08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
28 / 09 / 17

Tule keskustelemaan EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteisistä haasteista!

  • 0

Euroopan komission valkoinen kirja ja sitä seuranneet pohdinta-asiakirjat ovat virittäneet keskustelua eri puolilla Eurooppaa mm. talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Odotuksia on paljon, niin myös epäilyjä. Millaisen unionin me suomalaiset ja eteläpohjalaiset haluamme? Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta alueelliseen keskustelutilaisuuteen!

Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Seinäjoen kaupunki järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden aiheesta ”EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteiset haasteet – mistä ratkaisut löytyvät ja millaisia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaa voi tarjota?"

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 11.10.2017 klo 8:30-14 Kirkonkrannin audiotoriossa Seinäjoella.

Tapahtumassa pohditaan yhdessä Euroopan unionin tulevaisuuden näkymiä sekä Suomen ja Etelä-Pohjanmaan asemaa muuttuvassa unionissa.

Tapahtuma on osa eri puolilla Suomea järjestettäviä alueellisia keskustelutilaisuuksia, jotka järjestetään samanaikaisesti kansallisen ”Millaisen EU:n haluamme? – Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet” –tapahtuman kanssa. Paikallisissa tilaisuuksissa seurataan kansallisen Helsingissä järjestettävän seminaarin keskustelua suorana lähetyksenä, minkä jälkeen keskustelua jatketaan alueellisesti luoden näkökulmia ja kannanottoja Euroopan komissiolle eteenpäin välitettäväksi.

Keskustelun teemat linkittyvät Euroopan komission maaliskuussa julkaisemaan valkoiseen kirjaan EU:n tulevaisuudesta sekä sitä seuranneisiin pohdinta-asiakirjoihin talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Alueellisissa keskusteluissa jakaannutaan teemakohtaisiin ryhmiin, joita alustavat aihepiirien asiantuntijat. Yhteisen alustuksen työryhmien teemoista pitää tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Haastamme kaikki alueemme asukkaat ja toimijat keskustelemaan ja kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaisena Euroopan unionin tulevaisuus sekä Etelä-Pohjanmaan rooli näyttäytyvät, kun ratkaisuja unionin yhteisiin haasteisiin etsitään. Tilaisuuden kautta maakunnallamme on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin tärkeässä koko unionin laajuisessa keskustelussa.

Tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy täältä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se päättyy yhteiseen lounaaseen.

Tapahtuma on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisaika on päättynyt.


Tervetuloa!

Lisätiedot:

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Erkki Välimäki
Elinvoimajohtaja
Seinäjoen Kaupunki
erkki.valimaki@seinajoki.fi


Taustapaperit:

Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Viiden puheenjohtajan raportti

Globalisaatio

EMU

Sosiaalinen ulottuvuus

 

 

0 kommenttia
06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Tuleeko maakuntavetoista junaliikennettä?

  • 0

Junaliikenne on saanut viime päivinä suurta julkisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla on tarkoitus purkaa VR:n henkilöliikennemonopoli ja siirtyä kilpailtuun raideliikenteeseen. Tämä edellyttäisi muun muassa erillisen kalustoyhtiön perustamista. Etelä-Pohjanmaa on tässä yhteydessä yhdessä naapurimaakuntiensa kanssa profiloitunut yksityistämiskehityksen edelläkävijäksi. Olemme käynnistämässä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen selvityksen, jonka tavoitteena on kilpaillun raideliikenteen pilotointi tietyillä poikittaisrataosuuksilla.

Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.

Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi yhteen naapurimaakunnat ja lähestyi alkuvuodesta 2016 ministeriötä tarjoutuen markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kokeilualustaksi. Vastaanotto oli varovaisen myönteinen, mutta ministeriön omien suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen asiaa oli hieman vaikea saada eteenpäin. Tähdet eivät niin sanotusti olleet juuri silloin oikeassa asennossa. Etenkin kansanedustaja Mikko Savolan ansiosta ajatus pilotista kuitenkin säilyi liikenne- ja viestintäministerin mielessä. Ja kun suunnitelmat yksityistämisen askelmerkeistä tulivat elokuussa julkisiksi, tuli aika otolliseksi myös pilottimme käynnistämiselle.

Selvitettävänä on monia avoimia kysymyksiä, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. On myös kohtuullisen selvää, että poikittainen raideliikenne ei ainakaan alkuun toimi kokonaan ilman julkista rahoitusta. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa rahoitustarpeen merkittävä vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattava liikenne. Maakuntiemme kasvavat kaupunkiseudut ja kehittyvät yritykset tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Radanvarsikunnilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta toimijoilta tarvitaan myös vahvaa tukea hankkeen onnistumiseksi.

Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä.

Antti Saartenoja

suunnittelujohtaja,
tavallaan maakuntien puhemies

0 kommenttia
16 / 08 / 17

Henkilöstö on voimavara!

  • 0

Henkilöstöjohtamista ja johtamista yleensä käsittelevässä keskustelussa yleisin mantra on, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin se varmaan myös on, mutta samalla olisi luonnollista ajatella, että tärkeimpään voimavaraan satsataan ja luodaan edellytykset ulosmitata siinä piilevä potentiaali. Tässä suhteessa meillä on varmaan paljon parannettavaa.

Emme voi enää ajatella, että työntekijälle riittää pelkästään se, että hänellä on työpaikka tai, että tämä odottaa vain esimiehen ohjeita tämän päivän tehtävistä. Työntekijät ovat talentteja, jotka työnantajan on pyrittävä sitouttamaan osaksi organisaation yrityskulttuuria niin, että heidän työntekijäkokemuksensa nousee mahdollisimman korkealle. Lienee tutkimuksissakin todettua, että sitoutuneet ja kyvykkäät osaajat nostavat yrityksen menestysmahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Mikäli yrityksen toiminta muodostuu vain työntekopaikaksi, tulee se aikaa myöten hyvin kalliiksi.

Työelämä elää murrosta, joka haastaa myös johtamisen uudella tavalla. Johtamisen näkökulmasta työelämän muutos kääntää tilanteen nurinpäin. Johtaja ei voi enää olla yksinvaltias, joka perustaa johtamisen valta-asemaansa vaan hänen täytyy olla eräänlainen ”syöttäjä”, toiminnan sytyke ja ohjailija, joka saa työntekijät esittämään parastaan. Tämä johtamisen monimuotoistuminen ei vähennä vastuuta, mutta haastaa koko työyhteisöä sitoutumisen ja vastuunkannon osalta uudella tavalla.

Keskeinen tekijä henkilöstön osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja uudenlaisen johtamiskulttuurin onnistumiseksi on työyhteisössä vallitseva vahva keskinäinen luottamus. Luottamuksen perusta puolestaan rakentuu yhteisten päämäärien ja strategioiden sekä toimivan vuorovaikutuksen varaan.  Luottamus ja strategiset tavoitteet ovat siis vahvasti kytköksissä siihen, miten henkilöstössä piilevä potentiaali saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja samalla yritetään hahmottaa peruskuntien uutta roolia muutoksen jälkeen. Nämä muutokset ovat jo itsessään monimuotoisia ja perustavanlaatuisia, mutta silti nimenomaan julkisen sektorin tulisi ottaa henkilöstövoimavaroihin ja niiden johtamiseen liittyvät uudistumistarpeet voimakkaasti agendalle. Julkinen sektori on vielä enemmän riippuvainen osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta ja johtamisen haasteet ovat yhtälailla siellä olemassa. Voisi jopa sanoa, että meillä ei ole varaa jättää asiaa huomioitta.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
09 / 08 / 17

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmistelutyö jatkuu

  • 0

Edellisessä blogissani kesäkuun lopulla ounastelin virallisen väliaikaishallinnon aloituksen myöhentymistä. Sitä en kuitenkaan osannut ennakoida, että koko uudistuksen aikataulu lykkääntyy.

Maan hallitushan linjasi 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirretään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa siis vuoden 2020 alussa. Maakuntavaalit pidetään vasta lokakuulla 2018.

Heinäkuun alussa tehtyjen päätösten jälkeen ei muita tarkennuksia ole hallitukselta saatu. Toivottavasti täsmentäviä ohjeita aletaan saada lähiviikkoina, kun yhä useampi lomalainen palaa työpöytänsä ääreen.

Muutos aiheuttaa hämminkiä – mutta se on myös tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille. Uskon, että myös uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle tämä ”hengähdystauko” on hyväksi.

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluryhmää vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen juhannusta. Uudet vastuuvalmistelijat aloittelevat työtään tämän kuun aikana. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, jatkaa toimintaansa ”epävirallisena”. Valmistelu siis etenee, mutta toki muuttuneessa tilanteessa on tarkasteltava, miten suurilla työpanoksilla uudistusta eteenpäin viedään.

Jo pitkään tehty maakunnallinen valmistelu on edennyt rakentavasti ja upeassa hengessä, maan kärkijoukoissa. Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön.

Muuttuneista aikatauluista huolimatta yhteinen halumme on pitää vauhtia yllä. Emme siis pysähdy juoksussamme, vaan vähän tahtia hölläten ja muutoksiin sovittaen etenemme vähintäänkin yhtä ponnekkaasti kuin tähän asti.

Päämäärämme ei ole mihinkään muuttunut. Pystytämme entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä-Pohjanmaata. Maakunnassamme on selkeä halu osoittaa, että tässäkin rakennustyössä osaamme pukata priimaa. Jatkamme uudistamista pyrkien osallistamaan siihen kaikkia eteläpohjalaisia.

Sopivan työntäyteistä ja innostavaa syksyä odotellen,

 

Asko Peltola

Valmistelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
27 / 06 / 17

Puolivuotistilinpäätös

  • 0

Kesälomakauden vyöryessä päälle on oiva hetki tutkailla alkuvuoden tapahtumia. Viime kuukaudet ovat olleet kiihkeitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin.

Elämme historiallisen hallintoremontin aikaa. Kunnilta on poistumassa rahassa laskettuna yli puolet tehtävistä. Ensimmäisten maakuntavaalien pitäisi olla runsaan puolen vuoden kuluttua. Uuden maakunnan syntyyn on aikaa puolitoista vuotta.

Maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa virallisesti muutaman päivän kuluttua, 1.7.2017. Pitkin kevättä ovat kuitenkin voimistuneet puheet siitä, että tuo aloitus siirtyy syksylle. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta on tulossa lausunto, joka viitoittanee hallituksen jatkotoimenpiteitä. Jopa maakuntavaalien lykkääntymisestä on varoiteltu.

Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on viety eteenpäin maamme hallituksen aiempien linjausten mukaisesti. Kymmeniä työryhmiä ja satoja eteläpohjalaisia on pitkin kevättä kokoontunut palavereihin ja seminaareihin rakentamaan uutta maakuntaa. Väliraportit valmistuivat pari viikkoa sitten. Ne antavat pontevan pohjan jatkotyöskentelylle.

Vaikka virallisen väliaikaishallinnon aloitus lykkääntyisikin myöhemmälle, Etelä-Pohjanmaalla ei haluta jäädä odottelemaan. Jokainen ”menetetty” päivä tiukentaa tulevaa tahtia – ja valmista kuitenkin pitäisi olla 1.1.2019.

Yhdessä

Uuden maakunnan valmistelukoneistoa vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen mittumaaria. Uudet vastuuvalmistelijat aloittavat työnsä elokuun alussa. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, aloitti työnsä ”puolivallattomana”. Haluamme pitää vauhtia yllä, kun kerran siihen on mukavasti päästy.

Alkuvuosi on näyttänyt, että maakunnassamme pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen. Etelä-Pohjanmaalla valmistelu on edennyt maan kärkijoukoissa. Vaikka aikataulu on tiukka ja epävarmuustekijöitä kosolti, eri tahoilla on ollut valmiutta heittäytyä täysillä mukaan.

Tähänastisen valmistelutyön perusteella uskallan sanoa, että entiseen ei ole paluuta – tapahtuipa valtakunnallisissa linjauksissa miltei mitä tahansa. Maakunnan yhteistä asentoa on jo korjattu sen verran, että lähtöruutuun emme voi vetäytyä.

Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön. Emme tietenkään ole yksimielisiä kaikesta. Hyvä niin, sillä silloin kehitys voisi topata kokonaan. Tärkeintä on, että osaamme kuunnella ja tukea toisiamme tässä epävarmuuden ristiaallokossa. Samalla rakennamme sitä yhteistyötä, jonka pohjalta uuden Etelä-Pohjanmaan on pitävä ponnistaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaa lainaten voi todeta, että maakunta rakentuu YHDESSÄ.

Syrämmellinen kiitos kaikille valmistelutyössä tähän asti mukana olleille. Aurinkoisia kesäpäiviä sekä leppoisaa ja virkistävää lomaa. Loppukesällä jatkamme uusin voimin ja innoin.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös