Työttömyys

Työttömyys voidaan määritellä useammallakin eri kriteerillä. Tilastokeskuksen antama kattavin määritelmä käsittää työttömyyden siten, että työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, jos hän samalla tavalla voisi aloittaa työt kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. Esimerkiksi päätoimisesti opiskelevaa ei kuitenkaan lueta työttömäksi.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoissa työttömyyttä tarkastellaan 18–64-vuotiaasta väestöstä, kun taas työ- ja elinkeinoministeriön työvoimatutkimuksessa tarkasteltava ikäryhmä on 15–74-vuotiaat. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston lisäksi työttömyyteen liittyviä tietoja käsitellään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa. Tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia erilaisten tilastointitapojen takia. Lisätietoja vertailukelpoisuudesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Työttömyysaste

Työttömyysaste kuvaa työttömien osuutta työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla 4,3 prosenttia ja koko maassa 7,2 prosenttia. Työvoimatutkimusta yhdenmukaistettiin vuonna 2021 uuden EU-lainsäädännön mukaiseksi, ja keskeisimmät muutokset koskivat työaikatietoja sekä työllisen määritelmää. Näin ollen tutkimuksen aiempien vuosien luvut, jotka perustuvat vanhaan menetelmään, eivät ole vertailukelpoisia uudella menetelmällä tuotettujen lukujen kanssa. Etelä-Pohjanmaan liiton sivustolla esitetyt luvut on korjattu vastaamaan uutta menetelmää ja ovat vertailukelpoisia.

Työssäkäyntitilaston mukaan 18–64-vuotiaiden työttömyysaste oli Etelä-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia vuonna 2022, kun se koko maassa oli 9,8 prosenttia samana vuonna. Kunnittain tarkasteltuna matalin työttömyysaste oli Kuortaneella (5,1 %) ja Isossakyrössä (5,6 %). Korkein työttömyysaste oli puolestaan Karijoella (10,2 %) ja Kauhajoella (10,1 %). Näissä eteläpohjalaiskunnissa työttömiä oli suhteellisesti tarkasteltuna lähes kaksinkertainen määrä edellä mainittuihin verrattuna. Keskimääräinen työttömyysaste maakunnassa on kuitenkin pysytellyt vuodesta 2009 noin kaksi prosenttiyksikköä valtakunnallisen työttömyysasteen alapuolella.

Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta (%)

Työvoiman kysyntä ja tarjonta

Työ- ja elinkeinoministeriön, TE-palveluiden ja ELY-keskuksien tuottama, kahdesti vuodessa julkaistu Ammattibarometri uudistettiin vuonna 2023 ja muutti samassa yhteydessä nimensä Työvoimabarometriksi. Työvoimabarometrissä keskitytään alueiden ja toimialojen keskeisiin tulevaisuuden näkymiin ja työvoimatarpeisiin. Palveluun voit tutustua Työvoimabarometrin sivustolla.

Elokuussa 2024 Etelä-Pohjanmaan työmarkkinat olivat keskimäärin tasapainossa, vaikka työvoiman kohtaanto-ongelmaa koettiin erityisesti ICT-alan erityisasiantuntijoiden, puutarhureiden, kasvihuoneviljelijöiden ja -työntekijöiden, hotellin vastaanottovirkailijoiden, kuvataiteilijoiden sekä metalliteollisuuden prosessityöntekijöiden kohdalla. Kotiapulaisista ja -siivoojista oli maakunnassa pulaa. Vuonna 2023 rakentamisessa tapahtunut historiallisen voimakas supistuminen näkyi myös työvoimatilastoissa, sillä elokuussa 2024 eniten ylitarjontaa Etelä-Pohjanmaalla oli rakennussähköasentajista sekä betonirakentajista ja raudoittajista.

Kohtaanto-ongelma-ammateissa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät syystä tai toisesta kohtaa. Työvoimalle voi olla paljon kysyntää, mutta työttömyys pysyy silti korkeana. Vaikka tarjolla on runsaasti työvoimaa, työnantajat kokevat silti merkittävää työvoimapulaa. Tyypillistä näille ammateille on epätyypillisten työsuhteiden suuri osuus sekä matala ansiotaso.

Matala koulutustaso, ulkomaalaisuus, työttömyyden pitkittyminen, korkea ikä sekä sairaus tai vamma ovat työttömillä työnhakijoilla keskimääräistä työllistymisaikaa pidentäviä riskitekijöitä. Vuoden 2024 elokuussa näistä riskitekijöistä oli pitkäaikaistyöttömyys yleisintä liiketoiminnan ja hallinnon alalla (26,1 %). Koulutuksen, kulttuurin ja viestinnän aloilla näyttää esiintyvän eniten epäsuhtaa koulutusvaatimusten ja työnhakijoiden osaamisen välillä (12,3 %). Yli 55-vuotiaita työnhakijoita oli eniten prosessiteollisuudessa ja -tuotannossa (36,6 %) sekä liiketoiminnassa ja hallinnossa (33,1 %), mikä voi kertoa työvoiman ikääntymisestä näillä toimialoilla. Ulkomaalaistaustaisten osuus oli korkein luonnonvarojen, elintarviketuotannon ja ympäristön alalla (10,2 %) sekä majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelualalla (9,4 %), mikä voi viitata näiden toimialojen houkuttelevuuteen monikulttuuriselle työvoimalle. Työkykyyn liittyviä riskejä oli eniten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan työnhakijoilla, mikä korostaa alan fyysistä ja henkistä kuormitusta.