Etelä-Pohjanmaan liitto julkaisee maanantaina 9.9.2024 Tilasto Teams-webinaarissa uuden Etelä-Pohjanmaan tilastokatsauksen. Alla esitetään eräitä keskeisimpiä havaintoja nyt julkaistavasta katsauksesta.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan väestötappio pieneni alkuvuonna 2024, mutta haasteet jatkuvat
Etelä-Pohjanmaalla väestörakenteen muutos on ollut jo merkittävä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet ja työikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 2011 noin neljällätoistatuhannella hengellä. Samaan aikaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Työikäisen väestön väheneminen on yksi keskeinen tekijä viime vuosina yleistyneen työvoimapulan takana.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan väkiluku on laskenut vuodesta 2013 saakka muuttoliikkeen ja vähenevän syntyvyyden vuoksi. Maahanmuuton määrän on kasvanut viime vuosina ja se on riittänyt maan sisäisten muuttotappioiden kattamiseen vuodesta 2021 lähtien.
Vuoden 2024 heinäkuuhun asti ulottuvien väestön ennakkotietojen perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnan väestötappio (-85 hlö.) oli huomattavasti ennakoitua pienempi. Luonnollinen väestökehitys on pysynyt edellisten vuosien tasolla (-595 hlö. ja samoin maahanmuutto on pysynyt lähellä viime vuoden tasoa (+515 hlö). Suurin yksittäinen muutos tapahtui kuntien välisessä muuttoliikkeessä, josta maakunta sai hiukan muuttovoittoa +23 hlö. Odotettavaa kuitenkin on, että syksyllä 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä tulee jälleen näkymään merkittävät muuttotappiot, joiden myötä maakunnan väkiluku vähenee useilla sadoilla asukkailla.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvun vakiinnuttaminen vaatisi parannusta kaikissa väestökehityksen osatekijöissä. Syntyvyyden määrän kasvu 2010-alkuvuosien tasoon ei kuitenkaan ole odotettavissa eikä kuntien välisessä muutossa ole odotettavissa muuttovoittoa. Kuitenkin maltillinen muuttotappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja nykyinen maahanmuuton taso tarkoittaisi huomattavasti parempaa väestökehitystä kuin on ennustettu ja parempaa huoltosuhdetta ja työvoimatilannetta.
Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoilla on käynnissä iso rakennemuutos
Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoilla on käynnissä iso rakennemuutos. Yhtenä tämän rakennemuutoksen merkkinä on työvoiman pitkäaikainen supistuminen. Maakunnan työvoima on vuosina 2001–2022 supistunut noin 5 200 henkeä. Työvoiman kunnittainen määrä oli vuoden 2022 lopulla vain Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella suurempi kuin vuoden 2000 lopussa. Kaikissa muissa kunnissa työvoiman määrä oli vuotta 2000 pienempi.
Työvoiman supistumiseen on vaikuttanut merkittävästi väestön ikärakenteen muutos. Vuoden 2000 lopulla maakunnan väestöstä 82,3 prosenttia oli alle 65-vuotiaita. Vuoden 2023 loppuun mennessä heidän osuutensa oli pienentynyt 73 prosenttiin.
Myös työpaikkojen määrässä ja alueellisessa keskittymisessä on tapahtunut merkittävää muutosta. Vuoden 2000 lopulla kolmen työpaikkamäärältään suurimman kunnan (Seinäjoki, Kurikka, Kauhava) osuus maakunnan kaikista työpaikoista oli 53 prosenttia, mutta vuoden 2022 lopulla näiden kuntien työpaikkaosuus oli noussut 59,9 prosenttiin. Jos katsotaan Etelä-Pohjanmaan kuntien kunnittaisia työpaikkaosuuksia suhteessa koko maakunnan työpaikkamäärään, niin pelkästään Seinäjoella ja Ilmajoella tämä osuus oli korkeampi vuoden 2022 lopulla kuin vuonna 2000.
Tarkasteltaessa maakunnan kunnittaisia 18-64-vuotiaiden työllisyysasteita voidaan todeta, että kahden uusimman tilastovuoden (2021 ja 2022) osalta jokaisen kunnan työllisyysaste oli noussut yli 70 prosenttiin. Tässä ikäryhmässä korkein työllisyysaste vuoden 2022 lopulla oli korkein Ilmajoella (80,1 %) ja pienin Soinissa (71,7 %).
