Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä, ruuantuotannosta, provinssirokista, koskenkorvasta, Duudsoneista, pandoista, painista, pesäpallosta, kyläkaupasta, uhosta, periksiantamattomuudesta ja ittellisyydestä.
Monille nämä esimerkkinä mainitut asiat nousevat ensimmäisenä mieleen kotiseutua kuvailtaessa. Näitä ja lukuisia muita kuvaavia piirteitä ja brändejä voi syystä kehua. Edustavathan ne luonnollisesti maailman parasta paikkaa asua ja elää, juuri sellaisina kuin olemme.
Liian harvoin kuitenkin ensimmäiset mielikuvat Etelä-Pohjanmaasta liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön tai tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoimintaan. Osaamista meillä on näissäkin molemmissa. Toivoisin niiden voimistuvan enemmän osaksi meistä muodostuvaa mielikuvaa.
Etelä-Pohjanmaan liitossa molemmat kokonaisuudet tunnetaan hyvin ja niiden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Liiton lisäksi monenlaiset muut toimijat kuten SeAMK ja alueemme yritykset tekevät molempia osana jokapäiväistä arkeaan.
KV-yhteistyötä ja TKI toimintaa
Sekä kansainvälinen yhteistyön että TKI-toiminnan välittömät vaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta ennen kaikkea molemmilla tähdätään tulevaisuuteen. Ne auraavat tietä tulevaisuuteen pitäen kehityksen pyörät pyörimässä.
Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa maakunnalle toimimisen osana globaalia yhteisöä ja markkinaa. Monipuoliset kontaktit mahdollistavat ihmisten, palveluiden ja tuotteiden liikkumisen sekä kehittymisen.
Suuressa kuvassa kansainvälinen yhteistyö ja maanosien valtasuhteet ovat olleet murroksessa jo vuosia. Tämä tulee kiihtymään entistä enemmän kun sota Ukrainassa ja lännen suhde Venäjään muuttaa kansainvälisen kaupan ja yhteistyön kenttää pysyvästi.
Valtiollisesti tutkimus- ja tuotekehityspanostukset pyritään nostamaan vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tämän saavuttamiseksi pohditaan erillisen rahoituslain säätämistä, minkä edellytyksenä tulee olla myös muita yritysten toimintaympäristöä kehittäviä uudistuksia ja julkista taloutta vahvistavia toimia.
Olennaista on tunnistaa KV-yhteistyön ja TKI-toiminnan mahdollisuudet oman alueemme elinvoiman parantamiseksi. Uhkien sijaan on meidän nähtävä mahdollisuuksia.
Rahoitusta yrityksille
Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti kuulunut laskennallisesti hyvin menestyvään ja työllistyvään osaan maasta. Työllisyysasteemme on korkea ja asukastiheyskin maaseutumaiseen ympäristöön kohtuullinen. Viime vuosikymmeninä muutos on ollut suuri myös meillä. Kaupunkikeskukset vetävät ihmisiä puoleensa ja reuna-alueiden heikkenemisestä on tullut todellinen huoli myös kotiseutumme kylillä.
Kehitys näkyy ennen kaikkea elinvoiman muutoksessa yrityskentässämme. Perinteisesti rahaa on suunnattu eritoten Itä- ja Pohjoissuomeen, koska Länsi- ja Etelä-Suomi ovat tiuhempaan asutettuja ja elinkeinorakenteeltaan vahvempia.
Nyt alkavan kauden esityksessä työ- ja elinkeinoministeriön korotettujen investointitukien piiriin on pääsemässä mukaan myös Järviseudun ja Kuusiokuntien seutukunnat. Tämä on tarpeellinen askel elinkeinoelämän monipuolisuuden turvaamisessa ja tasavertaisuudessa suhteessa Keski-Suomen vastaaviin alueisiin.
Etelä-Pohjanmaan liitto onnistui EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 neuvotteluissa. Rahoitusosuutemme yli kolmikertaistuu. Kyse on lukuisten yritysten toimintaedellytyksistä, koulutuksesta, elinvoimasta.
Rakennerahastohankkeissa elinkeinolähtöisyys ja yritysten kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Mahdollisuudet ja rahoituksen tuomat hyödyt tulevat ennen kaikkea yrityksille ja yrittäjille.
Eteläpohjalainen edunvalvonta on kattavaa ja koko maakunnan huomioivaa. Maakunnan sisällä meidän onkin pidettävä huolta meille saatujen mahdollisuuksien tasapuolisesta jakamisesta. Jokaisen kunnan elinkeinotoimella on asiassa paljon vastuuta. Toivon hyvää ja rakentavaa otetta yritysohjauksessa, sillä nyt tarjottu vipuvarsi ei löydä perille ilman aktiivista otetta alueemme yrityksiltä ja yhteisöiltä.
Mikko Savola
kansanedustaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja
Ähtäri