EU:n monivuotinen rahoituskehys ohjaa unionin toimintaa merkittävästi, sillä siinä määritellään, minkä verran EU-rahaa käytetään eri asioihin. Uutta rahoituskehystä vuosille 2028–2034 valmistaudutaan laatimaan parhaillaan, ja sekä Suomen että maamme alueiden on syytä vaikuttaa asiaan.
Euroopan komission tulee antaa ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Jos rahoitusneuvottelut etenevät normaalissa aikataulussa, Eurooppa-neuvosto päättää rahoituskehyksestä viimeistään vuoden 2027 alkupuolella.
Eduskunta ja valtioneuvosto muodostavat parhaillaan Suomen ennakkovaikuttamiskantoja. Varsinaiseen rahoituskehysehdotukseen Suomi ottaa kantaa komission esityksen jälkeen.
Rahoituskehyksen koheesiopolitiikan osa-alueeseen odotetaan muutoksia verrattuna nykyisiin rahankäytön raameihin, mikä on alueille merkittävä asia. EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää alueiden välisiä kehityseroja, ja Länsi-Suomen maakunnat valmistautuvatkin vaikuttamaan koheesiopolitiikan suuntaviivoihin yhteistyössä Etelä-Suomen alueiden kanssa. Etelä-Pohjanmaa on tässä työssä tiiviisti mukana.
Rahoituskehyksen koosta ja sisällöistä neuvotellaan
Sekä rahoituskehyksen sisältöihin että sen kokoon kohdistuu EU-tasolla merkittäviä uudistus- ja kasvatuspaineita. Muutospaineita aiheuttavat erityisesti geopoliittiset jännitteet, huoli EU:n kilpailukyvystä sekä tarve torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. EU:n mahdollinen laajentuminen tuo myös oman mausteensa rahoitusneuvotteluihin. Muuttunut turvallisuusympäristö ja sen vaatimat välittömät toimet, kuten Ukrainan tukeminen, määrittää lisäksi entistä enemmän EU:n rahankäyttöä.
Samanaikaisesti tulisi varmistaa myös niin sanotusti perinteisten EU-politiikka-alojen – kuten koheesio- ja maatalouspolitiikan – toimivuus ja vaikuttavuus. Suomen neuvottelutavoitteen mukaan EU-budjetin taso tulisi säilyttää kohtuullisena, jotta Suomen nettomaksuosuuden kasvu voidaan välttää. Suomi on valmis lisäpanostuksiin tärkeissä kohteissa, mutta ei budjetin kokoa kasvattamalla.
Suomi pitää tärkeänä, että rahoituskehystä tarkastellaan kokonaisuutena sisältäen rahoituksen kokonaistason, kansalliset erityiskysymykset ja valittavat strategiset painopisteet. Suomi pitää myös välttämättömänä, että EU-rahoitus kytketään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä varojen väärinkäytön ja korruption ehkäisemiseen.
Koheesiopolitiikan tulevaisuus tapetilla
Koheesiokertomus on Euroopan komission kolmen vuoden välein laatima raportti, jossa tarkastellaan EU:n alueiden sosiaalista ja taloudellista tilannetta ja kehityssuuntauksia. Maaliskuun lopussa 2024 julkaistun uusimman raportin mukaan koheesiopolitiikan tarve ei ole poistunut, mutta toimeenpanoa tulee uudistaa. Komission mukaan koheesiopolitiikalla tuleekin vastata erityisesti seuraaviin haasteisiin:
- taloudellisen dynamiikan ja uusien epätasapainotekijöiden käsittely
- tuen räätälöinti alueellisiin tarpeisiin
- täytäntöönpanon nopeuttaminen
- yksinkertaistamisen jatkaminen
- tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen
- toimien kytkeminen uudistuksiin sekä lainsäädäntöön sisäänrakennetut joustomahdollisuudet ennakoimattomiin tapahtumiin reagoimista varten.
Koska kehityksen esteiden juurisyyt vaihtelevat alueittain, on vaikuttavia tekijöitä analysoitava aluekohtaisesti ja räätälöitävä politiikkatoimet alueiden erityispiirteet huomioiden.
Komissio arvioi, että Suomen pohjoiset harvaan asutut alueet ovat vaarassa joutua osaamiskehitysloukkuun, koska 15–39-vuotiaiden väestökato alueelta on suurta. EU:n ulkorajoilla komissio korostaa Suomen, Baltian ja Puolan raja-alueiden tukemista, koska rajojen sulkeminen vaikuttaa kielteisesti raja-alueiden talouteen.
Suomen painopisteet
Suomen kannan mukaan alueellisen koheesion edetessä tarve EU:n yhteiselle koheesiorahoitukselle vähenee. Osana rahoituskehyskokonaisuuden edellyttämää priorisointia Suomi pitää tarkoituksenmukaisena koheesiorahoituksen osuuden alentamista edelleen rahoituskehyksessä suhteessa muihin EU:n painopisteisiin.
Suomen kanta korostaa vakiintuneesti kansallisen osarahoituksen merkitystä koheesiopolitiikan rahoittamisessa. Tällä vähennettäisiin EU-tason rahoituksen tarvetta ja vahvistettaisiin jäsenvaltioiden omistajuutta. Nykyisistä koheesiopolitiikan varojenjakokriteereistä syrjäinen ja pohjoinen sijainti, muuttoliike sekä harva-asutus ja pitkät etäisyydet ovat jatkossakin Suomelle keskeisiä.
Koheesiopolitiikalla on mahdollista edistää strategista kilpailukykyä, kokonaisturvallisuutta, vihreää siirtymää sekä bio- ja kiertotaloutta. Suomen tulisikin pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti koheesiopolitiikkaa uusien investointien ja asukkaiden saamiseen maamme eri alueille.
Vaikuttamistoimet Etelä- ja Länsi-Suomessa
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liitot ovat sopineet yhteistyöstä EU:n seuraavan ohjelmakauden edunvalvonnassa. Vaikuttamistoimia tarvitaan sekä EU-tasolla että kansallisesti. Edunvalvontaa ja sen organisointia edistämään on yhteisesti palkattu kokenut ammattilainen täksi vuodeksi. Maakuntien EU-aluetoimistot ovat tiivisti työssä mukana.
Heli Rintala
aluekehitysjohtaja