06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

  • 0

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
04 / 05 / 17

EU-uutiskirje 2/2017

Vuoden toinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä tiedotetaan muun muassa Eurooppa-päivän tapahtumista, ajankohtaisista hankehauista sekä EU-politiikan tapahtumista.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

03 / 05 / 17

Ruokahävikkiä karsitaan eurooppalaisella yhteistyöllä

  • 0

ECOWASTE4FOOD -hanke tähtää ruokahävikin vähentämiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana vuoden 2017 alussa käynnistyneessä ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jonka päätavoite on löytää keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ruokaketjun eri vaiheissa aina elintarviketeollisuudesta yksittäisiin kotitalouksiin saakka. Hankekumppanit eri puolilta Eurooppaa (Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Suomesta) jakavat tietoa, kokemuksia ja ekoinnovaatioita omilta alueiltaan muiden kokeiltavaksi. Näiden pohjalta projektin ensimmäisessä vaiheessa (2017–2018) laaditaan kunkin hankepartnerin alueelle toimintasuunnitelma, jonka tukemana näitä hankkeen myötä tunnistettuja ekoinnovaatioita voidaan lähteä jalkauttamaan hankkeen toisessa vaiheessa (2019–2020) paikallisen rahoituksen avulla.

 

Hankekumppanit käynnistivät projektin Barcelonassa helmikuussa 2017. Kuva: Maria Serentill Chaubel

Hankkeen aloitustapaaminen järjestettiin Barcelonassa helmikuun alussa ja toinen hanketapaaminen huhtikuussa Italian Ferrarassa. Italian matkalla mukana oli jo edustajia alueellisista asiantuntijaryhmistä, jollaiset kootaan jokaisen hankepartnerin alueelle. Ryhmien tehtävänä on osallistua hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden jakamiseen ja tunnistamiseen sekä osallistua alueellisten toimintasuunnitelmien laatimiseen. Etelä-Pohjanmaalla ryhmässä on edustajia julkiselta ja yksityiseltä puolelta, kuten elintarvike- ja ravintola-alan asiantuntijoita, tutkijoita ja yrittäjiä. Ferrarassa ympäristöinsinööri Mirva Hautala Lakeuden Etapista sekä tutkija Tommi Kumpulainen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimusryhmästä Seinäjoelta esittelivät ruokahävikin vähentämiseen liittyviä keinoja, kuten kouluissa toteutettavia valistuskampanjoita sekä ruoan houkuttelevuuteen vaikuttavia keinoja julkisissa ravitsemuspalveluissa. Myös muiden hankekumppaneiden asiantuntijapuheenvuorot olivat varsin mielenkiintoisia.

ECOWASTE4FOOD-hanke on saanut rahoitusta INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Hankkeessa toteutetaan seuraavaksi alueelliset innovaatiokartoitukset, joissa kultakin alueelta tunnistetaan ruokahävikin vähentämiseen liittyviä innovaatioita ja kirjataan niitä ylös kaikille yhteneväisellä tavalla. Näin innovaatioiden tunnistaminen sekä niiden jakaminen ja käytäntöön soveltaminen on myöhemmin helpompaa. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan ensimmäisen kerran Iso-Britannian Exeteriin heinäkuun alussa.

Teksti: Susanna Valkama

Hankkeen kotisivut: https://www.interregeurope.eu/ecowaste4food/ 

Liiton yhteyshenkilö:

Susanna Valkama, projektikoordinaattori
susanna.valkama(at)etela-pohjanmaa.fi
puh. 040 1944 552

 

0 kommenttia
31 / 03 / 17

Hankeloistoa vai -toistoa?

  • 0

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 se pääsi osalliseksi EU:n kehittämisrahoituksista. Etelä-Pohjanmaallekin virtasi rahoitusta 5b- eli Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto oli aloittanut toimintansa vuotta aiemmin ja toimi aluekehitysviranomaisena. Eri viranomaiset myönsivät rahoitusta yhteisestä 5b-ohjelmasta sulassa sovussa. Byrokratiaa oli vähän tai emme ainakaan tienneet siitä. Innostus oli valtavaa niin kehittäjillä kuin rahoittajillakin. Kehittämisideoita oli paljon, ja ne olivat aidosti uusia. Aiemmin samantyyppiseen kehittämiseen oli oikeastaan ollut tarjolla vain läänin kehittämisrahaa. Sana ”hanke” rantautui vahvasti sanastoomme - ja hyvin positiivisessa merkityksessä.

Vuodet ovat vierineet ja EU:n ohjelmakaudet vaihtuneet moneen kertaan, mutta työtä riittää elinkeinoelämän, oppimis- ja innovaatioympäristöjen, työllisyyden, oppimisen, sosiaalisen osallisuuden, maaseudun, kylien ym. kehittämisessä. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin kolhineet hanke-sanan imagoa. Joskus sitä kuulee käytettävän jopa kirosanan synonyyminä. Hyi hanke! Kehittämistyötä pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti, mutta uusia näkökulmia siihen on aina löydettävä.

Hankehelmien tuntomerkkejä

Hyvän hankkeen perustana on, että hakija tuntee hyvin kehitettävän toiminnan ja että kehittämistyölle on olemassa todellinen tarve. Hankkeen pitää myös sopia sen rahoitusohjelmaan sisältöön, josta sille aiotaan tukea hakea. Hakija on selvittänyt mm. millainen sisältö istuu ohjelmaan, millaista kehittämistyötä aiheeseen liittyen on jo aiemmin tehty, ja ketkä voivat olla hankkeen kohderyhmänä. Hankkeessa on hyvä olla myös muita kumppaneita rahoittajina tai antamassa asiantuntemustaan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Haettavan tuen lisäksi hakijan pitää laittaa likoon myös omaa rahaa ja mahdollisesti löytää lisärahoitusta hankekumppaneilta. Tältä pohjalta laaditaan selkeä hankehakemus - turhat krumeluurit kannattaa unohtaa.

Hyvässä hankkeessa sen kohderyhmät, esim. yritykset, kunnat tai oppilaitokset, on sitoutettu hankkeeseen jo hakemuksen työstövaiheessa. Hankesuunnitelmaa pitää siis valmistella yhdessä kohderyhmien kanssa. Jos hankkeen kohteena on yrityksiä, pitää jo suunnitteluvaiheessa miettiä, millaisia toimenpiteitä yritysten kanssa voidaan tehdä. Yritysten on tiedettävä, millaiseen hankkeeseen ne ovat sitoutumassa. Hankkeen projektipäälliköllä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hanke onnistuu. Hänellä pitää olla vahva tuntemus hankkeessa edistettävästä teemasta ja byrokratiaakin pitää sietää.

Hankkeella on alku ja loppu. Samaan teemaan liittyvää jatkohanketta on järkevä rahoittaa vain, jos sillä tähdätään selvästi seuraavalle kehitysportaalle. Jo rahoitetun kaltaista toimintaa ei ole mielekästä rahoittaa uudelleen. Hanketoiminnan avulla käynnistettyjä toimintoja pitäisi pystyä jatkossa toteuttamaan hakijan omana toimintana ainakin joiltain osin tai joku muu taho voi ottaa koppia kehitystyön hedelmistä. Jos kehittämistyöstä ei jää mitään elämään, niin hankerahoituksen vipuvaikutus jää kovin vähäiseksi.

Etelä-Pohjanmaalta löytyy innokkaita kehittämistoimijoita, mutta mukaan mahtuisi vielä uusiakin - ja niitä vanhoja, joiden kehittämisinto on hiipunut. Rahoituslähteet voivat näyttää hieman sekavilta, koska erilaista kehittämisrahoitusta on tarjolla monesta tuutista. Hankeideoita kannattaa kuitenkin esittää. Eri rahoittajat tekevät yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa neuvovat hakijoita oikean lähteen luo. Rahoittajien nettisivuilta löytyy tietoja hankkeiden hakuajoista ja -teemoista. Ja ei kun uusia kehittämisideoita mietintämyssyyn!

 

Kirsi Pajula

kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
07 / 12 / 16

Avoin innovaatio varmistaa palvelujen yhteiskunnalliset hyödyt

  • 0

Avoin innovaatio tavoittelee tiedon vaihtoa innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi yrityksen sisällä ja laajentaa innovaatioiden markkinoita yrityksen tai organisaation ulkopuolella, määrittelee tutkija Emilija Stojmenova Ljubljanan yliopistosta.

Avoin innovaatio on käsite, jonka professori Henry Chesbrough esitteli jo vuonna 2003.

-Jotta digitaalisista palveluista saataisiin eniten hyötyä alueella, olisi tärkeää, että kaikki olennaiset tahot osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja innovoimiseen, toteaa Stojmenova.

Stojmenovan mukaan julkinen puoli voi lisäksi parantaa läpinäkyvyyttä menetelmän avulla. Avoimen innovaation mallia käytetäänkin yritysmaailman lisäksi entistä enemmän julkisella puolella, Stojmenova sanoo.
 
Lue lisää avoimesta innovaatiosta tuoreesta Seinäjoen yliopistokeskuksen UCS-tiedotuslehdestä. Lehden haastattelussa tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen tarkentaa käsitettä otsikolla Avoimen innovaation mallia kokeillaan digipalveluiden kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla.

 

ERUDITE-digihankkeessa (2016–2020) hyödynnetään avoimen innovoinnin menetelmää. Interreg Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa ovat alueelta mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Myös yllä mainittu Ljubljanan yliopisto on projektin partnerina. Löydät linkeistä projektin omat verkkosivut ja perustietoa suomeksi.

0 kommenttia
22 / 09 / 16

IE=2v+2v

  • 0

Eteläpohjalaiset toimijat menestyivät loistavasti Interreg Europe (IE) -ohjelman ensimmäisessä hankehaussa – täyskäsi, kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti blogitekstissään maaliskuussa. Kaikkien viiden rahoitetun hankkeen toiminta on käynnistynyt keväällä ja on nyt hyvässä vauhdissa. Alueellisten toimijoiden budjetit ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Aika mukava euromäärä!

Interreg Europe -hankkeissa on tällä ohjelmakaudella uudistettu toteutustapaa. Hankkeiden kesto on neljä vuotta ja niitä toteutetaan kaksivaiheisesti: ensimmäisen kahden vuoden aikana laaditaan toimintasuunnitelma, ja jälkimmäisen vaiheen aikana se viedään käytäntöön. IE-rahoitus on budjetoitu käytettäväksi suurimmalta osin ensimmäisen vaiheen aikana. Toista vaihetta pyritään toteuttamaan osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin.

Tuekseen jokainen IE-hanke kokoaa alueellisen toimintaryhmän, jossa on monipuolisesti edustettuna aihepiirin asiantuntijoita ja toimijoita. Ryhmän tehtävänä on tuoda näkemystä alueelliseen tilannekartoitukseen sekä uusien ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja löytämiseen muilta Euroopan alueilta. Hankkeissa on varattu määrärahaa partneritapaamisiin ja vierailuihin. Tarkoitus on, että projektihenkilöstön lisäksi toimintaryhmäläisiä lähtee tutustumaan ja hakemaan oppia kohteista ja parhaista käytännöistä. Tämäkin on oiva mahdollisuus laajentaa kansainvälistymistä koko maakuntaamme.

Toimintaryhmän työskentelyn päätavoitteena on alueellisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa kehittämiskohteet liittyvät tutkimukseen, innovaatioihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Toimintaryhmä myös seuraa toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja jatkohankkeiden syntymistä sekä levittää tietoa tuloksista. Koko toimintaryhmällä on mielenkiintoinen näköalapaikka sekä mahdollisuus vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa hankkeen tavoitteisiin.

Etelä-Pohjanmaan liitto on partnerina kolmessa IE-hankkeessa. Näissä liiton projektihenkilöstö on kansainvälistymisen tehtäväalueelta. Liiton aluekehityksen tehtäväalueen edustaja osallistuu toimintaryhmiin, jotta jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin arvioida jälkimmäisen kaksivuotiskauden toimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksia.

Hakuprosessi kaikkiin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin on vaativa ja työläs. Etelä-Pohjanmaan liitto tarjoaa valmisteluun tukea AIKO-rahoituksen avulla. Hakulomake löytyy liiton verkkosivuilta, ja lisätietoja saa aluekehityksen tehtäväalueelta.

Saamani palautteen perusteella väitän, että Etelä-Pohjanmaan liiton paras tuki hankevalmisteluun on kv-tiimiläisten asiantuntija-apu. Olen saanut välittää toimijoilta kiitoksia kontakteista, kommenteista ja avusta hakemuksen valmisteluvaiheessa Marjatalle, Jaakolle, Sannalle ja Elinalle!

Toinen Interreg Europen hakukierros on takana. Toivomme jälleen erinomaista menestystä jätetyille hankehakemuksille – kuten myös muihin ohjelmiin alueeltamme jätetyille hakemuksille!

 

Outi Mäki
kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
29 / 08 / 16

Vieraita Euroopasta digitaalisessa maakunnassa 6.-8. syyskuuta

  • 0

Huippuratkaisut löytyvät ottamalla kaikki kiinnostuneet mukaan innovoimaan, korostaa projektipäällikkö Clive Peckham.

Etelä-Pohjanmaa isännöi ERUDITE-digihankkeen virallista avausta 6.-8. syyskuuta. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden digipalveluita  testaamalla avoimen innovoinnin menetelmää ja jakamalla parhaita käytäntöjä.  Tavoitteena on edistää innovaatioalueita niin maaseuduilla kuin kaupungeissakin. ERUDITE on lyhenne sanoista Enhancing Rural and Urban Digital Innovation Territories.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat hankkeen suomalaiset partnerit.  Suupohja toimii Suomessa hankkeen varsinaisena testialustana ja asiantuntija-alueena.

Hankkeen virallinen avaus on pääkirjasto Apilassa Seinäjoella tiistaina 6. syyskuuta kello 10.45 - 12. Kaikille avoimessa tilaisuudessa kansainväliset ja suomalaiset puhujat jakavat näkemyksensä digitaalisista palveluinnovaatioista.  Tarjolla on myös kakkukahvit.

Kansainväliset kumppanit tutustuvat Seinäjoella esimerkiksi kansalaisten sähköisiin palveluihin kirjastossa ja teollisen internetin laboratorioon ammattikorkeakoulussa. Suupohjassa taas päästään tutustumaan keskiviikkona 7.9. varhaiskasvatuksen älykkäisiin ratkaisuihin, terveysteknologiaan ja kansainvälisiin liiketoimintamahdollisuuksiin kuidun avulla.

Maakuntajohtaja Asko Peltola uskoo, että eurooppalainen yhteistyö auttaa digitalisaation edistämisessä.

-Meidän täytyy vakuuttaa päättäjämme tarpeesta löytää innovatiivisia digitaalisia järjestelmiä, jotta alueemme kehittyisi. Samaan aikaan on kuitenkin pidettävä huolta, että yrityksillä ja yksilöillä on riittävästi taitoa ja intoa hyödyntää uusia ratkaisuja.

Hankkeessa on asiantuntijoita kaikkiaan seitsemästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Unkarista, Italiasta, Ranskasta, Irlannista ja Sloveniasta. Hanketta koordinoi ranskalainen Digital Nièvre Joint Authority. INTERREG EUROPE -ohjelmasta osarahoitetun projektin budjetti on 2 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalle.

 

Mitä? ERUDITE-hankkeen virallinen avaus 6. syyskuuta kello 10.45-12.00
Missä? Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Apila, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki

 

Yhteystiedot:
Giuseppe Mella, tiedotusvastaava, erudite@comune.venezia.it
Clive Peckham, projektipäällikkö, c.peckham@nievrenumerique.fr
Hanna Hirsimäki, projektipäällikkö, hanna.hirsimaki@suupohja.fi
Elina Keränen, projektikoordinaattori, elina.keranen@etela-pohjanmaa.fi

Kotisivut: www.interregeurope.eu/erudite
Twitter: @interregerudite

0 kommenttia
04 / 08 / 16

Hyvä, paha hankerahoitus

  • 1

Aika ajoin keskustellaan siitä, mikä on hankerahoituksen rooli Suomen kaltaisessa maassa ja lähemmin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. EU-lähtöisen rakennerahastorahoituksen kulta-aikaa maakunnassamme oli EU-jäsenyyttä seuranneet reilut kymmenen vuotta. Useat muistavat, että näihin samoihin aikoihin lopetettiin maakunnassamme kurjuudella kerskailu ja ryhdyttiin kehittämishenkisen ja yritysmyönteisen Etelä-Pohjanmaan rakentamiseen. Tässä myös onnistuttiin.

Kun kaikki oli hankerahoituksen suhteen uutta, innostuksen henki myös käsin kosketeltavaa. Lomakkeita suunniteltiin päät yhdessä, käyttäjälähtöisesti ja lain kirjain huomioiden. Juuri sellaisia hankkeita rahoitettiin, joita kipeästi tarvittiin uuden luomiseen. Tuolloin kylvetyt siemenet ovat Etelä-Pohjanmaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perustaa vielä tänäkin päivänä. Kehittämishankkeissa ideoitiin kauaskantoisesti mm. Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmän sekä elintarvikealan keskittymän rakentumista. Hatunnosto rohkeille ideoijille ja tekijöille, joiden ansiosta Etelä-Pohjanmaa on tänä päivänä tapahtumistaan tunnettu, vireä yrittäjyysmaakunta.

Nyt eletään EU:n rakennerahastotoiminnan neljättä ohjelmakautta 2014–2020. Paljon on muuttunut edellä mainituista alkuvuosista. Kehittämisrahoituksen määrän laskun lisäksi on huomioitava liuta säädöksiä, ohjeita ja rajoituksia. Rahoituksen myöntöprosessi tapahtuu maantieteellisesti suuremmissa yksiköissä. Joku voisi sanoa, että ohjelmakausi toisensa jälkeen monimutkaisemmaksi menee. Enää ei välttämättä ole niin, että juuri sellaisia hankkeita pystytään rahoittamaan, joita kipeästi tarvitaan. Jos teema tai asia ei ole ohjelma-asiakirjan mukaista toimintaa tai hakija ohjelma-asiakirjan mukaisesti hakukelpoinen, ei perusteita hankerahoitukselle ole.

Monimutkaistunut hankerahoituskuvio on omiaan nostamaan kritiikkiä koko hankerahoitusjärjestelmää kohtaan. Havaittavissa on ajoittain jopa lievää halveksuntaa hankerahoitusapparaattia kohtaan. Vaikka hankerahoituksessa on minustakin omat epäloogisuutensa ja turhia kiemuroita, en purematta niele hankerahoituksen merkityksen aliarvioimista Etelä-Pohjanmaalle. Se helpottaa rakentamaan edelleen uudella tavalla Etelä-Pohjanmaan yritysmyönteistä osaamis- ja innovaatiojärjestelmää. Siinä missä monessa muussa maakunnassa yliopistot, tutkimuslaitokset ym. rahoittavat osaamiseen liittyviä sisältöjä ja rakenteita, Etelä-Pohjanmaa rahoittaa niitä pitkälti omasta kukkarostaan. Siis kuntien kukkarosta, meidän veronmaksajien kukkarosta. Tässä yhteydessä hankerahoitus on oiva väline rakentamaan uutta, lisäarvoa tuovaa kehittämispääomaa.

Rakennerahastojen (EAKR- ja ESR-rahoitus) haut ovat avoinna rahastosta riippuen syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka (www.rakennerahastot.fi). Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksen varoja osoitetaan hankkeisiin, jotka kehittävät uudella tavalla osaamistarpeitamme ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Suomi laahaa lievässä alakuloisuudessa, mutta nyt tarvitaan Etelä-Pohjanmaalla se sama innostuksen henki, joka oli käsin kosketeltavaa EU-jäsenyyden alkumetreillä. Tarvitaan niitä hankemaailman kameleontteja, jotka taikovat hankehakemukseksi sellaisia ideoita, joita juurikin kipeästi tarvitaan. Mahdollista on, että tämän ohjelmakauden 2014─2020 rakennerahastovarat ovat viimeisimpiä läntisessä Suomessa, joten käytetään ne Etelä-Pohjanmaalla viimeistä piirtoa myöten maakuntamme kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisääviin kohteisiin!

 

Heli Seppelvirta

aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös