Maaliskuussa yli 100 Etelä-Pohjanmaan sekä muun Länsi-Suomen tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä kokoontui Brysselissä. Kyseessä oli Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston 30-vuotisjuhlat, joissa koheesiopolitiikan, turvallisuuden ja alueiden kilpailukyvyn teemat olivat vahvasti esillä.
Juhliin olimme saaneet puhujia niin komissiosta, Euroopan parlamentista, eduskunnasta kuin alueiltammekin. Paneelikeskustelussa saimme kuulla eriäviä näkemyksiä siitä, miten Euroopan kilpailukykyä tulisi kehittää tulevaisuudessa. Maakuntiemme edustajat – Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt sekä SAMK:n osaamisaluejohtaja Heikki Haaparanta – puolustivat vahvasti koheesiopolitiikan merkitystä alueille ja kertoivat konkreettisia esimerkkejä rahoituksen tuomista hyödyistä. Komission budjettipääosaston analyytikko Aleksandra Kisielewska painotti, että koheesiopolitiikka ulottuu laajoihin turvallisuuden, varautumisen ja innovaatioiden teemoihin eikä suinkaan rajoitu vain infrahankkeisiin. Meppi Aura Salla ui vastavirtaan: koheesiopolitiikan sijaan hänen mielestään EU:n tulisi panostaa kriittisiin prioriteetteihin, kuten talouteen, turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen.
Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolla töitä tehdään neljän maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan – kehittämisen puolesta. Kolmen hengen tarmokkaassa tiimissä keskitytään aluekehitys-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan lisäksi muutamaan maakuntien nimeämään kärkiteemaan. Toimiston johtaja Emilia Pernaa on luonut verkostojaan Brysselissä yli 15 vuoden ajan. Verkostot ovat äärettömän tärkeitä niin hankkeita, tiedonvaihtoa kuin edunvalvontaakin ajatellen. EU-asiantuntija Mirva Männikkö on erikoistunut TKI-politiikkaan: Etelä-Pohjanmaalla kiinnostusta ovat herättäneet erityisesti ruokaan ja biotalouteen liittyvät EU-aloitteet ja -rahoitusmahdollisuudet. Toimiston harjoittelija Liina Aalto päivittää tiedotuspalveluja aktiivisesti. Sähköpostin kautta lähtevät lyhyet sanomat ja LinkedIn-postaukset ovat hänen taidonnäytteitään.
Euroopan komissio on tällä kaudella esitellyt uudenlaisia ohjelmia ja rahoitusmalleja, joissa myös Etelä-Pohjanmaa on ottanut aktiivisesti etunojaa. Hyvä esimerkki tästä on komission pari vuotta sitten lanseeraama Alueelliset innovaatiolaaksot (RIV) -aloite, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovaatioekosysteemejä ja valjastaa innovaatiopotentiaali vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Viime kesänä saatiin ilouutisia, kun komissio myönsi Etelä-Pohjanmaalle ja muille Länsi-Suomen maakunnille alueellinen innovaatiolaakso -statuksen. Etelä-Pohjanmaan nimitys linkittyy maakunnan älykkään erikoistumisen strategian kärkien mukaisesti globaalin elintarviketurvan parantamiseen.
Alueiden aktiivisuus ja halu kuulla lisää esimerkiksi komission uusista avauksista on keskeistä. Osallistumalla uusiin avauksiin osaamme toivottavasti paremmin ennakoida ja ottaa käyttöön uudelle rahoituskehyskaudelle tuotavia oppeja. Aktiivisten alueiden ja sidosryhmien merkitys on tärkeää myös hankemaailmassa. Niin vihreän siirtymän kuin digitalisaationkin hankkeiden on tapahduttava paikallisella tasolla ja paikallista toimintaympäristöä huomioiden, muuten niitä ei koeta omiksi eivätkä ne etene. Pidetään siis huoli, että pidämme puoliamme unionin politiikan muuttuessa – vain siten voimme varmistaa tulevaisuuden olevan länsisuomalaisten edun mukainen.
Teksti ja kuva: Liina Aalto