Etelä-Pohjanmaan liitto on suuren muutoksen edessä, sillä sen pitkäaikainen luotsi on vaihtumassa vuodenvaihteen jälkeen. Liittoa johtanut Asko Peltola on jäämässä eläkkeelle reilun 15 vuoden maakuntajohtajan pestistään keväällä 2021. Hänen seuraajakseen on valittu tällä hetkellä aluekehitysjohtajana Etelä-Pohjanmaan liitossa työskentelevä Heli Seppelvirta, joka aloittaa vt. maakuntajohtajana helmikuun alussa.
Etelä-Pohjanmaan liitto on saamassa määrätietoisen, johdonmukaisen ja yhteistyökykyisen johtajan, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus alueen kehittämisestä. Vaikka Seppelvirta on tottunut pitämään maakunnan puolia tarvittaessa hyvinkin napakasti, hän korostaa ihmisten johtajana olevansa pehmeämpi.
– Kun johdan ihmisiä, olen inhimillinen ja oikeudenmukaisuutta arvostava.
Etelä-Pohjanmaan menestys on aidosti lähellä tulevan maakuntajohtajan sydäntä. Yhdeksi tärkeimmistä lähiaikojen onnistumiseksi Seppelvirta nostaa merkittävän EU-rahoituspotin kotiuttamisen Etelä-Pohjanmaalle. Hänen mukaansa onnistumisen takana on kumppanien kanssa tehty laaja yhteistyö edunvalvonnassa. Hän korostaakin yhteistyön merkitystä kaikessa tekemisessä ja aikoo pitää sitä tekemisen perustana myös jatkossa.
– Vahvuutemme on kompaktin kokoinen maakunta, joka mahdollistaa hyvät ja tiiviit vuorovaikutussuhteet muun muassa kuntien ja kehittämistoimijoiden kanssa. Lisäksi täällä on aitoa tekemisen meininkiä, Seppelvirta kehuu.
Johdettavaksi monialainen asiantuntijayhteisö
Tuleva maakuntajohtaja tuntee Etelä-Pohjanmaan liiton 20 vuoden työkokemuksen myötä kuin omat taskunsa. Millaisen organisaation ja henkilöstön Seppelvirta saa johdettavakseen?
– Aivan mahtavan! Dynaamisen, osaavan ja raikkaan. En jaksa olla ihmettelemättä, miten asiantuntevaa ja sitoutunutta väkeä talossamme on, hän sanoo.
Seppelvirran mukaan liitossa tehdään vaativaa ja itsenäistä työtä 30 hengen voimin. Organisaatiolla ja sen asiantuntijoilla on erinomainen kyky tarttua ketterästi ajankohtaisiin asioihin, ja tällä hetkellä lähes kaikkien työssä näkyvät muun muassa kansainvälistyminen, digitalisaatio ja vihreä siirtymä.
Seppelvirta muistuttaa kuitenkin, että tekemistä liitossa viitoittavat ennen kaikkea aluesuunnitteluun ja aluekehitykseen liittyvät lakisääteiset tehtävät. Sen lisäksi liitto toimii 18 jäsenkuntansa yhteistyöelimenä ja hoitaa muun muassa alueensa edunvalvontaa.
– Jatkossakin haluamme tarttua ajankohtaisiin teemoihin ja pyrkiä viemään niitä lakisääteisten tehtäviemme ohella monialaisesti eteenpäin. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä ja yhteisen tilannekuvan jakamista kaikkien talon tehtäväalueiden kesken. Tällä saralla on työtavoissamme tapahtunut voimakasta uudistumista viime vuosien aikana, Seppelvirta pohtii.
Missä Etelä-Pohjanmaa menee 30 vuoden päästä?
Maakunnan nykytilasta ja lähitulevaisuudesta tulevalla maakuntajohtajalla on selkeä näkemys, mutta pitkän aikavälin tulevaisuuskuvan ennustaminen vaatii hiukan miettimistä.
− Uskon, että tuohon mennessä Etelä-Pohjanmaa on kyennyt kansainvälistymään. Nyt olemme siinä viimeisillä sijoilla, mutta toisaalta meillä on potentiaalia edistyä. Varmasti olemme myös avoimempi ja hyväksyvämpi maakunta, joka on osannut ottaa hyödyt irti esimerkiksi digitalisaatiosta ja vihreästä siirtymästä. Meillä on runsaasti yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia kehittyä kiertotalouteen ja energiaan liittyen, Seppelvirta pohtii.
Hän visioi myös, että 30 vuoden päästä esimerkiksi korkeakoulutustavoitetta on saavutettu ja maakunta ei loista korkeakoulutusmittareilla viimeisillä sijoilla. Olennaisin tavoite on kuitenkin se, että väkeä olisi maakunnassa yhtä paljon kuin tänä päivänä.
− Se on kova tavoite. Silloin syntyvyys on kasvanut ja olemme onnistuneet houkuttelemaan uusia asukkaita sekä maahan- että maassamuuton myötä. Kaikissa näissä täytyy onnistua. Loppujen lopuksi ihmiset ovat 30 vuoden päästä edelleen ihmisiä ja arvostavat erilaisia ympäristöjä elää ja kasvattaa lapsia. Täältä löytyy niin kaupunkiympäristöjä kuin luontoakin. Etelä-Pohjanmaalla on kaikki hyvän elämän edellytykset tarjolla, Seppelvirta päättää.
Teksti: Hanne Rantala