Ennakkoaavistus kesän jälkeisestä syksystä oli säpinä ja vaikuttaminen. Maassa on hallitus, eduskunta järjestyi valiokuntineen ja ministeriöiden avainhenkilöitä on nimitetty. Useita hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä on käynnisteillä. Nyt pitää olla asialla, vaikuttaa ja tavata ihmisiä.
Etelä-Pohjanmaan tavoitteiden eteen on tehty parissa kuukaudessa hurjasti työtä. Liikennehankkeiden etenemisen osalta saimme maakuntaan mieluisan vieraan elokuussa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne tapasi maakunnan liiton, kuntien ja elinkeinoelämän edustajia sekä vihki valtatie 19 ensimmäisen vaiheen käyttöön. Saimme alueemme viestin selkeästi esiin laajoista liikenteen tarpeista.
Liikenteen osalta on tavattu eri kokoonpanoissa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikköä, osastopäällikköitä ja muuta virkakuntaa sekä Väylävirastoa. Tavoitteemme on yksinkertainen: budjettikirjaus niistä hankkeista, jotka ovat alueellamme toteuttamisvalmiudessa. Vaikuttamistyö jatkuu koko syksyn.
Elinvoima ja väestökehitys määrittelevät Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta. Menetämme Suomen maakunnista kaikkein eniten opiskeluikäisiä nuoria, jotka lähtevät muualle opiskelemaan. Etelä-Pohjanmaalla on selkeästi maan vähiten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa nuorten ikäluokkaan. Tämä on erittäin hyvin tunnistettu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hallitusohjelmakirjaukset aloituspaikkojen lisäämisen osalta ovat suosiollisia meille, ja tapaaminen ministeri Sari Multalan kanssa lokakuun alkupäivinä oli rohkaiseva.
Edunvalvonnassa ennakkovaikuttaminen on tärkeää. Parhaillaan on menossa väliarviointi, jossa Suomen on mahdollista tehdä muutoksia valtiontukialueisiin. Olemme muistuttaneet työ- ja elinkeinoministeriötä ja ministeri Wille Rydmania, että valtiontukialueiden määrittelyn tulee olla pitkäjänteistä. Ohjelmakauden toimeenpano on vasta päässyt kunnolla käyntiin. Pidämme lujasti kiinni siitä, että Järviseutu ja Kuusiokunnat luokitellaan jatkossakin tavallista korkeammiksi tukialueiksi.
Yrittäjyysmaakunnan aluekehitysviranomaisena Etelä-Pohjanmaan liitto on nostanut esiin huolen pk-yritysten kehittämisestä. Hallitus on toteuttamassa Suomen CAP-suunnitelman rahoitusosuuteen leikkauksen, jonka kokonaisvaikutus on yli 240 miljoonan euron luokkaa. Samanaikaisesti lakkautetaan yritysten kehittämispalvelut -tukimuoto. Valtiovarainministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle on painotettu, että pk-yritykset tarvitsevat kehittyäkseen matalan kynnyksen kehittämispalveluita ja tarpeisiin osuvia rahoitusinstrumentteja.
”Suomen ruokamaakunta on Etelä-Pohjanmaa. Tuotamme ruokaa 15 prosentille suomalaisista ja täällä kehitetään nykyaikaisia ruokaratkaisuja.”
Suomen ruokamaakunta on Etelä-Pohjanmaa. Tuotamme ruokaa 15 prosentille suomalaisista ja täällä kehitetään nykyaikaisia ruokaratkaisuja. Meillä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ruokaekosysteemi, jonka lippulaivana ovat suuryritykset mm. Atria, Valio, Juustoportti ja kivijalkana laaja alkutuotanto. Ruokaekosysteemin kehitysmoottorina on ruoka-alan TKI-kehittämistä luotaava korkeakouluyhteisö. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteerille esikuntineen ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle on viety viestiä, että Etelä-Pohjanmaa nostaa käden pystyyn, kun jaetaan kansallista vastuuta ruoka-alan kehittämisestä.
Pohdimme jatkuvasti uusia keinoja viedä tarpeitamme ja tekemisiämme vaikuttavasti eteenpäin. Tämän innoittamana järjestimme kutsuvierastilaisuuden Tennispalatsissa Helsingissä syyskuussa, johon kutsuimme eri alojen ihmisiä keskustelemaan kanssamme sekä nauttimaan huikeasta kulttuuriteoksesta, Lapua 1976-elokuvasta. Lisäksi olemme tavanneet Vaasan vaalipiirin ja Länsi-Suomen kansanedustajia tiiviisti. Ensimmäinen Lännen huippukokous järjestettiin niin ikään syyskuussa, jossa nostettiin Länsi-Suomen potentiaali ja tarpeet tapetille.
Aluekehittämisen lainsäädännössä todetaan, että maakunnan liitto hoitaa tehtäviään edistämällä maakunnan yleistä kehittämistä ja etuja. Tämä on meidän työpaikallamme Etelä-Pohjanmaan liitossa kaikilla kirkkaana mielessä.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja