Ajankohtaista

21.08.2018

Kasvu Openin finaaliin 5 yritystä Etelä-Pohjanmaalta

Suomen sata lupaavinta kasvuyritystä on valittu!

Kasvu Open on valinnut 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä vuodelle 2018. Yritykset on karsittu yhteensä yli 800 Kasvu Openin saamasta hakemuksesta. Sadan lupaavimman yrityksen joukosta valitaan vuoden 2018 Kasvu Open voittaja ja kunniamainittu Start up- ja Start again -sarjoissa lokakuussa.

Kasvu Openin maksuttomiin Kasvupolku®-ohjelmiin haki tänä vuonna yli 800 yritystä, joista 411 valittiin eri kasvuohjelmiin asiantuntijoiden sparraukseen. Näiden 411 yrityksen joukosta valittiin sata parasta suomalaista kasvuyritystä, jotka etenevät Kasvu Open finaaliin.

Järjestyksessä kahdeksas finaali järjestetään osana Kasvu Open Karnevaalia 24.–25.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa.

Etelä-Pohjanmaalta finaalissa nähdään Notta Systems Oy:n ja Foodwest Oy:n lisäksi kolme muutakin yritystä: Seikat Oy, VV-kuivaus ja Jucat Oy.

Onnea finalisteille!

0 kommenttia
15.08.2018

FINCH-hankkeessa kehitetään kulttuuriperintöä

Kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä ja yhteistyömalleja halutaan kehittää

Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. Hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.  

­– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan alueellista sidosryhmää, joka aloittaa työskentelyn ensi kuussa. Syyskuun alussa aloittaa toimessaan myös FINCH-projektin vetäjä projektikoordinaattori Suvi Aho.

Kulttuurin moninaiset alueelliset vaikutukset esillä aloitustapaamisessa

Pääpartneri Piemonten maakunta ja yhteistyökumppani Turinin yliopisto järjestivät hankkeen aloitustapaamisen Turinin kaupungissa heinäkuun alussa.

­– Hankepartnereiden aktiivinen osallistuminen tapaamiseen oli erinomainen lähtölaukaus projektille ja sen tavoitteiden saavuttamiselle. Turinin yliopiston professoreiden alustukset rahoitusvälineistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleista kirvoittivat hyvää keskustelua ja saivat ajatusnystyrät liikkeelle, toteaa tapaamisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tärkeimmäksi keskustelun aiheeksi Ahola nostaa kulttuuriperintöalan moninaiset alueelliset ja paikalliset vaikutukset.

– Kaikki kulttuuriin käytettävät eurot tulevat takaisin moninkertaisesti. Vaikutus näkyy selvimmin palkoissa ja tuloissa, jotka sijoitetaan uudelleen paikalliseen talouteen, Ahola sanoo.

Taide ja kulttuuri aktivoivat taloudellista dynamiikkaa. Kulttuuriin sijoitetut voimavarat voidaan muuntaa lisäarvoksi alueellisen kertymisen ja jakamisen kautta. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanuudet julkisten ja yksityisten tahojen välillä ovat tärkeitä, koska silloin molemmat voivat hyötyä: kun kumpikin osapuoli voi toteuttaa omia tavoitteitaan, voidaan julkisia palveluja ja infrastruktuuria tuottaa paljon tehokkaammin.

FINCH-hanketta rahoitetaan Euroopan Unionin Interreg Europe -ohjelman kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta 1,25 miljoonaa euroa on ohjelman kautta tulevaa rakennerahastorahoitusta ja loppuosa on hankekumppaneiden omarahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2020 loppuun ja toinen vaihe vuoden 2022 loppuun. www.interregeurope.eu/finch 

 

Lisätietoja:

Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
10.08.2018

Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuusfoorumiin!

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00
Paikka:              Frami F Lasipalatsi, Kampusranta 11, Seinäjoki

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja se on yksi Suomen merkittävimmistä haasteista. Työn tekemisen tavat muuttuvat, elinkeinoelämän rakenteet ovat murroksessa ja kehitys haastaa osaamisperustan ja koko hyvinvointiyhteiskunnan. Työelämän muutokset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eri tavoin ja eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa? Olemmeko Etelä-Pohjanmaalla valmiita uudistumaan?

Seinäjoella järjestetään 28.8.2018 tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä ja vaikutuksia sekä pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutoksiin ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Päivän aikana tuotettuja näkemyksiä ja keskustelun antia tullaan hyödyntämään osana Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset näkyvät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Ilmoittaudu viimeistään 22.8.2018 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusfoorumi

OHJELMA

11.30 Seminaarin avaus - Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto
11.40 Hallituksen tulevaisuusselonteko työn murroksesta
- Kaisa Oksanen, Valtioneuvoston kanslia
- Miten Seinäjoki vastaa - Erkki Välimäki, Seinäjoen kaupunki
12:25 Innovaatiotoiminnan tilannekuva – olemmeko valmiita uudistumaan? - Miika Laurila, EP-liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke
12:55 Ryhmäkeskustelu 1.
13:15 Kahvitauko
13.30 Valmistava teollisuus: tekoälyä vai älykästä tekemistä - Hannu Reinilä, SeaMK
14.00 Ryhmäkeskustelu 2.
14:20 SOTE murros – toimintamallien ja osaamistarpeiden muutos
- Timo Sinervo, THL
- Kommenttipuheenvuoro - Minna Laitila, SONet BOTNIA
14:50 Ryhmäkeskustelu 3.
15:10 Yhteenveto – kaikki muuttuu ja mitä siitä seuraa?
15:30 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

0 kommenttia
8.08.2018

Ilmianna vuoden 2018 eteläpohjalainen johtaja!

Hyvän johtamisen foorumissa teemana ”Pojasta johtaminen paranee” eli kuinka johdat Y-sukupolvea

Kuka on neljäs eteläpohjalainen vuoden johtaja? Haku on auki. Tänäkin vuonna ilmiantaa voi oman esimiehensä tai johtajan toisesta yrityksestä tai organisaatiosta. Ilmiantoja hyödynnetään valinnassa, mutta vuoden johtaja voi olla myös joku muu. Valinnasta päättää foorumia järjestävien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä.

Valintakriteereinä hyödynnetään mm. seuraavia. Vuoden johtajalla on

- kyky saada aikaan hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä yhdessä henkilöstön kanssa
- kyky energisoida ja innostaa omaa henkilöstöä
- kyky johtaa itseään ja tuoda hallinnan tunnetta organisaatioonsa
- kyky uusiutua, olla luova ja katsoa tulevaisuuteen

Ilmiannot voi tehdä osoitteessa www.hyvajohtaminen.fi elokuun loppupuolelle mennessä.

Vuoden eteläpohjalainen johtaja julkistetaan Hyvän johtamisen foorumissa 9. Lokakuuta Rytmikorjaamolla. Foorumin puhujiksi saapuvat Happy or Notin toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Y-sukupolven johtamista palkitusti tutkinut Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn, Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen sekä vuoden 2017 johtaja, Myynninmaailman Ville Orrenmaa.

Foorumiin odotetaan 200:aa osallistujaa.

Vuonna 2017 eteläpohjalaiseksi johtajaksi ilmiannettiin 48 eri henkilöä. Ilmiannetuista 37 oli yrityksistä ja 11 julkisorganisaatioista. Naisia vuoden johtajakandidaateista on 9 ja miehiä 39. Heistä vuoden johtajaksi valittiin johtaja Ville Orrenmaa Myynninmaailmasta Seinäjoelta. Kunniamaininnan sai K-Citymarket Päivölän kauppias Päivi Raja-Aho.

 

Hyvän johtamisen foorumia toteuttavat yhteistyössä Into Seinäjoki Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Suomen Yrittäjäopisto, Sedu, Seinäjoen Nuorkauppakamari, Kuortaneen urheiluopisto ja Myynninmaailma Oy.

 

Ilmiannot voi jättää osoitteessa www.hyväjohtaminen.fi

Lisätietoja: Markku Haapasalmi, puh. 0400 677 211

0 kommenttia
3.07.2018

Toimistomme on suljettuna heinäkuussa

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettuna 9.-29.7.2018.

Aurinkoista ja iloista kesää kaikille!

 

PS. Jos kaipaat kesälomalla tekemistä, niin tutustu maakuntamme tapahtumatarjontaan osoitteessa epkalenteri.fi :)

0 kommenttia
27.06.2018

EU-uutiskirje 3/2018

Vuoden kolmannessa uutiskirjeessä jälleen ajankohtaisia EU-uutisia maakunnasta sekä Euroopasta. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus toivottaa kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirjeet sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
21.06.2018

Toimintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan digitalisaation edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ovat partnereita kansainvälisessä ERUDITE-hankkeessa, jossa edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden digitaalisia valmiuksia eurooppalaisessa yhteistyössä. Osana hanketta on laadittu alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitalisaation edistämiseksi eri teema-alueilla. Etelä-Pohjanmaan aluetta koskevassa toimintasuunnitelmassa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet digitaalisuuteen liittyvän osaamisen ja verkostoitumisen kehittäminen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä matkailu- ja kulttuurialojen digitalisaation kehittäminen.  Toimintasuunnitelmaa on työstetty yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa ja siinä olevia toimenpiteitä seurataan hankkeen monitorointivaiheen ajan aikavälillä 1.4.2018–31.3.2020.

