Etelä-Pohjanmaan kulttuurifoorumi Helmi kokoontui kolmannen kerran helmikuussa 2024. Pääpuhuja Hannu-Pekka Björkman muistutti kiinnostavimman taiteen syntyvän aina periferiassa, josta se tulee vähitellen keskiöön.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurifoorumi Helmi kokoontui kolmannen kerran Kalevan Navetassa Seinäjoella torstaina 15.2.2024. Lähes 140 osallistujaa kuntien viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä elinkeinoelämän vaikuttajiin ja kulttuurialan tekijöihin keränneessä tilaisuudessa pohdittiin kulttuuria tulevaisuuden tekijänä. Paneelikeskustelussa muistutettiin, että kulttuurialan rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset merkitsevät myös valintaa, mihin päätetään panostaa. Ilta päättyi kulttuurijulistukseen.
Ehdotuksia tulevaisuuden kulttuuriin
Ilmajokelaislähtöisen näyttelijä ja kirjailija Hannu-Pekka Björkmanin pääpuheenvuoro “Kuka ajattelee maailman? – Ehdotuksia tulevaisuuden kulttuuriin” virkisti ja voimaannutti maaseutualueiden näkökulmasta. Hänen mielestään kiinnostavin taide syntyy aina periferiassa, marginaalissa, josta se nousee vähitellen keskiöön.
Björkman pitää periferiaa ajatteluvyöhykkeenä ja kulttuurin elinehtona: periferia on sekä fyysisenä alueena että mielentilana paikka, jossa on tilaa. Hän teki Helmissä neljä ehdotusta tulevaisuuden kulttuuriin.
- Ravitaan taidetta ja kulttuuria vahvemmin periferiassa, jotta sen erityslaatuisuus tulisi kansalliseen tietoisuuteen. Periferiassa on tilaa ajatella ja tehdä toisin.
- Lisätään luontotietoisuutta. Ihminen ei ole luomakunnan kruunu vaan sen palvelija. Muistetaan, että sen mitä teemme ympäristölle, teemme itsellemme.
- Valtion taide- ja kulttuuribudjetti tulee nostaa yhteen prosenttiin valtion talousarviosta. Kansakuntien historiaa ja kehitystä peilataan niiden tuottaman kulttuurin laadulla ja määrällä. Taide on kansakuntamme muisti.
- Taiteen piirissä tapahtuva ajattelu on tuotava marginaalista keskiöön. Taide ei ainoastaan heijasta elämää, vaan luo sitä. Kuka ajattelee maailmamme, on äärimmäisen tärkeä kysymys tulevaisuutemme kannalta.
”Make Arts great again”
Paneelikeskustelussa pureuduttiin kulttuurialan tulevaisuudennäkymiin julkisen talouden kiristyneen tilanteen valossa. Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö muistutti, ettei oleellisinta ole katsoa, keneltä tukea leikataan, vaan mihin päätetään panostaa. Kuntaliiton kirjasto- ja kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Johanna Selkee kannusti pysähtymään ja tekemään valintoja, mitä halutaan tukea. Yksi tapa onkin tarkastella, mikä kantaa omillaan ja mikä tarvitsee julkista tukea.
Kulttuurifoorumin osallistujia huoletti yhteisesti, kuinka kulttuuripalvelut ja taiteilijoiden työtilaisuudet voidaan turvata maaseutualueilla. Kaikki panelistit penäsivät ratkaisuksi uusia avauksia yhteistyötä – yhteistyötä kunnan sisällä, naapurikuntien kesken, yritysten kanssa. Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila huomautti yritysten tuen voivan olla monenlaista aina rahasta tiloihin ja talkooväkeen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Jussi Kareinen kehotti kulttuurialaa tiiviimpään vuoropuheluun ympäristön kanssa. Vaikuttamalla kulttuurialaan kohdistuviin asenteisiin voidaan muuttaa arvostusta. Rönkkö valoi uskoa, kuinka seuraavaksi alan yhteisenä tavoitteena tulisi olla ”Make Arts great again”, tehdään taiteesta suurta jälleen. Monessa muussa Euroopan maassa kulttuuria halutaan kilvan rahoittaa, ja sama ilmiö olisi mahdollista aikaansaada Suomessakin.
Kulttuurijulistus
Musiikista vastasi leppoisaa jazzia soittava orkesteri Knoff Trio. Kulttuurikollektiivi Silta keräsi Helmin osallistujilta ajatuksia ja tuntemuksia kulttuurista ja sen vaikutuksista. Mietteet koottiin kulttuurijulistukseen, valveutuneeseen valistukseen, joka lausuttiin illan päätteeksi. Julistuksen mukaan: ”Taide kuuluu kirkolle ja peräkylään | Se on osa ihmisyyttä syvää!”.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurifoorumin järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys Selmu ry:n kanssa.
Lisätietoja: kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma, p. 040 7515 610, kehittämisasiantuntija Marika Puntala, p. 040 6236 623.