Aluerakenne ja ympäristö
Ilmastotyö ja kestävyys läpileikkaavina teemoina maakunnassa
Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2022 tuotettiin kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) asukasta kohden eniten koko maassa, päästöjen ollessa lähes kaksinkertaiset koko maan keskiarvoon verrattuna. Kuten pääsääntöisesti muuallakin Suomessa, ovat päästöt olleet pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla laskussa vuodesta 2010 saakka, ja vuoteen 2005 verrattuna ne ovat maakunnassa laskeneet viidenneksellä. Edellisvuodesta 2022 laskua oli 4,4 prosenttia, mikä oli lähellä valtakunnallista päästöjen vähenemisen keskinopeutta. Keskimäärin KHK-päästöt ovat vähentyneet Etelä-Pohjanmaalla hitaammin kuin muualla Suomessa.
Etelä-Pohjanmaan liiton ilmastotyö keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen. Tämä saavutetaan muun muassa energiansäästöllä, energiatehokkuuden parantamisella, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotolla ja luonnonvarojen kestävämmällä käytöllä. Tärkeimpiä ilmastotyön suunnitelmia ovat Maakuntasuunnitelma 2050, maakuntaohjelma 2022–2025, ilmasto- ja kiertotaloustiekartta sekä maakuntakaavat.
Erityisenä hankkeena on ollut kuntien ilmastotyön vauhdittaminen, jossa asiantuntija-apua tarjottiin Etelä-Pohjanmaan kunnille. Hankkeen aikana kunnille jaettiin tietoa kuntia koskevista ilmastosuunnitelmavelvoitteista, järjestettiin tilaisuuksia ja koulutuksia sekä laadittiin infopaketti ja kuntakohtaisia ilmastokatsauksia. Tiekarttaan ja ilmastotyöhön pääset tutustumaan lähemmin sivustomme ilmastotyötä käsittelevässä osiossa.
Biotalouden merkitys on suuri Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnassa on vahvasti kehittyneitä biotalouden sektoreita muun muassa elintarviketeollisuudessa sekä rakentamisen ja energian aloilla. Merkittäviä investointeja onkin tehty näillä vahvoilla sektoreilla, mutta maakunnassa olisi potentiaalia suotuisammallekin kehitykselle. Maakunnan merkittävinä energianlähteinä ovat toimineet energiaturve ja biopolttoaineet. Kaukolämmön turve- ja biopohjaista erillistuotantoa on lähes yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla. Viime vuosina maakunnassa on investoitu voimakkaasti tuulivoiman tuotantoon. Vuoden 2023 lopussa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 188 tuulivoimalaa, mikä edusti 12 prosenttia Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetista. Yli sata tuulivoimalaa löytyi vain kolmesta muusta maakunnasta: Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Eniten tuulivoiman tuotantokapasiteettia maakunnassa oli Alajärvellä. Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi suhteellisesti maakunnassa 16,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Turvetuotantoalueiden kestävän jälkikäytön toteuttaminen on suuri haaste Etelä-Pohjanmaalla. Metsitys on yksi keskeisistä ratkaisuista, joka edistää myös hiilensidonnan tavoitteiden saavuttamista. Etelä-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) kompensoi turvetuotannon alasajoa, ja rahaston rahoittamat hankkeet voidaan nähdä alueen ilmastotoimina. Rahaston tehtävänä on kompensoida energiaturpeen alasajoon liittyviä sosioekonomisia haittavaikutuksia ja rahoittaa toimia ympäristön haittavaikutusten pienentämiseksi. Esimerkiksi Alavuden Myllynevan entisellä turvetuotantoalueella on käynnistymässä ennallistamishanke, jossa alueelle rakennetaan 10 hehtaarin kosteikko.
Etelä-Pohjanmaalla lakisääteisten suojelualueiden osuus vuoden 2022 alussa oli 2,4 prosenttia (23 300 ha) metsäpinta-alasta, ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden osuus oli 0,9 prosenttia (8 300 ha). Suojeltu metsäpinta-ala on kasvanut valtakunnallisesti vuodesta 2019. Yksityisten metsänomistajien on mahdollista liittyä METSO-ohjelmaan, jonka tavoitteena on turvata metsien monimuotoisuutta.
Luontoympäristöjen kannalta merkittävää on myös vesistöjen tila. Vesistöjen aiheuttamien tulvaongelmien hillitsemiseksi tarvitaan huomattavia tulvasuojelutoimia. Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen vesistöjen tila on huomattavasti heikompi kuin koko maassa keskimäärin (pois lukien rannikkovesimuodostumat). Hyvää huonommassa tilassa on 70 % jokien pituudesta (koko maa: 32 %), 63 % järvien pinta-alasta (koko maa: 13 %) ja 54 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta (koko maa: 84 %).
Laadukkaat yhteydet ja kestävää liikkumista
Digitaalisten palveluiden käytön lisääntyessä ja etätyöskentelyn kasvaessa tietoliikenneverkkoihin kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet entisestään. Nopeita yhteyksiä tarvitaan kattavasti ympäri maakuntaa, ja kiinnostus etenkin kiinteää laajakaistaverkkoa kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Voit tutustua laajakaista-asioihin tarkemmin aihetta käsittelevässä osiossa liiton sivuilla.
Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmää on kehitettävä kestävämpään suuntaan. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteina ovat saavutettavuus, kestävyys sekä tehokkuus ja kilpailukyky. Nämä tavoitteet ohjaavat liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Maakunnan liikennejärjestelmän rungon muodostaa Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava-kehityskäytävä, johon kytkeytyvät kantatie 67 sekä valtatie 9 ja valtatie 3.
Raideliikenteen näkökulmasta Seinäjoki sijaitsee keskeisellä paikalla pääradan varrella, mikä tekee maakunnasta saavutettavamman. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää Seinäjokea myös logistisesti merkittävänä keskuksena. Raideliikenteen mahdollisuuksia on hyödynnetty myös matkailussa, ja useat Etelä-Pohjanmaan matkailukohteet ovat tavoitettavissa junalla. Matkailukohteet ovat huomioineet tämän myös markkinoinnissaan.
Kestävien kulkumuotojen edistäminen tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös haasteita. Joukkoliikenteen kehittäminen on erityisen hankalaa maakunnan isompien taajamien ulkopuolella, koska yhdyskuntarakenne on hajautunut ja asutus harvaa. Tästä syystä monessa osassa maakuntaa henkilöauton käyttö on sujuvan liikkumisen edellytys.
Joukkoliikenteen saavutettavuutta seutu- ja kuntakeskuksissa sekä taajamien ulkopuolisilla alueilla voidaan parantaa ylikunnallisen yhteistyön avulla. Pyöräliikenneverkoston kehittäminen puolestaan tukee vaihtoehtoisten liikkumismuotojen käyttöä ja mahdollistaa entistä kestävämmän liikkumisen. Lisäksi henkilöautoliikenteen ilmastovaikutusten hillitsemiseksi on tärkeää kasvattaa ei-fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan autokannan osuutta.
Etelä-Pohjanmaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen (pl. museoautot) keski-ikä oli vuonna 2023 14,6 vuotta (Manner-Suomessa 12,9 vuotta). Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2023 lopussa 115 661, joista museoajoneuvoja oli 2 346. Maakunnan henkilöautokannasta ladattavia hybridejä oli 1,8 prosenttia ja sähköautoja 1,6 prosenttia. Molempien osuudet kasvoivat 0,7 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kestävämpiin käyttövoimiin perustuvan autokannan kasvattaminen vaatii muun muassa latausverkon kehittämistä kattavasti ympäri maakuntaa.
Kokonaisliikennesuorite Etelä-Pohjanmaalla on pysynyt lähes samana vuodesta 2018 lähtien, ollen noin 1 630–1 730 miljoonaa autokilometriä vuosittain. Raskaan liikenteen osalta suorite maakunnassa on ollut noin 150–160 miljoonaa autokilometriä vuosina 2018–2023.