15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
18 / 04 / 18

Annammeko myötätuulen viedä?

  • 0

Monilla työpaikoilla on saatu kevään kehityskeskustelut taas päätökseen. On arvioitu työyhteisön tilaa ja omien tavoitteiden toteutumista yms. On päivänselvää, että kehityskeskusteluissa perinteisesti käsiteltävät asiat ovat tärkeitä. Ne ovat tärkeitä yksittäisen työntekijän, työyhteisön ja työntekijä-esimiessuhteen kannalta. Toinen kysymys on, miten ja millä konseptilla ja kuinka usein näitä asioita käsitellään työyhteisöissä.

Parhaimmillaan työyhteisö tarjoaa kaikille sen jäsenille tasapuoliset mahdollisuudet toimia ja kehittyä ammattilaisena ja ihmisenä. Tällainen on mahdollista vain jatkuvan vuorovaikutuksen, kannustavan ilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen kautta. Kehityskeskustelut ovat yksi vakiintunut käytäntö, jolla näitä asioita voidaan säännöllisesti arvioida. Kehityskeskustelut myös tarjoavat vakiintuneen kanavan tuoda toiveita ja kehittämistarpeita esiin.

Yksi tai kaksi vuosittaista keskustelua ei kuitenkaan kanna kokonaisuuden kannalta kovin pitkälle. Parempaan lopputulokseen päästään, jos työyhteisöön pystytään luomaa luottamuksen ilmapiiri. Usko siihen, että jokaisella on täällä mahdollisuus joka päivä oppia ja saada tukea. Tätä kautta syntyy positiivisuuden kierre, joka palvelee niin yksittäisen työntekijän hyvinvointia kuin työnteon tehokkuutta.  

Kyse on myös motivaatiosta, joka syntyy vain sitä kautta, että koemme itsemme tarpeelliseksi, saamme tehdä asioita, jotka koemme mielenkiintoiseksi ja joihin voimme itse vaikuttaa. Lisäksi motivaation perusta on työyhteisössä vallitseva luottamus, että jokainen hoitaa oman pestinsä ja on siinä ohessa valmis auttamaan muitakin. Luottamuksellinen ilmapiiri luodaan työpaikalla yhdessä ja siihen vaikuttaa jokaisen yksittäisen työyhteisön jäsenen toiminta.

Keskusteleva työyhteisö ammentaa siis voimansa itsestään, jos sille annetaan mahdollisuus. Keskusteleva työyhteisö on myös koko ajan tietoinen omasta sisäisestä tilastaan ja reagointi tapahtuu välittömästi. Vastuu täytyy jokaisen kantaa itse eikä se ole riippuvainen työntekijän asemasta. Annetaan siis myötätuulen viedä, kyllä ne muut tulevat apuun, jos purjeeseen tulee reikä.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
13 / 04 / 18

Katse taaaksee…PÄIN!

  • 0

Sotaväen peruskomentoa mukaillen käännän katseeni menneeseen vuoteen AD 2017. Etelä-Pohjanmaan liitolle se oli muutosten vuosi, eikä vähiten maakuntauudistukseen valmistautumisen vuoksi. Ei kuitenkaan mikään annus horribilis, vaan liitto saattaa esitellä kesäkuussa maakuntavaltuustolle varsin tyydyttävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Suhteessa kokoonsa, on Etelä-Pohjanmaan liitto uhrannut varmasti kaikista eniten resursseja maakuntauudistuksen valmisteluun. Reformin käyttöön on annettu useita henkilötyövuosia työpanosta, työtiloja ja -välineitä ja selvää rahaa, puhumattakaan luottamushenkilöiden lukemattomista työtunneista.  Liitto on ollut valmistelun ytimessä ja se on näkynyt ja kuulunut niin käytävillä kuin kokoushuoneissa.

Uudistuksen saamasta huomiosta huolimatta olemme kyenneet hoitamaan myös perustehtävämme sillä tasolla, kun meille on asetettu, ehkä jopa tavoitteet ylittäen. Maakuntakaavoitus edistyi, kehittämishanketoiminta aktivoitui, kulttuurissa SUOMI 100 -juhlavuosi meni loistavasti ja kansainvälisessä toiminnassa rikottiin uusia ennätyksiä. Edunvalvonnassa painottui maakuntauudistukseen vaikuttaminen sekä pääradan aseman parantaminen osana eurooppalaisia liikenneverkkoja.

Liiton talous säilyi vakaalla pohjalla. Pieni, noin 90 000 euron ylijäämä oli myönteinen yllätys, sillä rahaa käytettiin maakuntauudistuksesta johtuen aikaisempia vuosia merkittävästi enemmän. Valtiolta saatu valmistelurahoitus onneksi kompensoi suurimman osan ylimääräisistä kuluista. Matkan varrella saattaa tulla vielä kaikenlaisia taloudellisia yllätyksiä, joten ylijäämää on tässä vaiheessa hyvä vähän ollakin.

Liiton lukuisat kumppanit ja etenkin jäsenkunnat ovat myös olleet meille merkittävänä tukena. Kiitokset heille hyvästä yhteistyöstä.

Haluan esittää myös suuret kiitokseni meidän upealle henkilökunnallemme ja uhrautuville luottamushenkilöille, jotka ovat jälleen kerran mahdollistaneet Etelä-Pohjanmaan liiton menestyksekkään toiminnan.

Vanhoja ei kuitenkaan kannata jäädä pitkäksi aikaa muistelemaan, eli ei muuta kuin katse eteeen…PÄIN!

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
21 / 03 / 18

Etelä-Pohjanmaa – avoin maakunta

  • 0

Vierailin maaliskuun alussa Torontossa. Kaupungissa asuu tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asukasta. Vuonna 1834 Toronton väkiluku oli 9 000. Kasvu on varsinkin sotien jälkeen ollut vauhdikasta. Kaupunkiin tutustuessa jäin pohtimaan kaupungistumista ylipäätään. Yhtäältä, mitkä ovat olleet siellä kasvun edellytyksiä ja toisaalta, mikä on mahdollistanut moisen kehityksen.

Uudelle mantereelle on riittänyt tulijoita. Kanadan maahanmuuttopolitiikka onkin aktiivista ja maa ottaa vastaan monipuolisesti eri kansallisuuksia. Toki tulijoita valikoidaan erityisen pisteytysjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa Kanadaakin vaivannut väestön ikääntymis- ja vähenemisongelma on onnistuttu nujertamaan. Uudet tulijat eivät ainoastaan työllisty vaan luovat myös itse uutta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta. Torontossakin asuu nykyään kymmeniä eri kansalaisuuksia, mm. erittäin suuri intialaisvähemmistö. Eri väestöryhmät elävät siellä myös sulassa sovussa keskenään.

Toronto on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kukoistavat kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia ja monikulttuurisia elinkeinoelämän, hallinnon, taiteiden ja tieteiden tihentymiä. Menestyneet kaupungit ovat arvoliberaaleja ja suosivat moninaisuutta. Muurien rakentajat ovat historian valossa olleet viime kädessä aina häviäjiä.

Suomessa otsikoidaan historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista. Eteläpohjalaisiakin kuoli viime vuonna jo lähes 200 enemmän kuin syntyi. Kaiken kaikkiaan väestö väheni lähes 1 000 hengellä. Yritykset raportoivat pahenevasta työvoimapulasta. Työvoimareservit ovat nopeasti hupenemassa. Samaan aikaan nettomaahanmuutto oli vaivaiset 277 henkeä plussalla. Tällä menolla maakunta näivettyy vanhusten saattohoitoreservaatiksi.

Kanadassa on maahanmuuton avulla elvytetty myös maaseutua. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton kärkikunnat ovat Seinäjoki, Kauhava ja yllätyksenä Lappajärvi. Eli maahanmuutto ei aina tarvitse kohteekseen suurkaupunkia. Muutaman kymmenen maahanmuuttajan voimin ei maakunnan murheellista kehityskuvaa kuitenkaan muuteta. Mutta emme tarvitse myöskään mitään maahanmuuton vyöryä, noin prosentti nykyisestä kokonaisväestöstä riittää jo kääntämään väestön lievälle kasvu-uralle.

Nykyisenä mobiiliviestinnän aikakautena keskeistä on se mielikuva, joka Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta leviää maailmalle täällä käyneiden ja tänne tulleiden keskuudessa. Meidän viestimme tulee olla Kanadan tavoin se, että Etelä-Pohjanmaa on kiinnostunut ottamaan vastaan työtä pelkäämättömiä eri alojen osaajia, jotka eivät säikähdä hieman karuja olosuhteita. Työperäisen maahanmuuton rinnalla on maakunnan kannettava kohtuullinen vastuu myös niistä, jotka ovat vastoin tahtoaan joutuneet jättämään kotimaansa.

Toronton kasvulukuja on turha tavoitella edes Seinäjoella, eikä Etelä-Pohjanmaasta tule Pohjois-Amerikan kaltaista kansojen sulatusuunia. Jotakin mallia rapakon takaa voidaan kuitenkin ottaa. Vähintäänkin on siirryttävä passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta aktiivisen politiikan aikaan. Asiassa ollaan virittelemässä viranomaisyhteistyötä, mutta se ei yksin riitä. Mukaan on saatava myös yrityselämä ja kolmas sektori. Etelä-Pohjanmaalle mahtuu ja eteläpohjalaisuus kyllä kestää reilusti enemmän ”verenkuljettamia”. Uuseteläpohjalaisuus on ehkä tärkein tulevaisuuden kasvun ja kehityksen edellytys. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta avoin maakunta.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
28 / 02 / 18

Vaihemaakuntakaavan III valmistelussa siirrytään ehdotusvaiheeseen

  • 0

 

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III teemoina ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergia- ja biolaitokset, energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Käytännössä kaavassa osoitetaan mm. turvetuotantoon ja uusiutuvan sekä biopohjaisen energian tuotantoon soveltuvia alueita, maakunnallisesti merkittäviä puuterminaaleja sekä suoalueita, joiden suojeluarvoja ei saa vaarantaa. Lisäksi osoitetaan tilaa vaativia ja alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisia puolustusvoimien alueita.

Maakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä keväällä 2017 ja siitä saatiin runsaasti lausuntoja ja muistutuksia. Kiitos kaikille palautteen antajille, teitä oli kaikkiaan 89 tahoa!

Palautteessa nousivat esiin etenkin turvetuotannon vesistövaikutukset ja mitoitus sekä suoluonnon suojeluun osoitettujen alueiden määrä. Myös vaihemaakuntakaavasta sittemmin pois jätetty maisemateema oli herättänyt ajatuksia. Olemme huomioineet saadun palautteen tarkistamalla kaavamerkintöjä, täydentämällä kaavaselostusta sekä teettämällä arvioinnin turvetuotannon linnustovaikutuksista. Lisäksi maakuntakaavan vaikutuksista Natura-alueisiin on tehty arviointi, jonka tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa.

Seuraavaksi vaihemaakuntakaava III siirtyy ehdotusvaiheeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen myötä ehdotusvaihe on kaksiosainen. Kaavaehdotuksesta on juuri lähetetty lausuntopyyntö viranomaistahoille ja lausuntokierroksen jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotukseen tehdään saadun palautteen perusteella tarvittaessa tarkistuksia ja sen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville. Mikäli aikatauluihin ei tule muutoksia, olisi julkinen nähtävillä olo loppukesästä – alkusyksystä 2018 ja silloin kaikilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2018.

Toivomme, että aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus niin viranomaisten, elinkeinon harjoittajien, yhdistysten kuin yksityisten kansalaistenkin kanssa jatkuu myös kaavan ehdotusvaiheessa!

PS. Kaavan valmistelua varten on selvitetty noin kahdensadan eteläpohjalaisen suon luontoarvoja – tästä joukosta löytyy useita hyviä talviloman retkeilykohteita! Selvitykset on koottu kaavan nettisivuille osoitteeseen http://www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija

0 kommenttia
20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 02 / 18

Irtoaako maakuntaohjelmatyöstä riittävästi kiksejä?

  • 0

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma vuosiksi 2018–2021 - Tuoreita eväitä Etelä-Pohjanmaalle - on juuri valmistunut ja saatavilla myös painotuoreina kappaleina Etelä-Pohjanmaan liitosta. Sähköisenä versiona opusta pääsee tarkastelemaan nettisivujen kautta http://www.epliitto.fi/maakuntaohjelma

Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehittämistä ohjaava asiakirja, joka laaditaan valtuustokausittain. Se on maakunnan yhteinen kehittämistahdon ilmaisu, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä koosteen toimeenpanoon käytettävissä olevista rahoitusresursseista.

Vaikka lakisääteisyys kuulostaa byrokraattiselta ja kahlitsevalta, jää maakunnalle lain ja asetuksen antamista raameista huolimatta runsaasti vapauksia tehdä ohjelmasta oman alueensa näköinen. Alueen näköisyys taas voidaan saavuttaa vain laajalla yhteistyöllä ja osallistumisella.

Tällä kertaa valmistelutyö oli aiempaa tiiviimpi ja lyhyempi muun muassa siksi, että moni aluekehittämisen organisoitumiseenkin liittyvä asia hakee muotoaan maakuntauudistuksen pyörteissä. Lyhyemmästä valmistelurupeamasta huolimatta työhön pystyttiin jälleen osallistamaan merkittävä joukko Etelä-Pohjanmaan kehittäjätoimijoita. Jokaisen ohjelmaprosessin käynnistyessä sitä hämmästyy ja toteaa kiitollisena, miten sitoutuneesti maakunnan organisaatiot ja niitä edustavat ihmiset jaksavat kerta toisensa jälkeen lähteä yhdessä pohtimaan, mihin suuntaan maakuntaa tulisi viedä tai mitä asioita tällä kertaa pitäisi painottaa.

Maakuntaohjelma on valintoineen aina kompromissi ja tasapainoilua erilaisten näkemysten välillä. Liiallinen konsensus voi vesittää strategiset painotukset. Liian tiukat valinnat ja sisällölliset rajaukset taas saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Siksi ohjelman laadintaprosessi keskusteluineen ja kohtaamisineen on usein tärkeämpi kuin lopputulos. Menneestä on opittu, että osallistuminen ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä mukaan ohjelmaan myös varmistaa tavoitteiden ja niitä edistävien toimenpiteiden toteutumista käytännössä. Ilman toimeenpanoa strategiat ja ohjelmat jäisivät merkityksettöminä hyllyihin pölyttymään.

Tulevaisuudessa kilpailu alueiden kesken tulee varmasti edelleen kiristymään, keskittymiskehitys tuntuu olevan ajan vääjäämätön trendi. Tämä haastaa koko maakuntaa ja maakuntaohjelmaprosessia asettamaan terävämpiä ja radikaaleja tavoitteita niin, että vahvistamme omia mahdollisuuksiamme ja elinvoimaamme, luomme uutta vetovoimaa ja lisäämme eteläpohjalaista kriittistä massaa. Strategiaohjelmatyön haasteena on pystyä innostamaan ja motivoivaan maakunnan kehittäjiä edelläkävijyyteen niin, että uskalletaan ajatella riittävän isosti ja tehdä joskus epäsovinnaisia valintoja. Eteläpohjalaisilla on tekijän maine, ja siksi ei kannata tyytyä seurailijan rooliin.

Sanna Puumala
Kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
31 / 01 / 18

Kokemustenvaihtoa lumen ja jään keskellä

  • 0

Kun eteläeurooppalainen astuu tammikuisena iltana ulos lentokoneesta Vaasan lentokentällä, jo ensikosketus lumiseen maaperään luo mielikuvan siitä, että nyt ollaan jonkin erilaisen äärellä. Tuosta hetkestä eteenpäin hän suhtautuu näkemiinsä asioihin kenties ensivaikutelman mahdollistamalla inspiraatiolla: mitä kaikkea muuta itselleni normaalista poikkeavaa täällä on?

Kansainvälisissä kehittämishankkeissa ”omaa normaalia” haastetaan ja muokataan tavoitteellisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joissa yhtenä päätavoitteena on tehostaa hyvien käytäntöjen ja mallien siirtämistä alueilta toisille. Näin tehdään siksi, että eurooppalaiset alueviranomaiset löytäisivät uusia välineitä ja työkaluja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Suomeksi sanottuna hankkeiden avulla etsitään toimivia ja onnistuneita malleja, joiden laajempi käyttöönotto hyödyttäisi kokonaisia yhteisöjä ja alueita eri puolilla Eurooppaa. Kun pyörä on keksitty, on tehokkaampaa kopioida vaihteet joltakin toiselta, kun keksiä nekin alusta asti itse. Tällä periaatteella työskennellään esimerkiksi Interreg Europe -ohjelman hankkeissa. Sen myötä Etelä-Pohjanmaalle saapuu aika ajoin asiantuntijoita muualta Euroopasta näkemään, miten ansiokkaasti hoidamme esimerkiksi omiin vahvuuksiimme kuuluvia asioita.

Kun innovaatioihin ja malleihin käydään tutustumassa eri osapuolten luona hankkeiden aikana, erilaiset toimintaympäristöt ja kotoisista poikkeavat olosuhteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme näkemiimme asioihin. Saatamme kokea ne kiinnostuneemmin ja avoimemmin, kuin jos näkisimme ne tutuissa maisemissa. Toisaalta meidän on nähtävä vaivaa hahmottaaksemme, miten jollakin alueella hyvin toimiva innovaatio voisi soveltua omaan elinympäristöömme. Joskus ideoita on hyvä jatkojalostaa eteenpäin.

Kysymyksiä ja oivalluksia

Miksi Etelä-Pohjanmaa on niin vetovoimainen alue? Miten suomalaiset korkeakoulut onnistuvat tekemään näin tiivistä yhteistyötä? Miten näin pienessä maakunnassa voi olla Atrian kaltainen ruokatehdas? Ja mistä punamultamaali tehdään?

Tässä vain murto-osa niistä kysymyksistä, joita minulle esitettiin tammikuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn ruokahävikin vähentämistä edistävän ECOWASTE4FOOD-hankkeen opintomatkan aikana. Osallistujat löysivät ympäriltään yhä uusia ihmetystä ja ajatuksia herättäviä asioita, kuten alakoulun luokkahuoneessa olevan sohvan ja suomalaisen rypsiöljyn, joka onkin yllättäen herkullista (vaikka on tottunut oliiviöljyyn). Välillä vieraat saattoivat singahtaa eri suuntiin kuvaamaan utuisen huurreverhon läpi näkyvää auringonpaistetta tai kokeilemaan, saako lumesta tehtyä palloja. Yhtä kaikki, he olivat valmiita ottamaan selvää itselleen vieraista asioista ja hakemaan uusia ajatuksia kehittämistyölleen muualta.

Tätä teemme myös toisinpäin. On hyvä tiedostaa, että vaikka meillä Etelä-Pohjanmaalla on komiaa ja ittellistä, joskus joku jossain muualla on ehtinyt hoksata jonkin asian jo ennen meitä. Silloin kannattaa lähteä paikan päälle avoimin mielin katsomaan, että miten se on mahdollista ja miten saamme tuon etumatkan kiinni. Samalla saattaa löytyä jotain sellaistakin, mitä emme osanneet edes odottaa. Siitä syntyy kansainvälisen yhteistyön lisäarvo.

Tuota lisäarvoa kannattaa hyödyntää, sillä se voi parhaimmillaan olla yksi isoimmista moottoreista, jotka meitä ajavat eteenpäin kohti entistä parempia kehittämisideoita ja ratkaisuja alueemme hyväksi. Yksi Ecowaste4Food -hankkeen opintomatkan osallistujista tiivisti tunnelmiaan loppukeskustelun aikana: ”Vierailun parasta antia on saada ajatuksia siitä, miten voimme itse muuttua”.

Lue lisää ECOWASTE4FOOD-hankkeen vierailusta >>

 

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
ECOWASTE4FOOD-hanke

0 kommenttia
17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös