Työmarkkinat ja elinkeinoelämä
Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla oli 77 557 työpaikkaa. Suurin osa työpaikoista oli sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa sekä alkutuotannossa. Työpaikkojen kokonaismäärä maakunnassa on supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 3,2 prosenttia, kun taas työvoiman määrä on samalla ajanjaksolla vähentynyt 5,5 prosenttia. Työvoimaa maakunnassa oli vuonna 2022 yhteensä 85 803 henkilöä, mikä on 515 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työpaikkojen ja työvoiman muutoksen suunta Etelä-Pohjanmaalla on ollut päinvastainen kuin Suomessa keskimäärin, vaikkakin työpaikkojen kasvu koko maan tasollakin on ollut melko vaimeaa.
Etelä-Pohjanmaalla työvoiman supistuminen ja väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman ulkopuolisen väestön suhteellinen kasvu ovat pitäneet maakunnan taloudellisen huoltosuhteen merkittävästi valtakunnallisen keskitason yläpuolella. Tämä on tapahtunut samalla, kun työttömyys on alueella ollut matalampaa ja työllisyys korkeampaa. Korkeampi taloudellinen huoltosuhde vaikuttaa heikentävästi julkiseen talouteen esimerkiksi verokertymän, eläkkeiden, terveydenhuollon, lasten ja nuorten palveluiden sekä sosiaaliturvan kautta.
Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoille tuli yhteensä 8 923 uutta 20–24-vuotiasta, kun samaan aikaan 60–64-vuotiaiden poistuma oli yhteensä 13 001. Työmarkkinoilta poistuvien määrä on maakunnassa ylittänyt sinne saapuvien määrän jo vuodesta 2007 ja nuorisoikäluokkiin kohdistuva poismuutto onkin maakunnassa merkittävä ongelma. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut tasaisesti vuosituhannen alusta, johtuen muun muassa eläkejärjestelmässä tapahtuneista muutoksista, mutta se on edelleen vain noin kolme prosenttia sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa.
Etelä-Pohjanmaan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli 97,7 prosenttia vuonna 2022, mikä on hieman koko maan keskiarvon alapuolella. Maakuntakeskukset ovat yleensä työpaikkaomavaraisempia, kun taas niiden lähialueiden kehyskunnissa omavaraisuusaste on tyypillisesti matalampi. Tämä näkyy myös Etelä-Pohjanmaalla – Seinäjoki on kunnista omavaraisin työpaikkojen suhteen (112,0 %), kun taas Ilmajoki on vähiten omavarainen (63,0 %). Yhteensä 3 378 henkilöä kulkee Ilmajoelta oman asuinkuntansa ulkopuolelle töihin, ja heistä 2 308 työskentelee Seinäjoella. Lisää tietoja työmatkaliikenteestä eri kunnissa tarjoaa vasemman sivupaneelin ”Pendelöinti”-osio.
Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste (75,9 %) oli maan kärkeä ja huomattavasti korkeampi kuin koko maan keskiarvo (73,6 %). Vaikka työvoimatutkimuksen mukainen, 15–74-vuotiaiden työttömyysaste maakunnassa on yhdessä Pohjanmaan maakunnan kanssa Suomen alhaisin (4,3 %), työttömyys on ollut maakunnassa viime aikoina nousussa. Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä elokuun 2024 lopussa oli 6 087, joka on 951 (18,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi samalla ajanjaksolla vähemmän, 12,1 prosenttia. Maakunnassamme työttömillä työnhakijoilla korkea keski-ikä (yli 55 vuotta) ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimmat työllistymiseen liittyvät riskitekijät.
Vaikka Etelä-Pohjanmaan työmarkkinat näyttäisivät olevan keskimäärin kysynnän ja tarjonnan osalta tasapainossa, asettaa korkea työllisyysaste ja kohtaanto-ongelmat maakunnan yrityksille haasteita työvoiman saatavuuden osalta.
Lisää tietoa työpaikoista, työvoimasta ja työttömyydestä löydät vasemman sivupaneelin kyseisiä aiheita käsittelevistä osioista, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, työssäkäyntitilastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaisemasta työnvälitystilastosta. Eri tilastointitapojen vuoksi tilastot eivät ole suoraan keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen sivuilta löydät asiasta lisää tietoa.
Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän vahvuudet ja haasteet
Etelä-Pohjanmaalla vallitsee yrittäjäystävällinen ilmapiiri, ja panostukset koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) luovat suotuisat olosuhteet pienten ja keskisuurten yritysten toiminnalle ja kasvulle. Vahvan yrittäjyyden lisäksi maakunta tunnetaan myös merkittävästä elintarviketeollisuudestaan ja monipuolisesta kulttuurielämästään. Keskeisiä toimialoja ovat elintarviketuotannon ohella teknologiateollisuus – erityisesti kone- ja metalliteollisuus – sekä rakennustuote- ja huonekaluteollisuus.
Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus työllisistä oli vuoden 2022 työssäkäyntitilaston mukaan korkein koko Suomessa, 13,1 prosenttia (koko maan keskiarvo 10,0 %). Viimeisen kymmenen vuoden aikana yrittäjien osuus on kuitenkin vähentynyt, osittain myös nykyisten yrittäjien ikääntymisen vuoksi. Viimeisen viiden vuoden aikana aloittaneita yrityksiä on ollut enemmän kuin lopettaneita, vaikka lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut hitaasti vuosittain ja samaan aikaan aloittavien yritysten määrä näyttää vakiintuneen tietylle tasolle. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on erityisesti palvelualoilla noussut, ja konkurssit ovat lisääntyneet verrattuna edellisvuoteen.
Maakunnan elinkeinorakenteessa työpaikat keskittyvät erityisesti alkutuotannon ja teollisuuden ympärille. Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä, ja teollisuuden rooli eteläpohjalaisessa elinkeinoelämässä on huomattava. Vuonna 2022 teollisuuden alalla oli 18,2 prosenttia maakunnan työpaikoista, mikä on lähes yhtä paljon kuin terveys- ja sosiaalialalla, jossa työpaikoista oli 21,8 prosenttia. Teollisuuden osuus maakunnan yritysten toimipaikkojen liikevaihdosta oli lähes 40 prosenttia vuonna 2023, ja samalla teollisuusyritysten osuus 10,1 prosentilla maakunnan yrityskannasta oli neljänneksi suurin.
Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli Suomen ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Maakunnassa toteutuvat kaikki ketjun vaiheet alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, teknologisiin ratkaisuihin sekä kuluttajakäyttäytymiseen. Ruoka-alan vahvuuksia Etelä-Pohjanmaalla ovat tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus, puhtaus ja palveluratkaisut. Maakunnasta löytyy runsaasti maanlaajuisesti arvokasta elintarvikealan osaamista ja tietotaitoa. Ruokateollisuuden lisäksi maakunnan vahvimpia teollisuuden aloja ovat koneiden, laitteiden ja metallituotteiden valmistus sekä puutuoteteollisuus.
Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämää haastavat useat tekijät, kuten alhainen kansainvälistymisen taso, matala tuottavuus, elinkeinoelämän yksipuolisuus ja vähäinen kasvuhalukkuus. Viime aikojen heikko taloussuhdanne on muodostanut merkittävän kehityksen esteen eteläpohjalaisille pk-yrityksille. Maakunnan pk-yritysten viimeaikaiset talousnäkymät ovatkin jääneet valtakunnallista tasoa heikommiksi.
Vaikka palvelusektorin arvonlisäys on kasvanut 2010-luvulla, yli 40 prosenttia vuoden 2021 arvonlisäyksestä tuli edelleen alkutuotannosta (7,3 %) ja jalostuksesta (35,7 %). Tulevaisuudessa ruoka-alan ja teollisuuden kehittäminen on keskeisessä roolissa, kun maakunta uudistaa elinkeinoelämäänsä ja tavoittelee tasapainoista kasvua. Kansainvälistyminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia maakunnan yrityksille ja lisää liiketoiminnan kasvupotentiaalia.