Liikenneverkon rahoitus ei vastaa Etelä-Pohjanmaan tarpeita
Maakuntahallitus päätti hyväksyä lausunnon Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034. Aiemmin erillisinä laaditut ohjelmat on nyt koottu yhdeksi ohjelmakokonaisuudeksi. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää uudistusta tervetulleena, sillä se helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja lisää liikenneverkon ylläpidon, suunnittelun ja kehittämisen läpinäkyvyyttä. Samalla se havainnollistaa, kuinka niukka rahoitus ja kasvava korjausvelka rajoittavat uusien investointien toteuttamista.
– Ohjelmakokonaisuus on askel oikeaan suuntaan, mutta liikenneverkon kehittämisen suurin ongelma on rahoituksen riittämättömyys. Tarpeita on enemmän kuin mitä nykyisellä tasolla voidaan toteuttaa. Siksi EU:n suunnasta tulevat rahoitusmahdollisuudet pitää nyt hyödyntää täysimääräisesti, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo.
Etelä-Pohjanmaan liitto pitää merkittävänä puutteena sitä, ettei Tampere–Seinäjoki-radan välityskyvyn parantaminen näy Väyläviraston ohjelmakokonaisuudessa. Maakunnan näkökulmasta rataosan kehittäminen ja kaksoisraiteen toteuttaminen ovat koko Suomen pääradan toimivuuden kannalta keskeisiä hankkeita. Investointiohjelmaan ei sisälly ratahankkeita koko Länsi-Suomesta.
– Tampere–Seinäjoki-rataosan kehittäminen on Etelä-Pohjanmaan tärkein liikennehanke. Sen eteneminen tulee varmistaa myös Väyläviraston tulevissa ohjelmissa, huomauttaa Sankelo.
Samalla liitto muistuttaa, että maakunnassa on runsaasti myös muita liikenneverkon kehittämistarpeita. Investointeja tarvitaan muun muassa valtateillä 3, 18 ja 19 sekä kantatiellä 67. Lisäksi perusväylänpidon tarpeita on rataverkolla ja alemmalla tieverkolla, esimerkiksi maanteillä 661 ja 711.
Lausunnossa nostetaan esiin, että liikenneverkon merkitystä ei tule arvioida ainoastaan liikennemäärien perusteella. Maakunnassa alempi tieverkko on keskeinen osa elintarvikeketjuja, huoltovarmuutta ja yritysten kuljetuksia.
– Elintarviketuotannon kuljetukset alkavat harvoin valtateiden varsilta. Toimiva seutu- ja yhdystieverkko sekä riittävän hyvä siltojen kunto ovat välttämättömiä sekä elinkeinoelämälle että huoltovarmuudelle, muistuttaa Sankelo.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Mari Pohjola, puh. 040 4861 041, suunnitteluinsinööri Jani Palomäki, puh. 040 688 3187.
Seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelu nytkähti eteenpäin
Tulevan EU-ohjelmakauden valmistelussa tehdään parhaillaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat siihen, miten aluekehittämisen rahoitusta jatkossa kohdennetaan ja hallinnoidaan. Uuteen ohjelmakauteen liittyvä keskeisin uudistus on, että useita nykyisiä rahastoja yhdistetään yhdeksi kumppanuusrahastoksi. Sen varat ohjataan yhden kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman kautta. Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä jätti kuun vaihteessa raporttinsa, jossa käsiteltiin tulevan ohjelmakauden hallintomallia ja rahoituksen kohdentamisen periaatteita.
EU edellyttää hallinnon järjestämistä osin monitasoisesti ja keskeisten kumppaneiden tasapuolinen edustus varmistaen. Hallintoa halutaan kuitenkin yksinkertaistaa, ja työryhmän näkemyksen mukaan välittävien toimielinten määrää tulisi vähentää. Välittävät toimielimet tekevät käytännön rahoituspäätöksiä niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Esimerkiksi maakuntien liitot ovat nykyisellä ohjelmakaudella aluekehitysrahoitusta välittäviä toimielimiä.
Työryhmä esittää rahoituksen suuntaamista muutamiin suuriin laajoihin kehittämistoimiin, sillä pirstaleisia hankekokonaisuuksia halutaan vähentää. Tavoitteena on suurempi vaikuttavuus ja pienempi hallinnollinen taakka. Sisällöllisesti Suomen EU-vaikuttamiskantojen mukaisesti rahoitusta tulisi kohdentaa muun muassa kilpailukyvyn vahvistamiseen, puolustukseen ja turvallisuuteen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, puhtaaseen siirtymään, uusiin teknologioihin sekä maatalouden kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen.
– Näiden painopisteiden pohjalta alkaa seuraavaksi Suomen kumppanuussuunnitelman valmistelu, jossa määritellään tarkemmin EU-rahoituksen kansalliset tavoitteet ja painotukset. Valmistelu tulee käynnistää välittömästi kesällä 2026, ja se on tehtävä tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa. Alueellisten tarpeiden on näyttävä kumppanuussuunnitelmassa vahvasti, kertoo maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä maakuntien liittojen välinen epävirallinen valmistelu on jatkunut aluekehittämisen sisältöjen osalta. Työssä on keskitytty tunnistamaan maakunnille yhteisiä tavoitteita ja kehittämistarpeita, joita voidaan edistää tulevan ohjelmakauden rahoituksella.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 5294 638 ja aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202
Kulttuuristrategia vahvistaa kulttuurialan yhteistyötä ja rahoitusosaamista
Joulukuussa 2025 hyväksytyn Lakeuden leveältä kulttuuria – Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia 2026–2035:n toimeenpano etenee aktiivisesti. Strategian tavoitteena on vahvistaa kulttuurialan toimintaedellytyksiä, yhteistyötä ja rahoitusosaamista sekä tukea luovien alojen kehittymistä maakunnassa.
– Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt strategian toimeenpanoa muun muassa kulttuurifoorumilla, maakunnallisen kulttuurialan rahoittajapöydän perustamisella sekä erilaisilla verkosto- ja yhteistyötilaisuuksilla, kuten kulttuurikaffeilla ja -kyläilyillä. Lisäksi painopisteinä ovat luovan alan yrittäjyyden vahvistaminen, rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen sekä hankeosaamisen kehittäminen, kertoo Sankelo.
Toimenpiteille on tarvetta, sillä kulttuuristrategian seuranta osoittaa Etelä-Pohjanmaan jäävän useilla kulttuurin rahoitusta ja toimintaedellytyksiä kuvaavilla mittareilla valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Vaikka maakunnassa on aktiivinen ja monipuolinen kulttuurikenttä, kulttuuritoiminnan resursointi sekä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna verrattain vähäisiä.
Kulttuurialan toimintaympäristö on lisäksi merkittävässä muutoksessa. Julkisen kulttuurirahoituksen leikkaukset, kiristyvä kilpailu rahoituksesta sekä alueellisten rahoitusrakenteiden muutokset korostavat entisestään yhteistyön, hankeosaamisen ja ulkopuolisen rahoituksen merkitystä. Uudenlaiseen, laajempaan yhteistyöhön pyritään esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisellä hankkeella, jossa tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden kulttuurihyvinvointitoimintaa alueilla. Rahoituspäätöstä hakemukselle odotetaan ensi syksynä.
Lisätietoja: kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma, p. 040 7515 610, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910