06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Tuleeko maakuntavetoista junaliikennettä?

  • 0

Junaliikenne on saanut viime päivinä suurta julkisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla on tarkoitus purkaa VR:n henkilöliikennemonopoli ja siirtyä kilpailtuun raideliikenteeseen. Tämä edellyttäisi muun muassa erillisen kalustoyhtiön perustamista. Etelä-Pohjanmaa on tässä yhteydessä yhdessä naapurimaakuntiensa kanssa profiloitunut yksityistämiskehityksen edelläkävijäksi. Olemme käynnistämässä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen selvityksen, jonka tavoitteena on kilpaillun raideliikenteen pilotointi tietyillä poikittaisrataosuuksilla.

Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.

Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi yhteen naapurimaakunnat ja lähestyi alkuvuodesta 2016 ministeriötä tarjoutuen markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kokeilualustaksi. Vastaanotto oli varovaisen myönteinen, mutta ministeriön omien suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen asiaa oli hieman vaikea saada eteenpäin. Tähdet eivät niin sanotusti olleet juuri silloin oikeassa asennossa. Etenkin kansanedustaja Mikko Savolan ansiosta ajatus pilotista kuitenkin säilyi liikenne- ja viestintäministerin mielessä. Ja kun suunnitelmat yksityistämisen askelmerkeistä tulivat elokuussa julkisiksi, tuli aika otolliseksi myös pilottimme käynnistämiselle.

Selvitettävänä on monia avoimia kysymyksiä, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. On myös kohtuullisen selvää, että poikittainen raideliikenne ei ainakaan alkuun toimi kokonaan ilman julkista rahoitusta. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa rahoitustarpeen merkittävä vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattava liikenne. Maakuntiemme kasvavat kaupunkiseudut ja kehittyvät yritykset tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Radanvarsikunnilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta toimijoilta tarvitaan myös vahvaa tukea hankkeen onnistumiseksi.

Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä.

Antti Saartenoja

suunnittelujohtaja,
tavallaan maakuntien puhemies

0 kommenttia
16 / 08 / 17

Henkilöstö on voimavara!

  • 0

Henkilöstöjohtamista ja johtamista yleensä käsittelevässä keskustelussa yleisin mantra on, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin se varmaan myös on, mutta samalla olisi luonnollista ajatella, että tärkeimpään voimavaraan satsataan ja luodaan edellytykset ulosmitata siinä piilevä potentiaali. Tässä suhteessa meillä on varmaan paljon parannettavaa.

Emme voi enää ajatella, että työntekijälle riittää pelkästään se, että hänellä on työpaikka tai, että tämä odottaa vain esimiehen ohjeita tämän päivän tehtävistä. Työntekijät ovat talentteja, jotka työnantajan on pyrittävä sitouttamaan osaksi organisaation yrityskulttuuria niin, että heidän työntekijäkokemuksensa nousee mahdollisimman korkealle. Lienee tutkimuksissakin todettua, että sitoutuneet ja kyvykkäät osaajat nostavat yrityksen menestysmahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Mikäli yrityksen toiminta muodostuu vain työntekopaikaksi, tulee se aikaa myöten hyvin kalliiksi.

Työelämä elää murrosta, joka haastaa myös johtamisen uudella tavalla. Johtamisen näkökulmasta työelämän muutos kääntää tilanteen nurinpäin. Johtaja ei voi enää olla yksinvaltias, joka perustaa johtamisen valta-asemaansa vaan hänen täytyy olla eräänlainen ”syöttäjä”, toiminnan sytyke ja ohjailija, joka saa työntekijät esittämään parastaan. Tämä johtamisen monimuotoistuminen ei vähennä vastuuta, mutta haastaa koko työyhteisöä sitoutumisen ja vastuunkannon osalta uudella tavalla.

Keskeinen tekijä henkilöstön osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja uudenlaisen johtamiskulttuurin onnistumiseksi on työyhteisössä vallitseva vahva keskinäinen luottamus. Luottamuksen perusta puolestaan rakentuu yhteisten päämäärien ja strategioiden sekä toimivan vuorovaikutuksen varaan.  Luottamus ja strategiset tavoitteet ovat siis vahvasti kytköksissä siihen, miten henkilöstössä piilevä potentiaali saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja samalla yritetään hahmottaa peruskuntien uutta roolia muutoksen jälkeen. Nämä muutokset ovat jo itsessään monimuotoisia ja perustavanlaatuisia, mutta silti nimenomaan julkisen sektorin tulisi ottaa henkilöstövoimavaroihin ja niiden johtamiseen liittyvät uudistumistarpeet voimakkaasti agendalle. Julkinen sektori on vielä enemmän riippuvainen osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta ja johtamisen haasteet ovat yhtälailla siellä olemassa. Voisi jopa sanoa, että meillä ei ole varaa jättää asiaa huomioitta.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
09 / 08 / 17

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmistelutyö jatkuu

  • 0

Edellisessä blogissani kesäkuun lopulla ounastelin virallisen väliaikaishallinnon aloituksen myöhentymistä. Sitä en kuitenkaan osannut ennakoida, että koko uudistuksen aikataulu lykkääntyy.

Maan hallitushan linjasi 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirretään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa siis vuoden 2020 alussa. Maakuntavaalit pidetään vasta lokakuulla 2018.

Heinäkuun alussa tehtyjen päätösten jälkeen ei muita tarkennuksia ole hallitukselta saatu. Toivottavasti täsmentäviä ohjeita aletaan saada lähiviikkoina, kun yhä useampi lomalainen palaa työpöytänsä ääreen.

Muutos aiheuttaa hämminkiä – mutta se on myös tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille. Uskon, että myös uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle tämä ”hengähdystauko” on hyväksi.

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluryhmää vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen juhannusta. Uudet vastuuvalmistelijat aloittelevat työtään tämän kuun aikana. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, jatkaa toimintaansa ”epävirallisena”. Valmistelu siis etenee, mutta toki muuttuneessa tilanteessa on tarkasteltava, miten suurilla työpanoksilla uudistusta eteenpäin viedään.

Jo pitkään tehty maakunnallinen valmistelu on edennyt rakentavasti ja upeassa hengessä, maan kärkijoukoissa. Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön.

Muuttuneista aikatauluista huolimatta yhteinen halumme on pitää vauhtia yllä. Emme siis pysähdy juoksussamme, vaan vähän tahtia hölläten ja muutoksiin sovittaen etenemme vähintäänkin yhtä ponnekkaasti kuin tähän asti.

Päämäärämme ei ole mihinkään muuttunut. Pystytämme entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä-Pohjanmaata. Maakunnassamme on selkeä halu osoittaa, että tässäkin rakennustyössä osaamme pukata priimaa. Jatkamme uudistamista pyrkien osallistamaan siihen kaikkia eteläpohjalaisia.

Sopivan työntäyteistä ja innostavaa syksyä odotellen,

 

Asko Peltola

Valmistelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
27 / 06 / 17

Puolivuotistilinpäätös

  • 0

Kesälomakauden vyöryessä päälle on oiva hetki tutkailla alkuvuoden tapahtumia. Viime kuukaudet ovat olleet kiihkeitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin.

Elämme historiallisen hallintoremontin aikaa. Kunnilta on poistumassa rahassa laskettuna yli puolet tehtävistä. Ensimmäisten maakuntavaalien pitäisi olla runsaan puolen vuoden kuluttua. Uuden maakunnan syntyyn on aikaa puolitoista vuotta.

Maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa virallisesti muutaman päivän kuluttua, 1.7.2017. Pitkin kevättä ovat kuitenkin voimistuneet puheet siitä, että tuo aloitus siirtyy syksylle. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta on tulossa lausunto, joka viitoittanee hallituksen jatkotoimenpiteitä. Jopa maakuntavaalien lykkääntymisestä on varoiteltu.

Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on viety eteenpäin maamme hallituksen aiempien linjausten mukaisesti. Kymmeniä työryhmiä ja satoja eteläpohjalaisia on pitkin kevättä kokoontunut palavereihin ja seminaareihin rakentamaan uutta maakuntaa. Väliraportit valmistuivat pari viikkoa sitten. Ne antavat pontevan pohjan jatkotyöskentelylle.

Vaikka virallisen väliaikaishallinnon aloitus lykkääntyisikin myöhemmälle, Etelä-Pohjanmaalla ei haluta jäädä odottelemaan. Jokainen ”menetetty” päivä tiukentaa tulevaa tahtia – ja valmista kuitenkin pitäisi olla 1.1.2019.

Yhdessä

Uuden maakunnan valmistelukoneistoa vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen mittumaaria. Uudet vastuuvalmistelijat aloittavat työnsä elokuun alussa. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, aloitti työnsä ”puolivallattomana”. Haluamme pitää vauhtia yllä, kun kerran siihen on mukavasti päästy.

Alkuvuosi on näyttänyt, että maakunnassamme pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen. Etelä-Pohjanmaalla valmistelu on edennyt maan kärkijoukoissa. Vaikka aikataulu on tiukka ja epävarmuustekijöitä kosolti, eri tahoilla on ollut valmiutta heittäytyä täysillä mukaan.

Tähänastisen valmistelutyön perusteella uskallan sanoa, että entiseen ei ole paluuta – tapahtuipa valtakunnallisissa linjauksissa miltei mitä tahansa. Maakunnan yhteistä asentoa on jo korjattu sen verran, että lähtöruutuun emme voi vetäytyä.

Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön. Emme tietenkään ole yksimielisiä kaikesta. Hyvä niin, sillä silloin kehitys voisi topata kokonaan. Tärkeintä on, että osaamme kuunnella ja tukea toisiamme tässä epävarmuuden ristiaallokossa. Samalla rakennamme sitä yhteistyötä, jonka pohjalta uuden Etelä-Pohjanmaan on pitävä ponnistaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaa lainaten voi todeta, että maakunta rakentuu YHDESSÄ.

Syrämmellinen kiitos kaikille valmistelutyössä tähän asti mukana olleille. Aurinkoisia kesäpäiviä sekä leppoisaa ja virkistävää lomaa. Loppukesällä jatkamme uusin voimin ja innoin.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
20 / 06 / 17

Tehokkaampaa ja ihmisläheisempää aluekehityspolitiikkaa

  • 0

Länsi-Suomen alueen toimijoille tarjoutui perjantaina 16.6.2017 harvinainen mahdollisuus kuulla Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajan ajatuksia Euroopan aluekehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. REGIn puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsen Iskra Mihaylova käytti puheenvuoron aiheesta Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämässä Future of the European Regional Development 2017 -seminaarissa. Tilaisuudessa mukana olivat myös europarlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. Paikallista näkökulmaa aluekehitysrahoituksen hyödyntämisestä toivat toimitusjohtaja Sami Perälä Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK:stä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto SeAMK:sta sekä toimitusjohtaja Hannu Haapala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Tilaisuuden avasi ja päätti maakuntajohtaja Asko Peltola.


REGI:n puheenjohtaja Iskra Mihaylova toivoo, että seuraavan ohjelmakauden pääpiirteet olisivat tiedossa vuoden 2018 aikana.

Bulgarialainen Mihaylova nosti puheenvuorossaan esiin nykyisen koheesiopolitiikan haasteita ja hahmotteli kehitystarpeita tulevalle ohjelmakaudelle. Rahoituskausia suunnitellessa on aina pyrittävä ennustamaan tulevaisuutta, mutta siinä voi onnistua vain osittain. Nykyistä koheesiopolitiikka suunniteltaessa vuonna 2012–2013 ei ollut mahdollista nähdä esimerkiksi tämän hetken pakolaistilanteen tuomia ongelmia. Seuraavalle ohjelmakaudelle haasteita asettaa Brexit, minkä myötä on pohdittava aluekehitysvarojen kokonaismäärää ja kohdentamista. Lisäksi edessä on jälleen asioita, joita tällä hetkellä ei kyetä ennustamaan. Mihaylova asettikin koheesiopolitiikan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi rahoitusinstrumenttien yhdistelemisen ja kohdentamisen joustavuuden sekä byrokratian yksinkertaistamisen. Aluekehitysvaroja olisi hänen mielestään jatkossa pystyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin ja joustavammin esiin nousevien kehityskulkujen mukaisesti siten, että rahoituksen kohdentamista olisi mahdollista muuttaa myös kesken ohjelmakauden.

Suomen Anneli Jäätteenmäki avasi omassa puheenvuorossaan kuulijoille Brexitin Euroopan unionille tuomia taloudellisia haasteita, joista on tehty joitakin laskelmia. On esimerkiksi mahdollista, että Iso-Britannia jatkaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa samaan tapan kuin Norja, jolloin EU:n vuosittaiseen budjettiin syntyisi vain 3,5 mrd. euron lovi nykyiseen verrattuna (kokonaisbudjetti 143 mrd. euroa). Myös Jäätteenmäki peräänkuulutti tehokkaampaa aluekehityspolitiikkaa, jossa huomiota kiinnitettäisiin aiempaa enemmän saavutettujen tulosten esiin nostamiseen.


Seminaariyleisö käytti hyväkseen tilaisuuden keskustella europarlamentaarikkojen kanssa aluekehityksen tulevaisuuskuvista.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kaisa-Leena Lintilä toivotti omassa puheenvuorossaan rahoitusohjelmiin liittyvän byrokratian yksinkertaistamisen tervetulleeksi ajatukseksi. Lintilän mukaan aluekehityksessä eurooppalainen ja alueellinen lisäarvo ovat kyllä yhdistettävissä, mutta haasteena on tuoda aihe ja saavutetut tulokset tavallisten kansalaisten tietoisuuteen. Tähän ministeriö pyrkii esimerkiksi Suomi100- teemaan liittyvissä tapahtumissa.

Lopuksi seminaariyleisö sai konkreettisia maistiaisia aluekehitysvaroin toteutetuista hankkeista paikallisten toimijoiden kertomina. Tutuiksi tulivat EPTEK:n eHealt for Regions -verkosto, SeAMK:n Digital Factory sekä ProAgrian AgriSPIN -hanke. Näissä kaikissa vauhtia on haettu Euroopan alueiden välisestä yhteistyöstä.

Maakuntajohtaja Asko Peltola totesi omassa yhteenvedossaan sen, mihin tiivistyy koheesiopolitiikan ydin: Epävarmuuden aikoina yhteisöllisyys ja kaikkien mukana pysyminen ovat tärkeitä asioita, ja näitä on mahdollista tavoitella tehokkaan aluekehityspolitiikan avulla.

 

Teksti ja kuvat: Susanna Valkama

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Diginäkyjä

  • 0

Maakunta- ja sotejärjestämisuudistuksen keskeinen muutossana on digitalisaatio. Joillekin se on kirosanana, toisille se lupaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Usein toistettu virke on, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan. Ja vieläpä nopeasti.

Käytännössä digitalisaatio tarkoittaa toiminnan tehostamista, turhien työvaiheiden poistamista, uusien välineiden käyttöönottoa sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä säästöjä. Voimme matkustamatta osallistua kokouksiin, saada neuvoja, täyttää lomakkeita ja vaikka testata terveydentilaamme.

Digitalisaatio vaatii itseltämme muutosta, joskus mukavuusalueen ulkopuolellekin kurottamista. Tottumusten vaihtaminen herättää ensin ärtymystä, mutta kun olemme uuteen oppineet, vanhaan ei ole paluuta. Harva meistä haluaisi enää lähteä jonottamaan pankin tiskille tai kirjoittaa käsin paperilomakkeita kirjekuoriin.

Digitalisaatio lisää siis paikkariippumattomuutta. Voimme olla yhteydessä työpaikalle, ystäviin, viranomaisiin tai muualle miltei mistä tahansa. Aikaa jää muuhun, jos homma vain toimii.

Merkillistä on se, miten heikosti digimahdollisuudet hyödynnetään työelämässä. Etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja silti se etenee hämmästyttävän hitaasti. Suurimpana esteenä ovat usein työpaikan tai työnantajan asenteet. Läheskään kaikkialla, missä etätyö olisi teknisesti mahdollista, ei hyödynnetä tätä optiota.

Myös maakuntauudistuksessa on keskusteltu henkilöstön sijainnista. Jos tiettyä tehtävää hoitavat ihmiset ovat nyt keskittyneet jonnekin, niin jatkossakin heidän pitäisi olla samassa paikassa. Muuttamaan ei haluta pakottaa.

Hyvä niin. Silti nurinkurista on unohtaa se, miten monet ihmiset ovat jo muuttaneet työpaikkojaan ja pidentäneet työmatkaansa vain sen takia, että toimintoja on aikoinaan keskitetty jonnekin, usein isoimpiin keskuksiin. Suuri osa näistä pakkomuutoista on toki tapahtunut silloin, kun teknisiä mahdollisuuksia etätyöhön ei ollut. Mutta tänään on toisin.

Informaatioyhteiskunnassa yhä suurempi osa toiminnastamme on paikasta riippumatonta tietotyötä. Sitä voi tehdä missä tahansa. Työpaikan yhteisöllisyys toki voi jäädä kokematta, mutta sen vastapainoksi voi saada itselleen tunnin tai parikin lisäaikaa päivittäin ja säästää vielä kosolti bensarahaa sekä ympäristöä.

Jo nyt on teknisesti mahdollista osallistua työpaikan palavereihin ja kahvitunneillekin virtuaalisesti. Kahvit ja pullat eivät tosin vielä liiku bitteinä, mutta ehkäpä sekin aika on tulossa.

Diginäkyjä kannattaa nähdä!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 06 / 17

Yhteisiä kesähetkiä: Porin SuomiAreena ja Yhdessä-viikonloppu

  • 0

Kesä-Suomi: kaunis luonto, vihreys ja vehreys, aurinko, kesäsade, laineiden liplatus, lintujen liverrys, uiminen, veneily, pyöräily, ukkonen, jäätelö, grillaus, mansikat, mökkeily, rantasauna, kesäteatteri, festarit, sukujuhlat, kesäloma, tuhansia tapahtumia, syödään yhdessä, tanssitaan yhdessä, juhlitaan yhdessä!

Moninaisia yhdessäolon hetkiä mahtuu kesään paljon. Yksi iso Suomi 100 yhdessä-hetki koetaan Porissa 10.–14.7.2017. Porin SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tänä kesänä jo 12. kertaa järjestettävän tapahtuman pääyhteistyökumppaneina ovat Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääteema on Suomi 100 – Yhdessä.

Viiden päivän aikana SuomiAreenalla järjestetään yli 170 tilaisuutta, joihin osallistuu lähes 950 yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, ministeri Elisabeth Rehn, valtakunnansovittelija Minna Helle ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Keskusteluissa katsotaan myös pitkälle tulevaisuuteen ja mukana on tämän hetken kovimpia innovaattoreita kuten BrandBastionin Jenny Wolfram, Woltin Miki KuusiUberin Joel Järvinen ja tubettaja Tuure Boelius.

Suomi 100 – Yhdessä -pääteema näkyy niin keskustelun teemoissa kuin toteutusmuodossa. Tilaisuuksia toteutetaan yhteistyökeskusteluina. Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ja saada aikaan yllätyksellistä ja särmikästä keskustelua. Suomi 100 vuoden päästä -keskustelusarjassa pohditaan, millaisia ovat suomalainen hyvinvointi, turvallisuus, sivistys, kestävä kehitys ja suomalainen identiteetti sadan vuoden kuluttua.