Etelä-Pohjanmaan työn tuottavuus on ollut 2000-luvulla jokaisena vuonna kolmen heikoimman maakuntamme joukossa. Vaikka tuottavuus on parantunut, maakunnan sijaluku on silti pysynyt kolmen heikomman joukossa. Alhaisempi tuottavuus voi johtaa yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen. Heikko työn tuottavuus voi vaikuttaa myös työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kun tuottavuus ei kasva kilpailukykyisesti, se voi estää palkkojen nousua ja siten heikentää työntekijöiden elintasoa.
Miesten työttömyysaste oli heinäkuun 2024 lopulla Etelä-Pohjanmaalla 8,5 prosenttia työvoimasta. Samaan aikaan naisten työttömyysaste oli 6,9 prosenttia.
Miesten kunnittainen työttömyysaste oli korkein Ähtärissä (11,6 %) ja naisten Teuvalla (8,6 %). Miesten työttömyysaste oli matalin Evijärvellä (4,3 %) ja naisten Kuortaneella (2,8 %).
Kauhajoki oli ainoa kunta, jossa sekä miesten (10,5 %) että naisten (8,1 %) työttömyysaste oli maakunnan kolmen korkeimman joukossa. Vastaavasti Evijärvellä sekä miesten (4,3 %) että naisten (5,3 %) työttömyysaste oli ainoana kuntana kolmen parhaan joukossa.
Kahdessatoista maakunnan kunnassa (yhteensä 18 kuntaa) miesten työttömyysaste oli naisia suurempi ja kuudessa kunnassa naisten työttömyysaste oli miehiä korkeampi.
Yritysten TKI-toiminta voisi parantaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia toimia vientimarkkinoilla
PK-yritysten suhdannenäkymät olivat alkuvuonna Etelä-Pohjanmaalla varsin heikkoja. Niitä seuraavan 12 kuukauden kuluttua kuvaava PK-yritysbarometrin saldoluku, – 20, oli vuosien 2007–2009 finanssikriisin tasolla helmikuussa julkaistussa barometrissa. Myös innovaatiotoiminnan osalta odotukset olivat varsin heikkoja, sillä niitä kuvaava saldoluku, – 6, oli aluevertailun heikoimpia.
Etelä-Pohjanmaalla yritysten rooli tutkimus- ja kehitystoiminnassa on suuri, sillä Tilastokeskuksen vuoden 2022 tutkimus- ja kehitystoimintaa kuvaavien tilastojen mukaan yritysten osuus maakunnan tutkimus- ja kehitysmenoista oli lähes 68 prosenttia. Koko maassa vastaava osuus oli lähes sama. Kaikkiaan tutkimus- ja kehitysmenot olivat Etelä-Pohjanmaalla 48,1 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti lasketut maakunnittaiset tutkimus- ja kehitysmenot olivat Etelä-Pohjanmaalla maakuntien kolmanneksi pienimmät, eli 252 euroa. Kun asukasta kohti lasketut menot olivat koko maassa 1 426 euroa, oli Etelä-Pohjanmaan suhteellinen henkilöä kohti laskettu osuus vain 17,7 prosenttia koko maan tasoon verrattuna.
Yritysten satsaaminen tutkimus- ja kehitystoimintaan voisi parantaa yritysten kilpailukykyä sekä niiden kansainvälistymistä. PK-yritysbarometrin 1/2024 mukaan vain 17 prosentilla vastanneista eteläpohjalaisyrityksistä oli vientiä tai kansainvälistä toimintaa. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnassa vastaava osuus oli 24 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 27 prosenttia.
Suomessa on kansallisena tavoitteena nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Pohjanmaalla tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 5,6-kertaista lisäystä nykytasoon verrattuna, jos vertailukohdaksi asetetaan maakunnallinen euromääräinen bruttokansantuote.
Lisätietoja:
Maakunta-analyytikko Marko Rossinen, puh. 040 3563 933, marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi
Yhteyspäällikkö Miika Laurila, puh. 040 6603 733, miika.laurila@etela-pohjanmaa.fi
Materiaalit:
TilastoTeamsin esitysmateriaali (pdf-tiedosto)