384, mikä on 261 vähemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Pohjanmaalla yhä edelleen korkein kaikista maakunnista.

Yritykset toimialoittain

Etelä-Pohjanmaan yrityskanta muodostuu monipuolisesta toimialarakenteesta, mutta tietyt alat korostuvat selvästi, sekä suhteessa koko maan yrityskantaan, että alueen sisällä. Yrityskanta on poikkileikkaustieto kaikkien toimivien yritysten lukumäärästä tiettynä ajankohtana. Se ei siis yksinään auta arvioimaan yritysten menestyksellisyyttä.

Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä Etelä-Pohjanmaan yritykset edustivat 3,6 prosenttia koko maan yrityskannasta. Eniten yrityksiä oli tukku- ja vähittäiskaupassa (2 513 yritystä), rakennusalalla (2 423 yritystä) sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa (2 165 yritystä). Myös teollisuuden alalla oli merkittävä määrä yrityksiä (1 701).

Koko maan kaivostoiminnan ja louhinnan yrityksistä jopa 13,3 prosenttia sekä maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksistä 8,2 prosenttia toimi Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Kaivostoiminnan ja louhinnan yritysten osuus maakunnan yrityskannasta oli kuitenkin vain 0,9 prosenttia, kun taas maa-, metsä- ja kalatalouden yritysten osuus oli 12,9 prosenttia.

Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Seinäjoella toimi yhteensä 5 169 yritystä. Kaupan alalla Seinäjoella oli 808 yritystä, ja myös rakennus- ja teollisuusalat olivat vahvasti edustettuina.

Muut alueen suuret yrityskeskukset olivat Kurikka (1 852 yritystä), Kauhava (1 548 yritystä), ja Lapua (1 220). Näissä kunnissa kaikki maakunnan neljä suurinta toimialaa ovat vahvasti edustettuina.

Pienemmät kunnat, kuten Alajärvi, Alavus ja Ilmajoki, omaavat myös merkittäviä yrityskantoja, mutta niiden toimialarakenne on edellisiä suppeampi ja painottuu vahvemmin maatalouteen sekä rakennusalaan.

Yritysten lukumäärä

Etelä-Pohjanmaan yrityskanta on kasvanut koko tarkastelujaksolla vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä maakunnassa toimi yhteensä 16 854 yritystä. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla aloitti toimintansa yhteensä 1 044 yritystä, ja 851 yritystä lopetti toimintansa, eli yrityskanta kasvoi menneenä vuonna 193 yrityksellä. Viimeisen viiden vuoden aikana yrityskannan kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut, koska vuosittain lopettaneiden yritysten määrä on ollut nousussa aloittaneiden yritysten lukumäärän säilyessä kutakuinkin ennallaan.

Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta, sekä oppilaitosyhteistyö

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri on puolivuosittain tehtävä kyselytutkimus, joka kartoittaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa ja toimintaympäristöä. Pk-yritysbarometriin ja muihin yrittäjyyttä koskeviin julkaisuihin voi tutustua Suomen Yrittäjien sivustolla. Valtakunnallisen Pk-yritysbarometrin ohella julkaistaan myös alueelliset raportit.

Jokaiseen Pk-yritysbarometriin valitaan mukaan myös jokin ajankohtainen teema tavanomaisempien tunnuslukujen lisäksi. Vuoden 2024 syksyn Pk-yritysbarometrin erikoisteemana oli pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k-toiminta), sekä yhteistyö korkeakoulujen ja muiden oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa.

Luonnollisesti Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille tyypillinen t&k-toiminta heijastaa maakunnan elinkeinorakennetta ja yritysten toimintaympäristöä. Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksistä 62 prosenttia investoi koneisiin ja laitteisiin vuosina 2021–2023, mikä oli huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin (56 %). Myös yli puolet (53 %) Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksistä investoi henkilöstönsä koulutukseen, kun koko maan vastaava luku oli 49 %.

Seuraavaksi suosituimpia t&k-toiminnan muotoja olivat investoinnit ohjelmistoihin tai tietojärjestelmiin (34 %), mutta näitä investointeja tehtiin selvästi vähemmän kuin Suomessa keskimäärin (46 %). Uutta henkilöstöä palkattiin 29 prosentissa vastanneista pk-yrityksistä, mikä oli myös valtakunnallisen keskiarvon alapuolella (35 %). Uusien tuotteiden tai palvelujen lanseeraus nähtiin myös keskimääräistä vähemmän tärkeänä (20 %, koko maa 28 %). Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille tyypillisten t&k-toiminnan osa-alueiden voidaan katsoa kertovan maakunnan toimialojen perinteikkyydestä ja vakaudesta. Lisäksi pk-yrityksissä panostetaan selkeästi henkilöstön osaamiseen.

Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä vuosina 2021–2023 on koettu tarpeellisimmiksi kehittää yhteistyö- ja verkosto-osaamista, liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja, sekä digitalisaatiota ja datan hyödyntämistä. Nämä kehityskohteet ovat tärkeimpiä myös valtakunnallisesti pk-yrityksissä. Myös muun muassa visualisointiin, av-sisältöihin ja muotoiluun liittyvän luovan työn kehittämiselle nähtiin tarvetta. Vähähiilisten ratkaisujen sekä aineettomien oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen (esim. patentit) nähtiin kehittämiskohteista vähiten kiinnostavina, mikä on yhdenmukaista koko maan pk-yritysten vastausten kanssa.

Yhteistyö eri koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa voidaan jakaa koulutusasteen mukaan korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöhön sekä yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten, muiden koulutuksen tarjoajien ja kehitysyhtiöiden kanssa. Millaiseen yhteistyöhön päädytään, riippuu pitkälti pk-yrityksen t&k-toiminnan tavoitteista. Ensimmäiseen vaihtoehtoon päädytään useammin tilanteessa, jossa tavoitteena on esimerkiksi tuotekehitys, uudet teknologiat, kansainvälistyminen tai tulevaisuuskuvan muodostaminen. Jälkimmäinen vaihtoehto palvelee parhaiten yrityksen osaajien tietopohjan vahvistamista ja rekrytointia. Toki rekrytointia tapahtuu myös korkeakouluasteen yhteistyössä, mutta se korostuu vähemmän. Molemmissa tapauksissa yhteistyön tuloksena on pk-yrityksen tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen.

Tyypillisimmät yhteistyön muodot ovat työharjoittelu tai oppisopimuskoulutus, koulutusyhteistyö yleisesti tai opinnäytetyön tekeminen. Eteläpohjalaiset pk-yritykset ovat maan keskivertoa aktiivisempia koulutusyhteistyön tekijöitä. Valtakunnallisesti tutkimus- ja laboratoriontilojen, -laitteiden tai -palvelujen käyttö on korkeaa, sillä noin neljäsosa vastanneista yrityksistä hyödyntää tätä mahdollisuutta (vain 7 % koko maassa).