Aluerakenne ja ympäristö
Ilmastotyö ja kestävyys läpileikkaavina teemoina maakunnassa
Etelä-Pohjanmaalla tuotettiin vuonna 2022 kaikista maakunnista viidenneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden. Vaikka päästöjen määrä on ollut laskussa pitkään, on maakunnassa varaa parantaa tilannetta. Etelä-Pohjanmaalla tehdään laadukasta työtä sekä ilmastotyön että kiertotalouden kehittämisen parissa. Valmistunut ilmasto- ja kiertotaloustiekartta pyrkii monilla toimenpiteillään kehittämään maakunnan ja sen eri organisaatioiden toimintaa kohti kansainvälisiä ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita, jotka ulottuvat tällä hetkellä vuoteen 2035 asti. Tiekarttaan ja ilmastotyöhön pääset tutustumaan lähemmin täältä.
Biotalouden merkitys on suuri Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnassa on vahvasti kehittyneitä biotalouden sektoreita muun muassa elintarviketeollisuudessa sekä rakentamisen ja energian alalla. Merkittäviä investointeja onkin tehty vahvimmilla sektoreilla, mutta maakunnassa olisi potentiaalia suotuisammallekin kehitykselle. Maakunnan merkittävinä energianlähteinä toimivat energiaturve sekä biopolttoaineet. Kaukolämmön turve- ja biopohjaista erillistuotantoa onkin lähes yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla.
Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kaukolämmön tuotannossa energiaturpeella tuotettiin 57,5 % maakunnan nettotuotannosta, joten tulevaisuuden energiantuotannossa tulee tapahtumaan suuria muutoksia tämän osalta. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehtyjen Venäjään kohdistuvien energiapakotteiden myötä kehittynyt energiakriisi on hetkellisesti nostanut kotimaisen energiaturpeen tuotantoa vuoden 2022 aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitkän tähtäimen tavoitteista vähentää energiaturpeen käyttöä olisi luovuttu.
Turvetuotantoalueiden kestävän jälkikäytön toteuttaminen on suuri haaste Etelä-Pohjanmaalla. Metsitys on yksi keskeisistä ratkaisuista, jonka avulla päästään myös kohti hiilensidonnan tavoitteita. Etelä-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) korvaa turvetuotannon alasajoa ja samalla kaikki rahaston rahoittamat hankkeet voidaan nähdä alueella tehtäviksi ilmastotoimiksi. Rahaston tehtävänä on kompensoida energiaturpeen alasajoon liittyviä sosioekonomisia haittavaikutuksia ja rahoittaa toimia ympäristön haittavaikutusten pienentämiseksi.
Etelä-Pohjanmaalla lakisääteisten suojelualueiden osuus vuoden 2022 alussa oli 2,4 prosenttia (23 300 ha) metsäpinta-alasta ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden osuus 0,9 prosenttia (8 300 ha). Suojeltu metsäpinta-ala on kasvanut valtakunnallisesti vuodesta 2019. Yksityisten metsänomistajien on mahdollista liittyä METSO-ohjelmaan, jonka pyrkimyksenä on turvata metsien monimuotoisuutta.
Luontoympäristöjen kannalta merkittävää on myös vesistöjen tilan kehityksen suunta. Vesistöjen aiheuttamien tulvaongelmien hillitsemiseksi on tehtävä myös huomattavia tulvasuojelutoimia. Viimeisimmän Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman tilaston perusteella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen vesistöjen tila on koko maata huomattavasti heikompi (pl. rannikkovesimuodostumat). Hyvää huonommassa tilassa on 70 % jokien pituudesta (koko maa: 32 %), 63 % järvien (13 %) ja 54 % rannikkovesimuodostumien (84 %) pinta-alasta.
Laadukkaat yhteydet ja kestävää liikkumista
Digitaalisten palveluiden käytön lisääntyessä ja etätyöskentelyn kasvaessa tietoliikenneverkkoihin kohdistuvat vaatimukset ovat nousseet entisestään. Nopeita yhteyksiä tarvitaan kattavasti ympäri maakuntaa ja kiinnostus etenkin kiinteää laajakaistaverkkoa kohtaan on kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan liitossa sekä kunnissa työskennellään ahkerasti laajakaistatukihankkeen parissa, jotta verkkoja saataisiin rakennettua mahdollisimman kattavasti. Voit tutustua laajakaista-asioihin tarkemmin liiton sivuilla.
Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmää on kehitettävä kohti kestävämpää suuntaa. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteina ovat saavutettavuus, kestävyys sekä tehokkuus ja kilpailukyky. Nämä tavoitteet ohjaavat liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Maakunnan liikennejärjestelmän rungon muodostaa Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-välinen kehityskäytävä, johon kytkeytyy kantatie 67 sekä valtatie 9 ja valtatie 3. Raideliikenteen näkökulmasta Seinäjoki on keskeisellä sijainnilla pääradan varrella, ja tekee maakunnasta tätä kautta saavutettavamman. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää Seinäjokea myös logistisesti merkittävänä keskuksena. Raideliikenteen mahdollisuuksia on hyödynnetty myös matkailussa ja useampikin Etelä-Pohjanmaan matkailukohteista on tavoitettavissa junalla, ja matkailukohteet ovat ottaneet tämän myös markkinoinnissaan huomioon.
Kestävien kulkumuotojen lisäämisessä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Etenkin joukkoliikenteen kehittäminen maakunnan isompien taajamien ulkopuolella on ongelmallista yhdyskuntarakenteen ja harvan asutuksen takia. Näistä syistä monessa osassa maakuntaa henkilöauton käyttö on edellytys liikkumiselle. Ylikunnallisella yhteistyöllä voidaan parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta seutu- ja kuntakeskuksissa ja taajamien ulkopuolisilla alueilla. Pyöräliikenneverkoston kehittäminen on myös keskeisessä roolissa vaihtoehtoisten liikkumismuotojen mahdollistamisessa. Henkilöautoliikenteen ilmastovaikutusten hillitsemiseksi on puolestaan tärkeää vahvistaa käyttövoimaltaan ei-fossiilisia polttoaineita hyödyntävää autokantaa.
Etelä-Pohjanmaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen (pl. museoautot) keski-ikä vuonna 2022 oli 14 vuotta (Manner-Suomessa 12,5 vuotta). Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2022 lopussa oli 115 219 ajoneuvoa. Maakunnan henkilöautokannasta ladattavia hybridejä oli 1,7 % ja sähköautoja 0,9 %. Kestävämpiä käyttövoimia hyödyntävän autokannan kasvattaminen vaatii muun muassa latausverkon kehittämistä kattavasti ympäri maakuntaa. Kokonaisliikennesuorite Etelä-Pohjanmaalla on pysynyt lähes samana vuodesta 2017 asti ollen noin 1650–1690 miljoonaa kilometriä vuosittain. Raskaan liikenteen osalta suorite maakunnassa on ollut noin 150–160 miljoonaa kilometriä vuosina 2017–2022, pois lukien vuosi 2020, jolloin suorite jäi vain noin 78 miljoonaan kilometriin.