Ajankohtaista

23.01.2020

Hämeenkyrössä juhlistettiin Kyröskosken eritasoliittymää ja Hämeenkyrönväylän rakentamista

VT3-edunvalvonta suuntaa painotusta nyt Hämeenkyröstä pohjoiseen

Vaikka Hämeenkyrönväylän rakentaminen starttaa ensi kesänä, Tampere-Vaasa -yhteysväli ei tule kuntoon. Hyvin alkanutta neljän maakunnan yhteistyötä tulee jatkaa, muistuttaa VT3-ohjausryhmän puheenjohtajuutta vetänyt Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius. Pirkanmaa luovuttaa nyt ohjausryhmän puheenjohtajuuden Etelä-Pohjanmaalle.

Hämeenkyrön Monitoimikeskus Silta täyttyi tiistaina 21.1. tyytyväisistä tunnelmista. Pyörät pyörimään Suomen ruokatiellä ja viennin valtaväylällä -seminaari juhlisti Kyröskosken eritasoliittymän valmistumista ja Hämeenkyrönväylän alkavaa rakennusprojektia. Ministeritason ja viranomaisten johdon lisäksi paikalla oli runsaasti kuntalaisia.

Valtatien kunnostamista oli ehditty pitää ikuisuushankkeena, joten viime kesän budjetin julkistus olikin Hämeenkyrölle ja Pirkanmaalle ”järisyttävä uutinen”. Tielinjauksen paikkaa on suunniteltu jo 60 vuotta.

- Tehokas vaikuttamisviestintä käynnistyi kaksi vuotta sitten Hämeenkyrössä pidetystä VT3-edunvalvontaseminaarista. Työssä oli mukana laaja rintama  Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, Alenius muisteli.

Ohjausryhmän puheenjohtajuus, pääsihteerin tehtävät sekä viestinnän vetovastuu siirtyvät nyt Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle. Maakuntien yhteistyö jatkuu. Puheenjohtajan nuija siirtyy Aleniukselta Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalle. Eduskuntaverkosto jatkaa työtään eduskunnassa.

Korjattavaa riittää edelleen

Yhteysvälin Tampere-Vaasa liikennöinnin turvaamisesta puhui VT3-eduskuntaverkoston varapuheenjohtaja, eteläpohjalainen kansanedustaja Janne Sankelo.

- Hämeenkyrönväylän rahoituspäätöksellä on iso merkitys koko Länsi-Suomelle, koska se on ollut vähän ”mopen osilla” liikennehankkeissa.

- Rahoitus tukee merkittävän ruokaväylän ja vientiteollisuuden kuljetusten tarpeita.  Hämeenkyrön keskustasta on tullut meille mielikuva kiertoliittymästä, jossa on yhtä aikaa jättirekkoja ja rollaattoreita.

- Tulevaisuudessa katsomme pohjoisen suuntaan, jossa edunvalvontaa odottamassa on Hämeenkyrönväylän kokonaisluokan verran pienempiä hankkeita. Korjauksia tarvitaan Parkanon kohdalla, Jalasjärvellä ja Kurikka-Laihia -välillä. Työtä eduskunnan päässä tehdään koko ajan, Sankelo sanoi.

Sankelo kiitteli sujuvaa edunvalvontayhteistyötä läntisen Suomen poliitikkojen, viranomaisten ja muiden vaikuttajien kesken. – Työ on ollut niin hyvää, että olen kuullut, että VT3 -verkostoa yritetään kopioida muuallekin.

Vientikuljetuksiin sujuvuutta, yrityksille työvoimaa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka muistutti, että valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmätyö kehittää maata hallituskausien yli ulottuvana, pitkäjänteisenä suunnitelmana. - Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti, sidosryhmiä kuunnellen, Harakka sanoi.

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman vientiä. Se puolestaan tarvitsee toimivaa infraa.

- Elintarviketeollisuus Etelä-Pohjanmaalla on iso työllistäjä ja kohtuullisen iso viejä. Kolmostie on ruokatie. Kaupan keskusliikkeille VT3 on toinen kahdesta tärkeästä väylästä. Tavarat ja jakelu keskuksiin kulkevat sitä kautta.

Työllistävä Pirkanmaa ja tieverkon kunto liittyvät yhteen, muistuttaa toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Pirkanmaan Yrittäjistä.

- Yrittäjät tavoittelevat hyvää saavutettavuutta ja osaavaa työvoimaa. Hyvä infra vaikuttaa siihen, miten nuoret valitsevat koulujaan ja työpaikkojaan.

Seminaarissa kuultiin myös Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin esitys liikennejärjestelmän kehittämisestä ja käynnistyvästä Hämeenkyrönväylästä. Johtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi jo toteutuneista kehittämistoimista.

Hämeenkyrönväylällä alkaa tapahtua

Varsinaiset rakennustyöt on määrä aloittaa tulevana kesänä. Hankkeen urakoitsija on Destia. Tietä rakennetaan kymmenen kilometriä. Tiestä tulee neljäkaistainen. Ohikulkutielle tulee kolme eritasoliittymää ja yksitoista uutta siltaa. Uuden väylän kustannusarvio on 65,4 miljoonaa euroa. Valtion osuus on 64 ja Hämeenkyrön kunnan 1,4 miljoonaa euroa.

 

Nämä ovat edelleen kiireellisiä hankkeita:

  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (valtatie 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 

Teksti ja kuvat: Kirsti Kivilinna, Pirkanmaan liitto

17.01.2020

Puhetaitokilpailun voitto ratkesi tiukassa kisassa Opinlakeus-messuilla

Järjestyksessä jo 16. Puhetaitokilpailu kisattiin Opinlakeus-messujen yhteydessä torstaina 16.1.2019 Seinäjoki Areenalla. Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustoja edusti puheenvuoroja arvioinut Mette-Mirella Foudila, joka valitsi kilpailijoiden joukosta Etelä-Pohjanmaan liiton lahjoittaman palkinnon saajan. Puheenvuorojen teemat nousivat Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämän Ideakökän annista.

Kilpailun 500 euron pääpalkinnon voitti Ida Nurmi Alavuden lukiosta. Hänen esityksensä erottuivat erityisesti levollisen ja vahvan läsnäolon ansiosta. Idan puheet olivat sisällöltään taitavasti rakennettuja, ja esityksistä saattoi huomata, että puhuja on jo ehtinyt harjaantua puheiden pitäjänä.

Kilpailussa toisen palkinnon, 300 euroa, voitti puhuttelevien puheiden pitäjä  Aleksi Hautamäki (kuvassa) Lapuan lukiosta. Hän sai myös Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustojen suosikin palkinnon. Kolmanneksi sijoittui asiapitoisten puheiden taitaja, Kurikan lukiota käyvä Fiia Isoaho, joka sai 200 euron palkinnon. Puhetaitokilpailun järjestävät ja palkinnot lahjoittavat Seinäjoen rotaryklubit. Kilpailu on tarkoitettu  eteläpohjalaisten lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille.

Tänä vuonna kilpailijat onnistuivat sekä puheiden sisällön ja rakenteen että henkilökohtaisen esiintymisvalmiutensakin ansiosta. Viime silauksen etenkin finaalissa toivat esiintyjien luontevuus sekä puheiden vaikuttavat aloitukset ja yleisön huomioiminen.

– Tuomaristo joutui kilpailun historian kenties vaativimman valinnan eteen, sillä kilpailijat olivat todella taitavia, mikä näkyi jopa pistelaskennassa täpärinä eroina. Myös finaaliin yltäneet Mikaela Saarimäki Alavudelta ja Oona Köykkä Kurikasta hätyyttelivät voittajakolmikon pisteitä, tuomariston puheenjohtaja Iina Åman Seinäjoen Lakeuden Rotaryklubista toteaa.

Fiia Isoaho (vas.) ja Ida Nurmi.

 

Myös kannustava opettaja palkittiin

– Nuorten tärkeimmät kannustajat löytyvät kodin lisäksi koulusta. Monet opettajat tekevät arvokasta työtä sen eteen, että heidän oppilaansa voivat kehittää viestintätaitojaan ja menestyä sekä sosiaalisissa tilanteissa että työelämässä, Iina Åman .

Tänä vuonna kilpailussa sai tunnustuspalkinnon myös Lapuan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Liisa Immonen. Hän on innoigttanut, kannustanut ja rohkaissut opiskelijoitaan puheilmaisuun ja onnistunut lähettämään heitä myös lukuisina vuosina Puhetaitokilpailuun.

 

 

16.01.2020

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto etsii harjoittelijaa

Oletko kiinnostunut EU-politiikasta ja aluekehittämisestä? Oletko valmis työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja edustamaan länsisuomalaisten maakuntien toimijoita? Onko sinulla hallussa viestinnän keinot ja välineet? Jos vastasit kyllä, hae Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (WFEO) harjoittelijaksi Brysseliin!

WFEO edustaa Brysselissä neljää maakuntaa: Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Toimimme tiiviisti yhdessä maakuntaliittojen sekä mm. kehitysyhtiöiden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa. Haemme harjoittelijaa noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle, harjoittelujakso alkaa huhti-toukokuun vaihteessa 2020.

Harjoittelija vastaa:

  • Tiedotuspalvelusta, joka keskittyy Länsi-Suomen kannalta keskeisiin EU-aiheisiin
  • Ulkoisesta viestinnästä, sen suunnittelusta ja toteutuksesta WFEO:n asiantuntijoiden kanssa
  • Sosiaalisesta mediasta, sen suunnittelusta ja toteutuksesta
  • Verkkosivujen päivityksestä
  • Yleisistä toimistotöistä ja asiakaspalvelutehtävistä
  • Muista vastaavista tehtävistä, jotka on sovittu WFEO:n johtajan kanssa

 

Mitä haemme: 

  • Olet opintojesi loppuvaiheessa tai vastavalmistunut, esimerkiksi viestinnän, hallintotieteiden, yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden opiskelija
  • Tunnet EU-politiikkaa ja -päätöksentekoa
  • Edustamamme maakunnat ja niiden kärkitoimialat ovat sinulle tuttuja
  • Hallitset suomen, englannin ja ruotsin, muu kielitaito (erityisesti ranska) katsotaan eduksi
  • Hallitset erityisesti kirjoitetun viestinnän ja sinulla on ideoita viestinnän kehittämiseksi
  • Hyvät tiedonhaku- ja sosiaalisen median taidot

 

Oma-aloitteisuus, hyvät sosiaaliset- ja verkostoitumistaidot, sekä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi opiskelijavaihdon kautta katsotaan eduksi. 

Harjoittelujakso sijoittuu EU-päätöksenteon kannalta vauhdikkaaseen ja mielenkiintoiseen ajankohtaan. Harjoittelu antaa hyvät verkostoitumismahdollisuudet ja tarjoaa tilaisuuden syventää sekä viestinnän että EU-politiikan ja -päätöksenteon tuntemusta. Harjoittelusta maksetaan palkkaa, ja työsuhteen ehdot ovat KVTES:n mukaisia. Harjoittelija on oikeutettu työnantajan tavanomaisiin henkilöstöetuihin.

Jos tunnistat itsesi ilmoituksesta, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi otsikolla ’’Harjoittelijahaku, Bryssel’’ osoitteeseen kirjaamo@obotnia.fi. Hakuaika päättyy perjantaina 7.2.2020 klo 12.00 Suomen aikaa.

 

Lisätietoa tehtävästä antaa:                                                    

 

Vs. johtaja Hannu Koponen

hannu.koponen@westfinland.be

+32 470 692 100

2.01.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto uudistaa toimintaansa

Maakuntien liitot perustettiin noin neljännesvuosisata sitten Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Maailma avautui, ja liitot olivat yksi uuden aikakauden ja ennen muuta uudenlaisen alueellisen itsehallinnon airuita. Innostus ja uudet mahdollisuudet omaehtoiseen alueelliseen kehittämiseen olivat tukemassa myös Etelä-Pohjanmaan nousua 1990-luvun lamasta.

Vuonna 2015 liitot olivat taas uuden aikakauden kynnyksellä. Lähdettiin rakentamaan uusia, monialaisia maakuntia. Maakuntien liitot temmattiin mukaan uudistuksen pyörteisiin kaulaansa myöden. Uudistus kohtasi sittemmin tunnetun kohtalonsa päätyen lopulta Sipilän hallituksen eroon. Suuren innostuksen ja valtavan ponnistuksen jälkeen jäimme seisomaan maakuntauudistuksen raunioille hämmentyneinä mutta yhä tukevasti jaloillamme.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä näkymät ovat sumuiset. Väestön- ja ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat epävarmuutta. EU:n tulevaisuuden suunta on epäselvä ja erilaiset kriisit ravistelevat niin kotimaan kuin kansainvälistä poliittista kenttää. Myöskään aluehallinnon tulevaisuutta ei tarkasti tiedetä. Maakuntien liitot jatkavat kuitenkin toimintaansa nykymuodossaan ainakin lähimmät näköpiirissä olevat vuodet.

Vuosi 2019 onkin muodostumassa eräällä tapaa käännekohdaksi, jossa liitot ovat joutuneet kysymään itseltään, miten jatkamme tästä eteenpäin. Etelä-Pohjanmaan liiton vastaus on, että me haluamme keskittää toimintamme maakunnan kehittämisen ydinasioihin. Haluamme olla entistä parempia niissä asioissa, jotka kuuluvat meidän tehtäväkenttäämme. Tällä pyrimme luomaan maakunnalle suunnan, joka pysyy vakaana riippumatta toimintaympäristössä olevista epävarmuustekijöistä.

Tässä uudessa tilanteessa liiton tulee ensinnäkin huolehtia maakunnan elinvoimasta, johon kytkeytyvät niin väestönkehitys, osaaminen ja koulutus, kuin elinkeinojen ja innovaatioympäristön kehittäminen. Toisaalta tulee pitää huolta kehityksen kestävyydestä, kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä, luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä aluerakenteesta ja uusiutuvasta energiasta.

Kehittämisen ydinasiat muodostavat toiminnalle yhteiset tavoitteet, joihin pyrimme lainsäädännön, EU:n, valtion ja jäsenkuntien meille antamilla kehittämisen ja suunnittelun välineillä. Toiminta jakautuu aluekehittämisen, maakuntasuunnittelun, kulttuurin ja kansainvälistymisen tehtäväalueisiin. Näille antaa tukensa johtamis- ja hallintopalvelut. Samalla parannetaan henkilöstön monialaisen osaamisen hyödyntämistä ja edunvalvontaa.

Uskomme, että näillä eväillä Etelä-Pohjanmaan liitto tulee olemaan entistä vahvempi maakunnan kehittäjäorganisaatio ja yhä parempi yhteistyökumppani.

 

Teksti: Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja

 

18.12.2019

Yrittäjyysosaamista kehitetään Sote-alalla

Sote-alalla on tavanomaista, että uuden yrityksen perustaja on usein sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Tällaisessa tilanteessa tieto ja ammattitaito yrittäjyyteen parantaisi yrityksen menestyksekästä toimintaa ja asiakkaan saamaa palvelua.

− Heillä on vahva ajatus siitä siitä, millä tavoin voidaan tuottaa parasta palvelua ja hyötyjä asiakkaille. Kokemusta tai syvällistä tietoa yrittäjyydestä ei välttämättä kuitenkaan ole, kertoo Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen projektipäällikkö Salla Kettunen.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa halutaan auttaa eteläpohjalaisia soteyrittäjiä kehittämään yritystoimintaa tiedon lisäämisen sekä käyttöön annettavien työkalujen avulla.

− Hankkeessa on tarjottu käytännönläheisiä työpajoja eri teemoissa. Lisäksi on tehty työkaluja, jotka ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Digitalisaatioon ja teknolgiaan on kiinnitetty huomiota.

Hankkeen taustalla on myös huoli alueella toimivien pienten ja keskisuurten palveluntuottajien pärjäämisestä kilpailussa. Kettunen kertoo, että sote-alalla on laajalti yksimielinen näkemys siitä, että alalle tarvitaan niin julkisia, yksityisiä kuin voittoa tavoittelemattomiakin toimjoita. 

− Tällä hankkeella halutaan tukea pk-toimijoita.

Hankkeeseen on Kettusen mukaan osallistunut sen parin toimintavuoden noin 25 yritystä ja neljä yhdistyspohjaista toimijaa. Hankkeen työkalujen avulla on tehty näkyväksi käytännön asioita. Esimerkiksi yrittäjä on saanut kuvan siitä, kuinka paljon resursseja pitää varata asioiden tekemiseen.

− Osallistujat ovat saaneet uutta tietoa ja tehneet myös aivan käytännön tasolla.

  • Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta.
  • Lisää tietoa hankkeesta ja materiaalit käyttöön: https://sotepolku.blogspot.com/

Linkkejä työkaluihin:

 

Teksti ja video: Matias Juupaluoma

18.12.2019

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja saateltiin eläkepäiville

Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunta kokoontui saattelemaan kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojaa eläkepäiville marraskuun lopulla. Etelä-Pohjanmaan liitossa pitkän, yli kahdenkymmenen vuoden uran tehnyt Eväsoja on jättänyt vahvan kädenjälkensä maakuntamme kulttuuriin sekä ollut mukana rakentamassa entistä kansainvälisempää Etelä-Pohjanmaata.

Eväsoja aloitti työnsä liiton palveluksessa kulttuurisuunnittelijana vuonna 1997. Tätä ennen hän oli mukana liiton toiminnassa luottamushenkilön roolissa kulttuuriasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Kulttuuripäälliköksi hänet nimettiin vuonna 2001 ja kulttuurijohtajaksi vuonna 2004. Kansainväliset asiat lisättiin hänen työtehtäviinsä vuosien 2012-2013 vuodenvaihteessa.

− Kulttuuri on tärkeä kuntien meille antama tehtävä. Eväsoja on ollut vahvasti mukana kehittämässä teemaa kuntien kulttuuritoimijoiden kanssa ja tukenut muun muassa kulttuurikasvatusta maakunnassamme. Uskonkin, että kaikki Etelä-Pohjanmaan kulttuuritoimijat tietävät, kuka on Eväsojan Marjatta, luonnehtii maakuntajohtaja Asko Peltola.

Myös kansainvälistymisen painoarvo on lisääntynyt vahvasti tällä vuosikymmenellä, ja siinä on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin. Eväsoja on osaltaan luotsannut maakuntaa yhä kansainvälisimmille vesille määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti – Etelä-Pohjanmaa on noussut aivan eri tasolle kuin missä olimme yli 10 vuotta sitten, kun kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäistä kertaa.

− Tästä on upeaa jatkaa. Maakunnassa kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti ja uskon, että kansainvälistymisen osalta Etelä-Pohjanmaa porskuttaa entistäkin vahvemmin, Peltola sanoo.

Peltola kuvailee Eväsojaa ihmisenä monipuoliseksi osaajaksi, jolla on kokemusta ja näkemystä kulttuuri- ja kansainvälistymisasioiden lisäksi myös talous- ja yrityselämän puolelta.

− Liiton asioissa olet ollut jämäkkä, mutta olet osannut myös joustaa. Erityisesti olet aina pitänyt henkilöstön puolta, jotta kaikkia on kohdeltu tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Eläkkeelle jäämiseen Eväsoja sai seuraavat vinkit: ”Matkustele, mummoile, makustele kulttuuria ja nauti tästä uudesta elämänvaiheesta!” Näillä sanoin Etelä-Pohjanmaan liitto esittää syrämmelliset kiitokset Marjatta Eväsojalle hänen arvokkaasta työpanoksestaan maakunnan hyväksi.

 

Teksti ja kuva: Hanne Rantala

18.12.2019

Kuluva vuosi toi tulevaisuustyöhön vauhtia

Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2019 aikana panostettu erityisesti tulevaisuustyöhön ja ennakointiin. Maakuntaan on luotu alueelliselle ennakoinnille uusi toimintamalli, joka on tuonut työhön systemaattisuutta ja yhteistyö sidosryhmien kesken on tiivistynyt. Toimintavan kärkinä on ollut ilmiölähtöinen tarkastelu, tiedontuotanto, analyysi ja verkostotyöskentely. Tämä tarkoittaa, että käytännössä tilastoja ja laadullista tietoa on analysoitu ja tulkittu suhteessa laajoihin muutosilmiöihin, jolloin on ollut mahdollista saada aikaan ajantasainen tilannekuva ja luoda perusteltuja päätelmiä maakunnan tulevaisuudesta.

Kehittämistyön yksi konkreettinen tulos oli havainto tietokatveesta keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamisen ennakoinnissa aluetasolla, mihin syksyn aikana pyrittiin myös vastaamaan. Opetushallituksen koordinoima kansallisen tason mittava osaamisen ennakoinnin hanke, OEF, on arvioinut, että vuoteen 2035 mennessä syntyvistä uusista ammateista jopa 80 % edellyttäisi korkea-asteen tutkintoa. Kokonaisuutena arvioidaan, että ammatillista koulutusta edellyttäviä työpaikkoja olisi 40 % ja korkeakoulutusta edellyttäviä työpaikkoja 60 % kaikista työpaikoista. OEF:n tekemässä työssä ei ole otettu huomioon alueiden erilaisuutta, jotka poikkeavat toisistaan mm. väestön, koulutusmahdollisuuksien ja elinkeinoelämän rakenteen osilta.

Tähän haasteeseen vastattiin omalla tietotuotannolla, kansallisen tason arvioiden analyysillä sekä konkreettisella osaamistarpeiden määrittämisellä. Kokonaisuutta pilotoitiin työpajassa 26.11.2019 teknologiateollisuuden ja -palveluiden toimialoilla. Tarkoitus oli hyödyntää parasta mahdollista saatavilla olevaa kansallista ja kansainvälistä tietoa osaamisen muutoksista ja osaamistarpeista sekä arvioida niiden merkitystä paikallisessa toimintaympäristössä yhdessä moniammatillisella joukolla. Keskeisimmiksi osaamistarpeiksi vuoteen 2030 mennessä nousivat mm. 

  • Tiedon hallinta- ja analyysitaidot
  • Automaatiotekniikan ja sähkötekniikan osaaminen
  • Ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot
  • Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen
  • Luovuus ja innovaatio-osaaminen
  • Kielitaito, erityisesti englannin kieli

Toimialakohtaisesta työpajasta kerätään palautetta, ja konseptia on tarkoitus hyödyntää myös muiden toimialojen osaamistarpeiden ennakoinnissa. Työskentely kiteytti hyvin, miten alueellista osaamisen ennakointia voidaan hyvin joustavalla tavalla lähteä toteuttamaan. 

Moniäänisyys ja jatkuva dialogi ovat tulevaisuustyön perusperiaatteita, minkä vuoksi tehty työ ei voi jäädä pelkästään virkamiesten ja tutkijoiden pariin. Näkemyksemme ja odotuksemme tulevaisuudesta ovat jatkuvassa muutoksessa. Trendit ja ilmiöt voimistuvat ja hiipuvat ajan kuluessa, ja niiden rinnalle voi tulla uusia yllättäviä kehityskulkuja, joiden vaikutukset tuntuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuustyön on siis oltava jatkuvaa, jotta voimme tunnistaa mahdollisuuksia, varautua haasteisiin ja pyrkiä myös panoksellamme vaikuttamaan näihin kehityskulkuihin. 

Yksi tärkeä tavoite, jonka olemme työllemme asettaneet, on julkisen keskustelun lisääminen maakunnan tulevaisuudesta sekä siihen liittyvistä keskeisimmistä muutostekijöistä ja ilmiöistä. Vuoden 2019 aikana keskityttiin erityisesti väestörakenteen muutokseen sekä koulutukseen ja osaamiseen. Maakunnan väelle tämä on näkynyt mm. lehtien uutisoinnissa ja tulevaisuusfoorumien kautta. Nämä aiheet eivät tule katoamaan agendalta, mutta niiden rinnalla tullaan ensi vuonna käsittelemään muitakin ilmiöitä. Pysykää siis kuulolla!

 

Teksti: Miika Laurila

17.12.2019

Kansainvälisyys osana Etelä-Pohjanmaan elinvoimapalapeliä

Etelä-Pohjanmaan liitossa on yhdessä maakunnan eri sidosryhmien edustajien ja omien asiantuntijoiden kanssa päivitetty syksystä 2017 lähtien alueemme kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelma on nyt uunituoreena luettavissa, ja on aika muuttaa kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset myös käytännöksi.

Toimintaohjelman päivityksen aikana maakunnassa on keskusteltu paljon sen tulevaisuudesta, kehityksestä ja elinvoimaisuudesta. Pk-yritysvaltainen alue on selvinnyt globaalista talouskriisistä hyvin, työllisyysluvut ovat korkealla ja osalla yrityksistä on jopa työvoimapula, jonka ennustetaan jatkuvan ja pahenevan. Samaan aikaan ennusteet maakunnan väestönkasvusta ovat kuitenkin vahvasti miinuksella. Uutta väkeä Etelä-Pohjanmaalle tulee lähinnä maahanmuuttajista. Maakunnan veto- ja pitovoimatekijöistä on myös käyty keskustelua – miten helppoa, houkuttelevaa ja mielekästä maakunnassa on asua, elää ja yrittää? Miksi muuttaa tänne ensimmäistä kertaa tai paluumuuttajana takaisin? Miksi jäädä tänne? Maakunnan kansainvälisyyden aste voi olla osaltaan ratkaiseva tekijä, kun yritykset ja ihmiset pohtivat sijoittautumispaikkaansa ja tulevaisuuttaan.

Kansainvälinen toiminta ei ole itsetarkoitus tai erillinen saareke

Kansainvälisyys, kansainvälistyminen, kansainvälistäminen – mitä sanaa nyt milloinkin käytetään – osana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamista ei ole irrallinen saareke, jolla työskennellään erillään muusta toiminnasta. Se ei myöskään ole itsetarkoituksellista, vaan paras anti ja hyödyt saadaan esiin, kun sillä on vahva liittymäpinta alueen kehittämisen keskeisiin teemoihin ja tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla teemat, joiden suhteen kansainvälisyyttä toimintaohjelmassa tarkastellaan, ovat yrittäjyys ja elinkeinoelämä, maahanmuutto ja kotouttaminen, tutkimus-. kehittäminen ja innovaatiotoiminta, koulutus, kulttuuri, matkailu sekä kansalaistoiminta.

Maahanmuuttoa ja kotoutumista lukuun ottamatta kaikissa toimintaohjelman teemoissa on toki mahdollista toimia vain alueellisesti tai kansallisesti ilman kytkentää kansainvälisyyteen, mutta samalla menetämme ne ideat, kokemukset, tiedot, taidot, innovaatiot, liiketoiminta- ja investointimahdollisuudet mihin kansainvälisessä yhteistyössä on mahdollista päästä kiinni ja hyödyntämään. Eteläpohjalaisella erinomaisuudellakin saattaa olla rajat ja meillä ehkä opittavaa muiltakin. Vastaavasti meidän osaamisellamme on kysyntää ja vientipotentiaalia – miksi emme sitä hyödyntäisi?

Ylös kansainvälistymisen portaita värittämään ja monipuolistamaan elinvoimapalapeliä

Edellisen, vuonna 2014 julkaistun, toimintaohjelman kansikuvassa ovat portaat. Niillä kuvattiin silloista lähtötilannetta, missä maakuntamme oli kansainvälisyydessä melko heikolla lähtötasolla millä tahansa mittarilla mitattaessa. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, olemme nousseet portailla, mutta vielä on matkaa jäljellä.

Kansainvälistymistä symboloimaan on päivitetyssä toimintaohjelmassa valikoitunut palapeli. Vertauksella on haluttu korostaa sitä, että maakunnan kehittäminen on kuin palapelin kokoamista, mihin kansainvälisen toiminnan elementit osaltaan tuovat lisää väriä ja kokoamismahdollisuuksia. Isompien ja monimutkaisempien palapelien kokoaminen on vaikeaa, paloja tuntuu olevan koko ajan hukassa, niiden yhdistäminen toisiinsa vaatii yritystä ja erehdystä, välillä tarkastellaan yksityiskohtia ja välillä on hyvä siirtyä katsomaan kauempaa. Parasta jälkeä myös kansainvälisyys-  ja elinvoimapalapelin kokoamisessa syntyy yhdessä toisten kanssa. Yksin eteneminen on hidasta, jotakin olennaista saattaa jäädä huomaamatta ja yksin puurtaminen on tylsääkin. Kaverilta kysyminen, murtehella tai vaikka englanniksi, voi loksauttaa palan paikalleen.

 

Teksti: Pia Kattelus, kansainvälisten asioiden päällikkö

 

 

17.12.2019

Yhteisöenergiaa Co2mmunitystä ja liikkuvuutta maaseudulle Mamban avulla

Etelä-Pohjanmaan liitto toimii partnerina kahdessa Interreg Baltic Sea Region-ohjelman hankkeessa, joiden viimeinen vuosi on vastikään käynnistynyt.

Co2mmunity (Co-producing and co-financing renewable community energy projects) edistää uusiutuvan yhteisöenergian projekteja Etelä-Pohjanmaalla yhteistyössä kahdeksan eri Itämeren maan hankekumppaneiden kanssa. Kumppanit ovat paikallisia energiatoimistoja, kuntia, maakuntia ja yliopistoja.

Etelä-Pohjanmaalla Thermopolis Oy Lapualta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto ovat järjestäneet hankkeeseen liittyen tapaamisia RENCOP-työryhmän kanssa (Renewable Energy Co-operative Partnerships). Ryhmän työskentelyyn on osallistunut uusiutuvan energian asiantuntijoita ja palveluntarjoajia, järjestöjä, yhdistyksiä, kuntien edustajia sekä muita aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajia.

Lisäksi on järjestetty yleisötilaisuuksia, joissa on kerrottu uusiutuvista energiamuodoista ja yhteisöenergiaprojektien mahdollisuuksista. Näitä tilaisuuksia on luvassa lisää vuoden 2020 puolella, joten mikäli yhteisöenergia ja uusiutuvat energiamuodot kiinnostavat, voi hankkeemme kautta saada ajatuksilleen ja projekteilleen tukea.

Co2mmunity -hankkeen tarkoituksena on kehittää uusiutuvan yhteisöenergian, esimerkiksi aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergian, hyödyntämistä ja lisätä sen tunnettavuutta ja toteutumista. Osana hanketta järjestetään Tallinnassa 11.-12.3. 2020 yhteisöenergian politiikkakokous, jossa kohtaavat hankkeen partnerit sekä kansallisen ja alueellisen politiikan edustajat ympäri Itämeren aluetta. Tapaamisessa keskustellaan keinoista vahvistaa uusiutuvan yhteisöenergian roolia kehittämisohjelmissa ja lisätä tietoisuutta sen teemoista.

Hankkeessa tehdään myös tutkimusta lähienergian hyödyntämisestä Itämeren maissa, luodaan maakohtaiset yhteisöenergian käsikirjat sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi Suomesta ovat mukana Thermopolis Oy Lapualta, Green Net Finland Helsingistä sekä Aalto-yliopisto.

Kuva: Anna Volc. Yhteisöenergiaa: aurinko- ja tuulivoimalat vierekkäin Saksan Sprakebüllissä.

MAMBA (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region) edistää harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta vahvistamalla kuljetusalan toimijoiden ja päättäjien kompetenssia vastata alueiden taloudellisiin ja demografisiin haasteisiin.

Etelä-Pohjanmaalla hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien ja eri sidosryhmien edustajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kuljetusten kehittäminen esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja kuljetusten järjestämiseen.

Hankkeen keskiössä oli aluksi Sipilän hallitusohjelman mukainen SOTE-uudistus ja siihen liittyneiden lakisääteisten kuljetuspalvelujen järjestäminen. Uudistuksen valmistelun päätyttyä projektin tavoitteet ovat kohdentuneet alueen kuntien yhteistyön tukemiseen kuljetuspalvelujen kehittämisessä. Kevään 2020 aikana MAMBA-projekti järjestää Etelä-Pohjanmaan kunnille kuljetusaiheisia työpajoja, joissa pureudutaan käsillä oleviin haasteisiin ja autetaan löytämään ratkaisuja mm. kuljetusten kilpailuttamiseen liittyen.

Projektin aikana Etelä-Pohjanmaalla on seurattu kahta kuljetuspalveluihin liittyvää pilottikokeilua: Jukudigiä Jurvan alueella Kurikassa sekä Ylistaro-pilottia Seinäjoella. Lisäksi on keskusteltu mahdollisista toimintamalleista, joilla erilaisia henkilökuljetuksia pystyttäisiin yhdistämään ja järjestämään ne kuntien yhteisen alueellisen kuljetuspalvelukeskuksen kautta.

Hankkeen aikana kuuden eri maan partnerit jakavat kokemuksiaan ja kokoavat muun muassa innovatiivisten liikenneratkaisujen tietokannan sekä laativat suosituksia päättäjille. Hankkeen viimeinen vuosi huipentuu loppuseminaariin Berliinissä ensi vuoden kesäkuussa, jolloin esitellään hankkeen tulokset ja politiikkasuositukset laajalle eri maiden sidosryhmien edustajista ja poliittisista vaikuttajista koostuvalle yleisölle.

MAMBA-hanke vahvasti esillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen kansainvälinen seminaari järjestettiin Seinäjoella kesäkuussa 2019. Kuva: Pia Kattelus

Teksti: Päivi Tuisku

 

Hankkeilla uusi koordinaattori

Co2mmunityn ja Mamban koordinoinnista vastaa Etelä-Pohjanmaan liitossa marraskuussa työnsä aloittanut Päivi Tuisku. Hän on laihialainen, kansainvälisen markkinoinnin ekonomi Vaasan yliopistosta.

− Kansainvälisyys on ollut itselleni arkipäivää pitkään, joten kansainvälisyys työn ytimessä on luontaista ja mukavaa, Tuisku sanoo.

Hän odottaa mielenkiintoista yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja mahdollisuuksia vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella positiivisesti sekä uusiutuvien yhteisöenergia-asioiden että haja-asutusalueiden kuljetusratkaisujen parissa.

− Pyrimme löytämään yhteistyössä eri maiden projektipartnereiden kanssa yhteisiä hyviä käytäntöjä ja tukemaan toisiamme hankkeidemme tavoitteiden saavuttamiseksi sekä samalla lisäämään tietoisuutta hankkeiden teemoja kohtaan.

 

 

0 kommenttia
17.12.2019

Ruoka yhdistää – niin myös ruokahävikki

Yhteinen jääkaappi Kaks´kättä - pajalla, leivän osuus ruokahävikissä Etapin infovideossa yläkoululaisille, Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten ”Innostavia keittiöpulmia – Tähderuoka käyttöön” -kurssi, Ruokahukka ruotuun -hanke ja muu ruokahävikin torjuntavalistus, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruokahävikkiin liittyvät täydennyskoulutuskurssit ammattikeittiöille, hävikkiraaka-aineiden hyödyntäminen opiskelijoiden tuotekehityskursseilla sekä Vaasan yliopiston, SeAMKin ja Lapuan kaupungin yhteinen Wasteless -hanke, jossa ruokahävikkiä vähennetään julkisissa keittiöissä digitaalisten ratkaisujen avulla… Tätä kaikkea ja vielä muutamaa muutakin kehittämiskohdetta seurataan osana Interreg Europe Ecowaste4food -hanketta.

Ecowaste4food-hanke mahdollistajana

Siinä missä ruoka yhdistää, myös ruokahävikki yhdistää. Sen torjuminen on kaikkien etu. Tapasimme eteläpohjalaisten toimijoiden kanssa marraskuun lopussa ja nyt juuri ennen joulua hankkeen eurooppalaisten partnereiden kanssa Puolassa. Poznanissa keskusteluun nousi se, mitkä eri maissa hankkeen aikana suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä olisivat jääneet tekemättä ilman Ecowastea. Osa olisi varmasti tehty ilman tätä yhteen kokoavaa hankettakin, mutta osaan on saatu ideaa ja ulottuvuutta niin eteläpohjalaisten toimijoiden yhteisten tapaamisten ja keskustelujen myötä kuin opintomatkoilla hankkeen partnerimaihin. Ruokahävikin torjunnan haaste on sama kaikkialla, torjunnan erilaisista keinoista voimme oppia toisiltamme ja soveltaa niitä kotioloihin.

Ecowasten viimeinen toimintavuosi on alkamassa, ja pohdimme, mitä on saatu aikaan, mitä hankkeen tulokset ovat ja mikä niiden vaikutus on. Ruokahävikin syntyminen on globaalisti yksi suurimmista ihmisen toiminnasta aiheutuvista syistä ilmastonmuutokseen, ja sen pienentäminen koko ruokaketjussa on haaste, mihin myös Euroopan unioni jäsenmaineen haluaa vaikuttaa nykyistä vahvemmin alkavalla ohjelmakaudella.

Tuore joulukuussa 2019 julkaistu ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jolla tähdätään eurooppalaiseen kestävään vihreään talouteen, ja sen politiikkakohta ”Pellolta pöytään” nostavat myös tärkeäksi toiminnaksi ruokahävikin pienentämisen osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Paljon on tehtävissä helpostikin ja aivan omaa järkeä käyttämällä jo yksilötasolla, samoin tuotannossa, jalostuksessa, kaupassa ja erilaisessa kulutuksessa. Innovaatioille, uusille toimintatavoille ja tuotteille on tilaa – eikä se ole keneltäkään pois!

Kasvava hävikkiruokatieto ja -tietoisuus

Ruokahävikin vähentämisessä on paljolti kyse ongelman tiedostamisesta ja riittävästä tiedonsaannista siitä, mitä on tehtävissä. Ecowaste4food-hankkeen alueellisessa toimintasuunnitelmassa korostuvat toimenpiteet, joilla herätellään, valistetaan, koulutetaan ja neuvotaan. Myös tutkimus etenee, ja hankkeen teemoihin liittyen on tämän vuoden aikana Etelä-Pohjanmaallakin valmistunut ammattikorkeakoulun lopputöitä, kuten Yhteisen jääkaapin kehittäneiden Essi Ilolan ja Maiju Koivusalon työ ”Yhteinen jääkaappi – vaihtoehto perinteiselle ruoka-avulle” sekä aivan uusi Minna Kamppilan lainsäädäntötarkastelu ”Kansallisen lainsäädännön ja sen uudistamisen mahdollisuudet sekä esteet ylijäämäruoan myymiseksi”.

Joulun lähestyessä perinneherkkujen valmistus ja hankkiminen ovat tärkeä osa juhlavalmisteluja. Kun pannaan parasta pöytään ja runsaasti, kuten asiaan kuuluu, on vaarana myös ruokahävikin syntyminen. Tässä kohden haastan ainakin itseni − ja miksei kaikki muutkin − vahvistamaan hyvää joulumieltä päättämällä, että meillä ei tänä jouluna hävikkiä tule. Hankitaan mitä tarvitaan ja hyödynnetään luovalla hävikkikokkauksella se, mitä yli kenties jää.

Teksti: Pia Kattelus

Kuva: Ecowaste4food-hankkeen partnerit tapasivat joulukuun alussa Poznanissa Puolassa ja jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä alueiden toimintaohjelmien toteutumisesta Ranskassa, Puolassa, Italiassa, Espanjassa, Suomessa, Iso-Britanniassa sekä Kreikassa.

 

 

Lisätietoja:

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös