Maakuntakaavan taustaksi on valmistunut kolme liikenteeseen liittyvää selvitystä
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 valmistelu liikenteen osalta perustuu Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä liikennejärjestelmää ja -verkkoa koskeviin selvityksiin. Maakuntakaavan taustaksi on valmistunut kolme liikenteeseen liittyvää selvitystä.
Valtatie 18 Seinäjoki–Alavus-pääsuuntaselvityksen tavoitteena oli löytää keskeiset kehittämistoimenpiteet valtatien 18 pitkän ajan kehittämiselle. Selvityksen aikana tunnistettiin erilaisia linjausvaihtoehtoja sekä toimenpiteitä, joiden toteuttamisen vaikutuksia on verrattu valtatielle asetettuihin tavoitteisiin. Linjausvaihtoehdoista lopulta muodostettiin kaksi päävaihtoehtoa. Näistä ensimmäinen nojautuu valtatien 18 nykyiseen linjaukseen (VE1) ja toinen vaihtoehto (VE2) Kuortaneen Mäyryn kautta kulkevaan linjaukseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valinnut selvityksen perusteella eteenpäin vietäväksi valtatien 18 nykyiseen linjaukseen tukeutuvan vaihtoehdon (VE1), jossa tie on esitetty linjattavaksi uudelleen kolmessa kohdassa. VE1:ssa olevien alavaihtoehtojen tarkemmat linjaukset Seinäjoella selviävät jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelun käynnistämisestä ei ole tehty päätöksiä. Pääsuuntaselvitys on julkaistu ELY-keskuksen julkaisuarkistossa:
Pääsuuntaselvitys on julkaistu ELY-keskuksen julkaisuarkistossa
Etelä-Pohjanmaan alemman tieverkon merkitsevyyttä on analysoitu opinnäytetyönä yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kattavaa pohjatietoa alempiasteisen tiestön käytöstä ja parantamistarpeista. Selvityksessä laadittiin analyysi alemman tieverkon eli seutu- ja yhdysteiden merkittävyydestä eri tekijöiden, kuten raskaan liikenteen määrän, linja-autoliikenteen vakiovuorojen, alkutuotannon työpaikkojen, koulujen sijainnin, erikoiskuljetusreittien ja varareittien perusteella. Selvityksen lopputuloksena syntyi paikkatietoaineistoihin perustuva, luokiteltu aineisto seutu- ja yhdysteistä.
Pyöräilyn tukeminen ja pyörämatkojen lisääminen on mukana valtakunnallisissa tavoitteissa sekä Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteissa. Etelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden omana työnä on laadittu pyöräliikenneverkkoselvitys, jossa on tarkasteltu seudullisten pyöräliikenneväylien potentiaalia kuntakeskusten välillä maakuntakaavaa varten. Potentiaalia on eniten lyhyillä yhteysväleillä, joissa alue- ja yhdyskuntarakenne on riittävän tiivis. Analyysissä kaksi reittiä, Ilmajoki–Seinäjoki ja Kurikka–Ilmajoki, saivat täydet pisteet. Seuraavaksi korkeimmalle ylsivät Kauhajoki–Kurikka ja Kurikka–Jalasjärvi. Lopulliseen tarkasteluun kaikista reiteistä valittiin 16 parhaimmaksi yltänyttä reittiä. Analyysin perusteella etenkin Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava–Alahärmä-välillä todettiin olevan potentiaalia. Lisäksi analyysissä erottui muita reittikokonaisuuksia, kuten Ähtäri–Alavus–Kuortane ja Seinäjoki–Ylistaro–Isokyrö.
Pyöräliikenneverkkoa ei ole aikaisemmin huomioitu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa, ja sen huomioiminen uudessa maakuntakaavassa perustuu sekä valtakunnallisen että maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Mari Pohjola, p. 040 610 8445, ja maakuntainsinööri Jani Palomäki, p. 040 688 3187.
Liikennejärjestelmäsuunnittelulla tavoitellaan pitkäjänteistä toimintaa liikenteen kehittämiseksi
Liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnan pitkän tähtäimen liikenteen monialainen kehittämiskokonaisuus. Se sisältää kaikki kulkumuodot käyttäjineen, toimijoineen ja liikennevälineineen sekä niiden infrastruktuurin kehittämisen. Etelä-Pohjanmaan asemaa käsitellään osana valtakunnan liikennejärjestelmää ja kansainvälisiä yhteyksiä. Tavoitteena on, että nämä Etelä-Pohjanmaan liikenteellisestä asemasta johtuvat tarpeet otetaan huomioon valtakunnallisessa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelman seurantaa tehdään jatkuvasti ja päivitetään tarpeen mukaan.
− Etelä-Pohjanmaan liitto tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä muun muassa koordinoi väyläkohtaisten edunvalvontaryhmien toimintaa. Liikennejärjestelmätyötä tehdään maakunnan tason lisäksi ylimaakunnallisesti pohjalaismaakuntien kesken, Länsi-Suomen liittojen kesken sekä valtakunnan tasolla, suunnittelujohtaja Mari Pohjola selvittää.
Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet perustuvat liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin ja -tarpeisiin. Kehityskäytävä Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava on ollut maakunnan kärkihanke jo pitkään. Kehityskäytävä on koko maakunnan keskeisin yhteysväli, jossa sekoittuvat niin vilkas pendelöinti kuin pitkämatkainen autoliikenne ja elinkeinoelämän kuljetukset.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälin merkitys on kasvussa alueiden välisen vuorovaikutteisen kehittymisen myötä. Yhteysväli on valtakunnallisesti merkittävä poikittaisyhteys ja erityisesti Seinäjoki–Vaasa-välillä on vilkasta pendelöintiä.
Tampere–Kurikka–Vaasa-kehityskäytävä yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa pääradan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti tärkeä käytävä. Väylä ei kuitenkaan kuulu Suomen pääväyläverkkoon koko osuudeltaan, vaikka kuuluukin EU:n TEN-t-verkkoon. Valtatie 3:lla kuljetetaan vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja reitti onkin yksi elinkeinoelämän tärkeimpiä kuljetusväyliä.
Päärata on osa TEN-t-ydinverkkoa ja sen yksi keskeinen osa on Seinäjoki–Tampere-yhteysväli, jonka palvelutaso ei tällä hetkellä vastaa tarpeisiin. Yhteysväli on hyvin häiriöherkkä ja sen matka-aikoja voidaan nopeuttaa. Tilaa tarvitaan myös tavaraliikenteen kasvulle tulevaisuudessa, sillä yritysten hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät osaltaan kuljetusten siirtämistä raiteille.
Maakuntahallituksen kokouksessa käytiin läpi liikennejärjestelmätyön kokonaisuus sekä tilannekatsaus maakunnan keskeisiin liikennehankkeisiin.
Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma -verkkosivusto
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Mari Pohjola, p. 040 610 8445, ja maakuntainsinööri Jani Palomäki, p. 040 688 3187.