Tutustu toimintasuunnitelmaan täältä.

 Toimintasuunnitelma

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Etelä-Pohjanmaan liitto

ERUDITE Logo

 

0 kommenttia
20.06.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä, kulttuurihyvinvointi- ja laajakaistahankkeista, kolmostien ja pääradan kehittämisestä sekä käynnissä olevista rahoitushauista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
18.06.2018

Kulttuurihyvinvointi tapetilla maakunnassa

Hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen tuottajille tukea ja uusia mahdollisuuksia

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalvelujen kysynnän uskotaan Etelä-Pohjanmaalla lähivuosina edelleen kasvavan. Uusille palveluille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia sekä maakunnallisten sote-palveluiden että kuntien järjestämän, asukkaiden hyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan piiristä. Mahdollinen ongelma kehitykselle saattaa löytyä kulttuuripalvelujen tarjonnan suunnalta. Etelä-Pohjanmaalla kulttuurihyvinvoinnin palvelutuottajat ovat vielä melko hajallaan ja toiminnan organisoituminen vähäistä.

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä Kulttuurihyvinvoinnin palvelutuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke tukee paikallisen palvelutuotannon kasvua ja vahvistumista. Kokeiluhankkeen tavoitteena on käynnistää kehitysprosessi, joka kokoaa yhteen ja organisoi hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat.

– Samalla palvelutuotantoa pyritään kehittämään tuleville sote -palvelutuottajille asetettavien vaatimusten mukaiseksi. Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kulttuuri- ja sote-sektorin, järjestöjen ja palvelutuottajien kesken, toteaa projektipäällikkö Esa Vienamo Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kehittämistoiminnan asiantuntijatukena toimii hankkeen kokoama, monialainen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkosto. Uusien palvelujen tuottaminen ja markkinointi vaatii myös liiketoimintaosaamista ja tietoa palvelujen tarpeesta. Kulttuuripalvelujen tiedotuksen ja markkinoinnin tueksi kootaan yhdessä kuntien kanssa maakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin.

Digitalisaatio apuna

Kokeiluhankkeessa selvitetään myös digitalisaatioon liittyviä mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin palvelujen toteuttamisessa ja jakelussa. Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen kehittämisen.

– Esimerkiksi ikäihmisiä osallistavia kulttuuripalveluja voidaan digitalisaation avulla viedä koteihin aiempaa edullisemmin, Vienamo sanoo.

Hankkeen järjestämässä koulutuksessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun ammattilaisia. 

AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoitteisen hankkeen perimmäisenä tehtävänä on turvata Etelä-Pohjanmaan sote-palvelujen asiakkaiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden tarvitsemat kulttuurihyvinvoinnin palvelut ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

 

Teksti: Esa Vienamo

0 kommenttia
18.06.2018

Kolmostien kehittäminen vauhtiin

Vt3 on yksi Suomen tärkeimmistä teistä

– Valtatie 3 on Suomen ruokahuoltoputki ja lisäksi merkittävä kaupan kuljetusputki sekä teknologiateollisuuden kuljetusväylä. Pitäkää huolta siitä, että maakunnat pysyvät Suomen kasvukäytävässä mukana, patisti liikenteen asiantuntija, professori Jorma Mäntynen toukokuun lopussa järjestetyssä Valtatie 3 -seminaarissa Kurikassa.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäen mukaan vt3:n merkitystä osana pidempää kuljetusketjua ei oikein Suomessa mielletä.

– Valtatiellä 3 on yhtä suuri merkitys vienti- ja kotimarkkinateollisuuden valtaväylänä kuin valtatiellä 4. Mikäli viennin arvo nousisi paremman väylän ansiosta vaikka vain prosentin, olisi se jo vuodessa suurempi summa kuin mitä tien ensivaiheen parannukset maksaisivat, Palomäki laskeskelee.

Palomäen mukaan edunvalvonnan muotoja ja tiehankkeiden vaikutusarviointia on kehitettävä sekä etenkin elinkeinoelämän tarpeita on tuotava paremmin esille.

– Meidän on itse pidettävä asiaa esillä, muuten jäämme Helsingissä jalkoihin, hän toteaa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien välillä on yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä yhteistä näkemystä asian eteenpäin viemiseksi.  Tästä hyvänä esimerkkinä ovat maakuntaliittojen julkaisema yhteinen kannanotto, jossa ne vaativat valtatien 3 investointien nopeaa toteuttamista yhteysvälillä Tampere–Vaasa sekä yhteisen edunvalvontapaketin koostaminen, jolla pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan 2019–2023. Seuraava vt3-seminaari järjestetään Vaasassa ensi vuonna.

Vt3-seminaari keräsi yhteen kolmen maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan – kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja alan asiantuntijoita vauhdittamaan vt3:n kehittämistä.

Nykyinen rahoitustaso yhteiskunnan kehityksen este

Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen oli samaa mieltä, että selvityksissä tulisi tuoda esiin tiehankkeiden laajempi merkitys elinkeinoelämälle, alueelle ja Suomelle. Hänen mukaansa tämä onnistuu vain kehittämällä liikennehankkeiden vaikutusten arviointia. Liikennevirasto selvittää myös ns. hyötyjä maksaa -mallin käyttöönottoa, jossa kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaisi osan valtion vastuulle kuuluvista tiehankekuluista.

Kansanedustaja Lasse Hautala avasi puheessaan parlamentaarisen liikennetyöryhmän loppuraportin antia. Liikenteeltä kerätään tällä hetkellä 8 mrd. euroa, josta 2 mrd. palautuu. Hautalan mukaan potentiaalia olisi siis aika tavalla liikennetarpeiden hoitamiseen.

– Niin iso tämä ns. liikenteen rahastava rooli yhteiskuntaamme on, hän toteaa.

Hautala kertoi, että yksi loppuraportin johtopäätöksistä on se, että nykyinen liikennerahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä, eikä pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ole mahdollistanut yhteiskunnan kehitystä riittävällä tavalla. Tämän seurauksena on tarvittu korjausvelkarahaa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård kävi puheenvuorossaan läpi sekä käynnissä että suunnitteilla olevia vt3:n parannushankkeita. Laihialla vt3:n uusi linja avattiin liikenteelle syksyllä 2017 ja vt18:n uusi linjaus avataan liikenteelle 2018. Vt3:n ja kt67:n liittymä Kurikan kohdalla valmistuu niin ikään tänä vuonna. Vt3:n ja vt19:n Jalasjärven liittymän parantamisen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 milj. euroa. Vt3:n Kyröskosken eritasoliittymän toteuttaminen käynnistyy pikapuoliin. Hankkeen kustannusarvio on noin 9,5 milj. euroa.

Tie on osa reitin imagoa

Kuljetusalan yrittäjä Jouko Hellanmaa on huolestunut tiestön kunnon heikkenemisestä.

– Jopa valtateillä on päällimmäinen asfalttikerros lähtenyt joissain kohdissa isoina paloina pois. Onkohan asfaltin tai sen kiinnityksen laadulle tapahtunut jotain, koska vikoja on jopa hiljattain pinnoitetuissakin kohdissa, hän pohti.

Työnsä puolesta myös Euroopan teitä ajelleena, Hellanmaa ihmetteli sitä, että esim. Virossa infrahankkeille on silmämääräisesti myönnetty enemmän EU:n tukea kuin Suomessa.

Wasalinen rahtipäällikkö Björn Knutar kertoi, että täsmällisyydellä on iso merkitys logistiikkaketjussa. Jos kuljetukset myöhästyvät liikenteen sujuvuuden tai tien kunnon vuoksi, siitä kärsivät monet tahot.

– Tie on osa koko reitin imagoa ja vaikuttaa suuresti siihen, miksi valitaan juuri tietty reitti. On hyvä muistaa, että vt3 on osa isompaa logistiikkakuviota Ruotsiin, Norjaan ja myös toiseen suuntaan Venäjälle, Knutar sanoi.

 

Rami Ala-Nisulan vetämässä paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmalta lukien Tomi Kohtanen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, kansanedustaja Mikko Alatalo sekä Tero Voldi Pohjanmaan liitosta.

  

Teksti: Annika Pollari, Jani Palomäki

Kuvat: Jani Palomäki

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös