Johtopäätökset

Johtopäätökset

• Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys jää erittäin negatiiviseksi. Negatiivisen väestönkehityksen syyt ovat kaikissa Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksen osatekijöissä: alueen syntyvyys on laskenut erittäin voimakkaasti, alueen muuttovetovoima on heikentynyt voimakkaasti ja maahanmuuton taso on koko maan tasolla erittäin matala. Useimmista maakunnista poiketen pelkästään syntyvyyden lasku ei riitä selittämään Etelä-Pohjanmaan huomattavasti ennustettua heikompaa tulevaa väestönkehitystä.
• ”Supistumiskierteen” ja etenkin muuttotappioiden vaikutus näkyy voimakkaasti Etelä-Pohjanmaan demografisessa rakenteessa. Erityisesti työikäisen väestön supistuminen on erittäin voimakasta, joka haastaa alueen kuntien aluetalouden ja elinvoimaisuuden.

Minkä on muututtava?

• Väestön supistumisen katkaiseminen vaatii alueen vetovoiman ja pitovoiman merkittävää kasvua. Muuttoliikkeen näkökulmasta Etelä-Pohjanmaalla on kaksi haastetta. Ensimmäinen haaste on heikko pitovoima etenkin Tampereen- ja pääkaupunkiseudun suuntaan; Etelä-Pohjanmaa menettää huomattavasti muuttajia koko ajanjakson ajan näille kaupunkiseuduille. Toinen haaste on heikko vetovoima: Etelä-Pohjanmaa saa vain hyvin vähäisiä muuttovoittoja osasta maakunnista, ja kärsii lopuille muuttotappiota.
• Keskeinen osa tätä haastetta on, että Etelä-Pohjanmaan keskus Seinäjoki on vetovoimaisuudeltaan huomattavasti etelän suuria kaupunkiseutuja heikompi, Seinäjoen muuttoliikkeen tase jäisi huomattavan negatiiviseksi ilman muusta Etelä-Pohjanmaasta saatuja muuttovoittoja vuosien 2018-2040 aikana, pääosin Helsingille ja Tampereelle kärsittyjen muuttotappioiden johdosta.
• Samaan aikaan Seinäjoki on erittäin vetovoimainen suhteessa muuhun maakuntaan. Tämä on jo johtanut vahvasti polarisoituneen kehitykseen maakunnassa Seinäjoen ja muun maakunnan välillä. Tämä polarisoituva kehitys voimistuu vuosien 2018-2040 aikana: Seinäjoen kaupunki kasvaa yhä 2020-luvulla vahvasti, kun käytännössä kaikki muut kunnat maakunnassa supistuvat merkittävästi.Toisaalta väestön ikääntyminen on voimakkainta juuri Seinäjoella, joka kulkee muuta maakuntaa ”jäljessä” nuoremman ikärakenteen johdosta.
• Etelä-Pohjanmaan tuleva väestö tulee painottumaan entistä vahvemmin kaupunkeihin, etenkin keskuskaupunki Seinäjoelle. Tämä kehitys on koko maata koskettava trendi. Heikoimpaan asemaan ajautuvat pienet reuna-alueiden maaseutumaiset kunnat.
• MDI:n ennuste nojaa olettamaan, että syntyvyys pysyy vuoden 2018 tasolla. Syntyvyyden kasvu tästä tasosta vähentää merkittävästi Etelä-Pohjanmaan väestön supistumista, kun taas syntyvyyden lasku heikentää väestönkehitystä entisestään. Lisäksi maahanmuuton avulla voidaan vähentää jonkin verran supistumiskierrettä.

Ennustetta tarkastellessa on hyvä huomioida, että kyseessä on ennuste, jonka olettamat perustuvat pitkälti tämän päivän trendeihin. Ennuste ei pysty ennakoimaan esimerkiksi asumispreferenssien, muuttokäyttäytymisen tai suurten alueellisten investointien vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Erilaisin toimin väestönkehityksen suuntaa voidaan kääntää alueella kuin alueella, todennäköisintä ennusteen toteutuminen on jos väestönkehityksen trendeihin ei yritetä puuttua.