17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
23 / 11 / 17

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591

 

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
28 / 09 / 17

Tule keskustelemaan EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteisistä haasteista!

  • 0

Euroopan komission valkoinen kirja ja sitä seuranneet pohdinta-asiakirjat ovat virittäneet keskustelua eri puolilla Eurooppaa mm. talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Odotuksia on paljon, niin myös epäilyjä. Millaisen unionin me suomalaiset ja eteläpohjalaiset haluamme? Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta alueelliseen keskustelutilaisuuteen!

Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Seinäjoen kaupunki järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden aiheesta ”EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteiset haasteet – mistä ratkaisut löytyvät ja millaisia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaa voi tarjota?"

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 11.10.2017 klo 8:30-14 Kirkonkrannin audiotoriossa Seinäjoella.

Tapahtumassa pohditaan yhdessä Euroopan unionin tulevaisuuden näkymiä sekä Suomen ja Etelä-Pohjanmaan asemaa muuttuvassa unionissa.

Tapahtuma on osa eri puolilla Suomea järjestettäviä alueellisia keskustelutilaisuuksia, jotka järjestetään samanaikaisesti kansallisen ”Millaisen EU:n haluamme? – Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet” –tapahtuman kanssa. Paikallisissa tilaisuuksissa seurataan kansallisen Helsingissä järjestettävän seminaarin keskustelua suorana lähetyksenä, minkä jälkeen keskustelua jatketaan alueellisesti luoden näkökulmia ja kannanottoja Euroopan komissiolle eteenpäin välitettäväksi.

Keskustelun teemat linkittyvät Euroopan komission maaliskuussa julkaisemaan valkoiseen kirjaan EU:n tulevaisuudesta sekä sitä seuranneisiin pohdinta-asiakirjoihin talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Alueellisissa keskusteluissa jakaannutaan teemakohtaisiin ryhmiin, joita alustavat aihepiirien asiantuntijat. Yhteisen alustuksen työryhmien teemoista pitää tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Haastamme kaikki alueemme asukkaat ja toimijat keskustelemaan ja kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaisena Euroopan unionin tulevaisuus sekä Etelä-Pohjanmaan rooli näyttäytyvät, kun ratkaisuja unionin yhteisiin haasteisiin etsitään. Tilaisuuden kautta maakunnallamme on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin tärkeässä koko unionin laajuisessa keskustelussa.

Tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy täältä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se päättyy yhteiseen lounaaseen.

Tapahtuma on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisaika on päättynyt.


Tervetuloa!

Lisätiedot:

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Erkki Välimäki
Elinvoimajohtaja
Seinäjoen Kaupunki
erkki.valimaki@seinajoki.fi


Taustapaperit:

Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Viiden puheenjohtajan raportti

Globalisaatio

EMU

Sosiaalinen ulottuvuus

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös