Yhteenveto

Väestönkehitys Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 2040

Etelä-Pohjanmaan ennustettu väestönkehitys tulee olemaan huomattavan negatiivista vuosien 2018-2040 aikana. Muihin maakuntiin verrattuna Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys jää kohtuullisen heikoksi.

Etelä-Pohjanmaan väestön ikärakenne muuttuu merkittävästi vuosien 2018-2040 aikana. Lasten määrä tulee vähenemään erittäin voimakkaasti, vuonna 2040. Myös työikäisen väestön määrä vähenee voimakkaasti, vuosien 2018-2040 aikana. Samaan aikaan eläkeikäisen väestön määrä kasvaa 15 prosentilla. Vuonna 2040 lähes joka kolmas Etelä-Pohjanmaalla asuva on yli 65-vuotias. Väestön ikärakenteen muutokset heijastuvat etenkin vanhushuoltosuhteeseen.

Muutoksen juurisyyt

• Etelä-Pohjanmaan syntyvyys on laskenut erittäin voimakkaasti 2010-luvulla, vuosien 2010-2018 aikana syntyneiden määrä väheni jopa neljänneksellä.
• Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan muuttovetovoima on heikentynyt voimakkaasti 2010-luvulla: 2010-luvun alun Etelä-Pohjanmaa vähäiset muuttotappiot ovat kasvaneet huomattavaksi muuttotappioiksi 2010-luvun aikana.
• Etelä-Pohjanmaan muuttotappiota selittävät vuosien 2019-2040 aikana etupäässä muuttotappiot Tampereen seudulle sekä pääkaupunkiseudulle. Ilman näitä muuttotappioita Etelä-Pohjanmaan muuttoliikkeen tase olisi vain lievästi negatiivinen. Etelä-Pohjanmaan aseman haastavuutta lisää myös se, että alue ei saa merkittäviä muuttovoittoja mistään maakunnasta muun maan alueelta.
• Nettosiirtolaisuus onkin ainut Etelä-Pohjanmaan väestöä kasvattava tekijä vuosien 2018-2040 aikana, joskin nettosiirtolaisuuden merkitys jää suhteellisen vähäiseksi nykyisen maahanmuuton tason jatkuessa.

Vaikutukset maakunnassa

• Etelä-Pohjanmaan sisäinen kehitys tulee olemaan erittäin polarisoitunutta vuosien 2018-2040 aikana. Vaikka maakunnan väestö vähenee merkittävästi, kasvaa Seinäjoen kaupungin väkiluku merkittävästi vuosien 2018-2040 aikana.
• Seinäjoki onkin ainoa Etelä-Pohjanmaan kunta, jossa työikäinen väestö tulee kasvamaan vuosien 2018-2040 aikana. Maakunnan ”painopiste” siirtyy vuosien 2018-2040 aikana entistä vahvemmin Seinäjoelle ja Seinäjoen lähikuntiin, joissa väestön supistuminen on maltillisempaa kuin muun maakunnan alueella.
• Kaikista heikoimpaan asemaan joutuvat Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden pienet maalaiskunnat, joiden väestönkehitys ja väestörakenteen muutos on erittäin negatiivista.
• Vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelu osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksissä täytyisi tapahtua erittäin huomattavia muutoksia tulevaisuudessa, jotta väestönkehitys saavuttaisi edes nollakasvun tason. Nolla tason saavuttaminen vaatisi syntyvyyden huomattavaa kasvua ja muuttotappioiden merkittävää vähentymistä sekä nettosiirtolaisuuden lisääntymistä.
• Muuttotappioiden vähentämistä voisi pitää tärkeimpänä tekijänä väestönkehityksen vahvistamiseksi, sillä tämä kasvattaa alueella syntyvien määrää ja tuo alueelle suuremmalla todennäköisyydellä pysyviä asukkaista.
• Maahanmuuton vaikutuksia heikentää maahanmuuttajien muita korkeampi muuttoalttius suuriin kaupunkeihin, ja syntyvyyden vaikutuksia heikentää nuorten koulutus- ja työmuutto suuriin kaupunkeihin, jolloin merkittävä osa kasvavan syntyvyyden vaikutuksista ”menetetään” etelän kasvukeskuksiin