Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta 18.1.2021

Puheenjohtajan nuija pöydällä.

Koulutuksen alueellinen tasapaino ja saavutettavuus turvattava

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon koulutuspoliittisen selonteon luonnoksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetussa lausunnossa korostetaan erityisesti koulutuksen alueellisen tasapainon ja saavutettavuuden turvaamista.

Tällä hetkellä maakuntien välillä esiintyy huomattavaa epäsuhtaa korkeakoulutuksen resursseissa. Maakuntien väliset erot aloituspaikkamäärissä suhteessa vastavalmistuneiden ylioppilaiden määrään voivat olla jopa kolminkertaiset. Yliopistomaakunnat erottuvat tässä suhteessa muista, mutta erot ovat silmiinpistäviä myös ammattikorkeakoulumaakuntien välillä. Tämä näkyy esimerkiksi Länsi-Suomen yliopistottomissa maakunnissa, joissa korkeakoulutuspaikkoja on lähtökohtaisesti selvästi liian vähän suhteessa nuoriin ikäluokkiin.

Lausunnossa todetaan, että nuorten 25−34-vuotiaiden aikuisten koulutustason alueelliset erot ovat kiihtyneet 2010-luvulla. Nuorten aikuisten koulutustaso on laskenut erityisesti maakunnissa, joissa ei ole yliopistoa. Tämä näkyy hätkähdyttävästi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa on tällä hetkellä yli tuhat nuorta korkeakoulutettua vähemmän kuin vuonna 2010. Maakuntien sisällä koulutustason lasku on ollut voimakasta varsinkin keskuskaupunkien ulkopuolisilla seuduilla.

− Tässä tilanteessa on välttämätöntä pysäyttää osaamisen eriarvoistumiskehitys ja parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta. Suomen tulevaisuuden koulutuspolitiikalla on varmistettava, että koko Suomen väestön osaamistasoa nostetaan, maakuntajohtaja Asko Peltola tähdentää.

Etlan 11.1.2021 julkaiseman tutkimusraportin tulos osoittaa, että ammatillisen koulutuksen saatavuuden vähentäminen voi myös heikentää nuorten todennäköisyyttä suorittaa toisen asteen tutkinto ennen 20 ikävuotta. Erityisen suuri merkitys näyttäisi olevan tekniikan alan koulutuksen alueellisella saatavuudella.

− Alueelliset erot tulee ottaa huomioon uudistuksia tehtäessä, kuten myös se, että toisen asteen koulutuksen hyvä saavutettavuus edistää nuorten hakeutumista sekä ammatilliseen että lukiokoulutukseen, muistuttaa Peltola.

Liite: Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi (pdf)

Yhteistyökumppanit arvioivat liiton onnistuneen roolissaan maakunnan kehittäjänä

Etelä-Pohjanmaan liiton nähdään onnistuneen roolissaan maakunnan kehittäjänä, ilmenee viime vuoden lopulla toteutetun sidosryhmäkyselyn tuloksista.

− Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa kehittää toimintaansa jatkuvasti. Työn pohjaksi teimme sidosryhmille sähköisen kyselyn, jossa kartoitettiin mielipiteitä liiton onnistumisesta tehtävissään, Peltola kertoo.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan liiton onnistumista tehtäviensä hoitamisessa yleisellä tasolla sekä teemoittain.

Vastaajista 63 prosenttia arvioi, että liitto on edistänyt toiminnallaan maakunnan kehitystä hyvin, ja 24 prosenttia näkee toiminnan erittäin hyväksi. Kiittävää palautetta annettiin myös Etelä-Pohjanmaan liiton henkilöstön asiantuntemuksesta ja organisaation kyvystä reagoida nopeasti muutoksiin.

− Eri teemoista annetussa vapaassa palautteessa nousee esiin huoli siitä, huomioidaanko maakuntaa tasapuolisesti. Toisaalta myös positiivista palautetta on annettu liiton tasapuolisuudesta. Koko maakunnan huomioiminen toiminnassamme on meille ensiarvoisen tärkeää, ja teemaa on syytä pitää jatkuvasti esillä, pohtii Peltola.

Kyselyyn saatiin yhteensä 140 vastausta. Kyselyn kohderyhminä olivat muun muassa liiton ja sen jäsenkuntien luottamushenkilöt, kuntien henkilöstö, maakunnan koulutustoimijat sekä sidosryhmät, järjestöt ja yhdistykset. Jatkossa kysely on tarkoitus toistaa joka toinen vuosi.

Scroll Up