Työpaikat ja työvoima

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoissa työvoimaan luetaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat olleet työllisiä tai työttömiä vuoden viimeisellä viikolla. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan työvoimaan kuului 85 803 henkilöä. Maakunnan 18–64-vuotiaiden työikäisen väestön määrä on vähentynyt 13,4 prosenttia välillä 2002–2022. Työikäisten määrän väheneminen liittyy koko maan tasolla väestön ikääntymisestä johtuvaan väestörakenteen muutokseen, ja tilanne onkin samankaltainen kaikissa Suomen maakunnissa. Vain kolmessa maakunnassa maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto kompensoivat väestön ikääntymistä pitäen työikäisen väestön osuuden kasvussa. Väestörakenteessa ja sen muutoksessa on eroja myös maakunnan sisällä: vuosina 2002–2022 työikäisten määrä on kasvanut eteläpohjalaiskunnista vain Seinäjoella (17,2 %). Muissa kunnissa työikäisten määrä on supistunut, vähiten Ilmajoella (-2,1 %) ja eniten Lappajärvellä (-40,3 %).

Työikäisen väestön supistuminen Etelä-Pohjanmaalla on viime aikoina hidastunut lähinnä maahanmuuton seurauksena. Silti maakunnassa ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä vuonna 2023 on vain kolme prosenttia, mikä on osuutena koko maan alhaisin. Vuonna 2023 ulkomaan kansalaisista Etelä-Pohjanmaalla joka viides oli Ukrainan kansalainen ja saman vuoden aikana kotikuntapäätöksen saikin noin 1 200 ukrainalaista. Ukrainalaiset ovat työllistyneet erityisesti työvoimapulasta pahiten kärsiville aloille, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Alueellisen elinkeinoelämän kannalta maahanmuuttajissa on potentiaalia esimerkiksi kansainvälisen työvoiman rekrytoinneissa sekä myöhemmin Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvien kauppasuhteiden rakentamisessa.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lisäksi työvoimaan ja työpaikkoihin liittyviä tietoja käsitellään työvoimatutkimuksessa sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa. Eri tilastointitapojen vuoksi tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Lisätietoja vertailukelpoisuudesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Työllisyysaste

Työllisyysaste kertoo työllisten osuuden koko työvoimasta. Työvoimatutkimuksessa työvoimaksi katsotaan 15–64-vuotias väestö. Vuonna 2023 Työvoimatutkimuksen mukainen työllisyysaste Etelä-Pohjanmaalla oli 75,9 prosenttia, mikä oli selvästi valtakunnallisen keskiarvon (73,6 %) yläpuolella ja maakuntien työllisyysasteista neljänneksi korkein. Korkein työllisyysaste oli Ahvenanmaalla (80,6 %) ja matalin Etelä-Savossa (67,4 %).

Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on pysytellyt 70 prosentin yläpuolella jo vuodesta 2016. Vuoden 2023 työllisyysaste oli ennätyskorkea viimeisen 10 vuoden ajanjaksolla. Vuoden 2024 elokuussa työllisyysaste koko maassa on ollut laskussa vuoden 2023 keväästä lähtien, ja nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy Etelä-Pohjanmaalla. Työ- ja elinkeinoministeriön elokuun tietojen mukaan maakunnan työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut 19 prosenttia ja avointen työpaikkojen lukumäärä supistunut 38 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Etelä-Pohjanmaalla heikon taloussuhdanteen vaikutukset jäävät usein keskimääräistä vähäisemmiksi. Yksi syy tähän on, että alueen tärkeillä teollisuudenaloilla on vain vähän suuria, laajoja yritysekosysteemejä vetäviä yrityksiä, mikä vähentää osaltaan suhdannevaihteluiden vaikutusta. Lisäksi elintarviketeollisuus, joka on yksi alueen keskeisistä teollisuudenaloista, on suhteellisen vakaa ja vähemmän suhdanneherkkä. Sen sijaan teknologiateollisuus on herkempi suhdannevaihteluille.

Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus

Suhteellisessa työpaikkaomavaraisuudessa tarkastellaan alueen työpaikkojen ja alueella työssäkäyvien välistä suhdetta. Alle 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa tilannetta, jossa alueella on vähemmän työpaikkoja kuin siellä asuvia työllisiä. Vastaavasti yli 100 prosentin työpaikkaomavaraisuus kuvaa tilannetta, jossa alueella on enemmän työpaikkoja kuin siellä asuvia työllisiä.

Etelä-Pohjanmaan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli 97,7 prosenttia vuonna 2022, mikä oli maakuntien kahdeksanneksi matalin. Kaikissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli yli 90 prosenttia, ja viidessä maakunnassa työpaikkoja oli yhtä paljon tai enemmän kuin työllisiä. Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2022 oli suurin Ahvenanmaalla (107,0 %) ja pienin Kanta-Hämeessä (90,1 %).

Vuonna 2022 suhteellinen työpaikkaomavaraisuus oli 100 % tai enemmän neljässä Etelä-Pohjanmaan kunnassa: Seinäjoella (112,0 %), Kauhajoella (103,2 %), Ähtärissä (102,0 %) ja Kauhavalla (101,1 %). Pienimmät suhteelliset työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Ilmajoella (63,0 %), Karijoella (76,0 %) ja Isossakyrössä (77,1 %).

Suhteellinen työpaikkaomavaraisuus ei kuitenkaan huomioi, kuinka moni alueella asuvista työllisistä käy töissä eri alueella, joten kokonaiskuvaa muodostaessa olisi hyvä tarkastella myös pendelöintitilastoja.

Työpaikat

Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 77 557 työpaikkaa. Vuosien 2012–2022 aikana työpaikkojen määrä maakunnassa väheni 2 564 työpaikalla (-3,2 %). Eniten työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalveluissa (21,8 %). Teollisuuden osuus oli toiseksi suurin (18,2 %) ja kolmanneksi eniten työpaikkoja oli tukku- ja vähittäiskaupassa (10,6 %). Näiden toimialojen yhteenlaskettu osuus kattoi hieman yli puolet kaikista maakunnan työpaikoista.

Koko maahan verrattuna terveys- ja sosiaalialan, sekä teollisuuden työpaikkojen osuus oli Etelä-Pohjanmaalla suurempi, vaikka muutoin suurimpien toimialojen osuudet olivat samansuuntaisia koko maan kanssa. Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuudessa on merkittävä ero Etelä-Pohjanmaan ja koko maan välillä. Tällä sektorilla oli 7,0 % Etelä-Pohjanmaan työpaikoista, kun koko maassa vastaava osuus oli vain vajaa 2,5 %. Tämä ero kuvastaa hyvin maakunnan elinkeinorakenteen erityispiirteitä. Vastaavasti informaation ja viestinnän osuus, 1,1 prosenttia, oli valtakunnallista keskiarvoa (4,8 %) alempi.

Taloudellinen huoltosuhde

Huoltosuhteista puhuttaessa on usein hyvä tarkentaa, puhutaanko väestöllisestä vai taloudellisesta huoltosuhteesta, koska ne ilmentävät eri asioita. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, montako työvoiman ulkopuolista ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellisen huoltosuhteen tilanne on siis suoraan yhteydessä työllisyyteen. Taloudellinen huoltosuhde on sitä parempi, mitä pienempi indeksiluku on. Vuonna 2022 koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 129,6 ja Etelä-Pohjanmaalla 140,2. Taloudellinen huoltosuhde on ollut laskusuunnassa useamman vuoden ajan sekä koko maassa että Etelä-Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan kuntia tarkasteltaessa matalimmat taloudelliset huoltosuhteet olivat Seinäjoella (118,4), Ilmajoella (126,2) ja Lapualla (138,3). Korkeimmat taloudelliset huoltosuhdeluvut olivat puolestaan Lappajärvellä (189,8), Soinissa (183,1) ja Teuvalla (177,0). Maakunnan seutukunnista matalin taloudellinen huoltosuhde oli Seinäjoen seutukunnassa (130,6) ja korkein Järviseudulla (170,7).