SuomiAreenan keskustelutilaisuudet järjestetään kuudella päälavalla, MTV-lavalla ja kesän uutuuslavalla Aika-lavalla. Tämä tilataideteos valittiin voittajaksi Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoille suunnatussa kisassa ja se rakennetaan Gallen-Kallelankadulle Aalto-yliopiston ja Stora Enson yhteistyönä. Aika-lavalla kurkistetaan Suomen villeimpiin tulevaisuuskuviin. Lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta avannossa, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi 100:n mielenkiintoisimpia projekteja.

Torstaina 13.7.2017 Aika-lavan ottavat haltuun Suomi 100 ja juhlavuoden erikoiskattaus maakunnista ympäri Suomen. ”Koko Suomi Juhlii” – nostaa esiin värikkäällä tavalla monimuotoista Suomi 100 -juhlavuotta ja sen alueellisia helmiä. Etelä-Pohjanmaata edustaa Lapuan Mies - Tanssipidot -tapahtuma. Äijätanssiryhmä ja tapahtuman suojelija Jukka Haapalainen esiintyvät, vetävät työpajaa ja houkuttelevat yleisöä elokuussa Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko pystyttävät Kansalaistorille Muutosterassin, jolla pyritään ratkaisemaan kävijöiden yhteiskunnallisia muutostoiveita. Muutosterassi on auki ympäri vuorokauden koko SuomiAreenan ajan, yhteensä 100 tuntia.

 Tarkempia tietoja SuomiAreenasta löytyy sivustolta www.suomiareena.fi.

 Sata päivää sataan

Kesän toinen iso yhdessä-hetki on elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8.2017. Silloin koko Suomi viettää Suomi 100 -juhlavuoden erityistä Yhdessä-viikonloppua. Se on yksi satavuotisjuhlavuoden kohokohdista! Tuolloin meillä ja maailmalla on poikkeuksellisen paljon Suomi 100 -ohjelmaa, jonka suomalaiset ja Suomen ystävät ovat rakentaneet toisilleen. Samalla käynnistyy juhlavuoden elämyksiä täynnä oleva sadan päivän jakso, joka huipentuu satavuotissyntymäpäivään joulukuussa. Yhdessä-viikonloppuna Suomen upeaa luontoa juhlitaan lauantain luontopäivänä. Syödään yhdessä -teeman mukaisesti vietetään maailman suurimmat kyläjuhlat herkullisen ruuan äärellä. Martat järjestävät valtakunnallisen sienipäivän. Ulkoministeriön Finnish Your Dinner on kansainvälinen tapahtuma yli 10 eri maassa eri mantereilla. Tukholmassa on viikonloppuna suuri Suomi 100 -teemainen kaupunkifestivaali Kungsträdgårdenissa. Maakunnissa on tarjolla lukuisia tapahtumia. Etelä-Pohjanmaalla Yhdessä-viikonloppuna mm. juhlitaan yhteisiä venetsialaisia Lappajärvellä, 100 askelta elämyksiin -tapahtumaa Lapualla ja Östermyra-päiviä Seinäjoella.

Yhdessä-viikonloppu on juhlavuoden tärkeä hetki - hetki, jolloin ollaan ihmeellisen paljon yhdessä. Tule mukaan, nautitaan luonnosta, syödään yhdessä, lauletaan, tanssitaan, eksytään ja löydetään toisemme! Kaikki on kutsuttu!

 

Tuija Ahola

Kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
01 / 06 / 17

Kalkkiviivoilla  

  • 0

Sipilän hallitusohjelman mukaisen SOTE- ja maakuntauudistuksen valmistelun yksi välietappi on lähellä. Esivalmisteluvaihe lähenee loppua ja väliaikaishallinnon aikakausi siintää edessä. Vapaaehtoisesta taustoittavasta valmistelusta siirrytään lakien hyväksymisen myötä lainmukaiseen valmistelutyöhön.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että maakunnissa valitaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka johtaa uudistuksen operatiivista valmistelua. Tuttavallisemmin ”VATE” on Etelä-Pohjanmaalla asetettu ja se aloittaa toimintansa epävirallisesti heti kesäkuussa 2017. Toimikausi jatkuu maakuntavaaleilla valittavan maakuntavaltuuston järjestäytymiseen saakka eli maaliskuuhun 2018.

Uudistuksen saattaminen kunnialla maaliin edellyttää myös valmistelun resursointia ja jäntevöittämistä eri puolella Suomen maata. Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan valintaprosessissa valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan valinnat. Kolme nykyistä muutosjohtajaa toimivat jatkossa tiettyjen osasektoreiden vastuuvalmistelijoina.

Esivalmistelusta syntyy ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. Käytännössä esivalmisteluvaiheessa on läpivalaistu kaikki uuteen maakuntaan tulevat tehtävät. Näiden tehtävien osalta on tuotettu tietoa siirtyvien tehtävien nykytilanteesta sekä rakennettu näkemyksiä eri toimintojen organisoitumisesta ja toimintamalleista uudessa maakunnassa. Kyse on ollut ennen muuta edellytysten luomisesta tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uudelle Etelä-Pohjanmaan maakunnalle ja sen toiminnan käynnistämiselle.

Uudistuksen työryhmätyöskentelyyn on osallistunut tähän mennessä yli 600 henkeä. Tähän joukkoon mahtuu niin luottamushenkilöitä, eri organisaatioiden henkilöstöä kuin myös kuntien ja sidosryhmien edustajia. Työryhmien vetäjät ovat olleet teemasta riippumatta ison tehtävän edessä. Jokainen työryhmän jäsen on tuonut arvokkaita näkemyksiä ja sisältöä valmistelutyöhön. Lisäksi järjestöt ja yhteisöt ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tämä on tärkeää, sillä maakuntalain tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.

Muutoksen valmistelu vaatii paitsi laaja-alaista keskustelua maakunnassa myös tiivistä mukana oloa valtakunnallisessa valmistelussa. Tarvitaan epävarmuuden sietokykyä sekä rutkasti yhteistyötaitoja, venymistä ja joustavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät valmistelun tiukkaan aikatauluun, lainsäädännön puuttumiseen ja valmistelun laajuuteen. Näistä huolimatta uudistuksen valmistelussa on tekemisen meininki ja uuden luomisen intoa.

Valmistelun seuraavaan vaiheeseen mentäessä on pidettävä edelleen kirkkaasti mielessä, mihin uudistuksella pyritään. Pyrkimys on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle sellainen maakunta, jossa tarjotaan asukkaille nykytilanteeseen verraten parempia palveluita. Käytännössä kyse on uusista palvelukokonaisuuksista ja uudella tavalla tuotetuista palveluista, jotka ovat laadukkaita ja nopeasti saavutettavissa olevia. Uudistuksella pyritään kiistatta myös tehokkuuteen eli siihen, että palvelut tuotetaan vähemmillä euroilla. Yksi uudistuksen iso muutos on kansanvaltaisuus, joka ilmenee siten, että jatkossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuutetut johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Eteläpohjalaiset pääosin itse määrittelevät järjestämiensä palveluiden palvelutason, palveluverkon, yhteistyökumppanuudet ja tekemisen tavan.

Viljava lakeus, yrittäjyyden kehto, komia Etelä-Pohjanmaa, tapahtumamaakunta…  - Rakkaalla maakunnalla on monta nimeä. Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntaorganisaation rakentaminen vaatii hengittämistä ympäröivän maakunnan tahtiin ja sen erityispiirteiden tunnistamista.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

Heli Seppelvirta

Muutosjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös