Elämme poikkeuksellisia aikoja, jotka saavat aikaan turvattomuutta ja huolenaiheita. Juuri kun taltutimme vaarallisen tartuntataudin, sota on läsnä Euroopassa ja tulevaisuus sumuista. Talous sukeltaa ja elinkeinoelämä on vaikeuksissa. Samanaikaisesti julkinen sektori kipuilee mm. hyvinvointialueiden käynnistyksen myötä.
Kansakuntaa varjostavista tilanteista huolimatta on vastuullista, että Suomi painaa monessa asiassa kehittämisen kaasua. Myös Etelä-Pohjanmaalla toimitaan näin.
Vahvana yrittäjä- ja ruokamaakuntana me olemme se maakunta, joka kykenee huoltovarmuuden lisäksi luomaan globaalisti kestäviä ratkaisuja ja uutta kasvua. Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli Suomen ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä.
Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä. Se pitää sisällään kaikki ketjun vaiheet ja osapuolet alkutuotannosta, jalostavasta teollisuudesta ja teknologisista ratkaisuista aina kuluttajakäyttäytymiseen asti. Ruoka-alan vahvuuksia Etelä-Pohjanmaalla ovat tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus ja puhtaus. Nämä ovat maailmalla kovaa valuuttaa.
Etelä-Pohjanmaan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella pyritään luomaan uutta kasvua ja innovaatioita sekä panostamaan osaamiseen ja koulutukseen. Maakunnan liiton rahoituksen kysyntä on voimakasta. Rahoitusta on EURA-hakujärjestelmän alkukankeuksien jälkeen myönnetty tällä ohjelmakaudella jo lähes 11 miljoonaa euroa. Hankkeita on käsittelyssä ja uusia hakuja tulossa auki. Etelä-Pohjanmaan liiton tahti hankepäätösten valmistelussa on Suomen nopeimpia.
Jotta voimme työllistää ja kehittää kansakunnallemme ratkaisuja, tarvitsemme alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta myös jatkossa länteen. Se on sopivin rahoitusväline tukemaan innovaatioita ja kehittämistyötä matalan tuottavuuden ja koulutustason pk-yritysvaltaisessa maakunnassa.
Olen huolissani puheista, jotka osoittavat aluekehittämisen rahoituksen ja tarpeiden olevan pääsääntöisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Otamme geopoliittisen tilanteen aiheuttamat taloudelliset iskut yhtä lailla vastaan myös Etelä-Pohjanmaalla.
Alavireisissä kehittämis- ja taloustilanteissa ei voida luovuttaa. Silloin rakennetaan tulevaisuutta.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja