Ajankohtaista

18.03.2019

KUUKAUDEN HANKE: Ruokateknologiaa ja ravitsemusoppia kaukomaille

Projektipäällikkö Antti Pasila ja projektikoordinaattori Elina Huhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toivovat, että koulutusvientihankkeessa kehitetty toimintamalli ja liiketoiminta saisivat jatkoa – kenties jopa ammattikorkeakoulujen yhteisessä osakeyhtiössä. Kuva: Annika Pollari

 

Vuoden 2020 alusta alkaen eteläisessä Afrikassa valmistetaan akaasiapensaan lehdistä naudoille rehupellettejä eteläpohjalaisessa rehutehtaassa. Dubaissa viranomaiset tutustuvat suomalaisen kouluruokailun ja ruokaturvallisuuden saloihin. Näiden ja monen muun ruokaketjuun liittyvän vientiponnistuksen takana on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama Ruokaketjun koulutusvientihanke, joka päättyi alkuvuodesta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa hankkeessa oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana myös Savonia ammattikorkeakoulu Kuopiosta sekä Jyväskylän, Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulut, jotka muodostavat ns. FLEN-verkoston (Food Learning Export Network). Vuonna 2016 perustettu ruokaketjun koulutusvientiverkosto on kehittänyt asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitäviä koulutustuotteita.

Hankkeen projektipäällikkö Antti Pasila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeen tavoitteena oli käynnistää ja vakiinnuttaa FLEN-verkoston toiminta sekä hankkia ensimmäisiä ulkomaisia asiakkaita.

– Koulutusvientitarjousten tekeminen on yleensä työlästä ja tilaukset niin suuria, ettei niitä pysty yksistään hoitamaan. Verkostossa meillä on leveämmät hartiat ja paremmat resurssit toteuttaa koulutuksia, Pasila sanoo.

 

FLEN-verkoston jäseniä Kiinan Sial Shanghai -messuilla vuonna 2017. Kuvassa vasemmalta Tomi Hyttinen Savonia amk, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Huhta SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK (hankkeen käynnistänyt projektipäällikkö) ja Helena Kautola HAMK. Kuva: Jukka Vainionpää.

Yritykset mukaan yhteistyöhön

Hankkeen aikana kehitettiin yhteensä 11 uutta, räätälöitävää koulutustuotetta, jotka liittyvät ravitsemukseen, ruokaketjuun, ruokateknologiaan ja vesiteknologiaan. Ensimmäiset asiakasprojektit ovat jo käynnistyneet Balkanilla, Arabiemiraateissa sekä eteläisessä Afrikassa, ja uusista kohteista neuvotellaan koko ajan.

– Oli se upea tunne viime vuonna, kun tiiviiden neuvottelujen jälkeen saimme lyötyä kaupat lukkoon Afrikassa, Pasila muistelee.

Yhtenä suurena tekijänä kauppojen onnistumisessa on hankkeessa kehitetty FoodEduTech-konsepti, jossa yhdistyvät ruokateknologiayritysten tuotteet ja ammattikorkeakoulujen koulutusosaaminen.

– Neuvotteluvalttimme on se, kun voimme tarjota jonkin komponentin tai vaikka koko tehtaan toimittamisen yhteydessä myös tarvittavaa koulutusta, oli kyseessä sitten uusi tekninen järjestelmä, tuotanto- tai toimintatapa, kertoo hankkeessa koordinaattorina työskennellyt Elina Huhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Etelä-Pohjanmaalta sekä muilta FLEN-verkoston alueilta on mukana toiminnassa jo useita ruokateknologiayrityksiä.

Akaasiapensaat valtaavat laidunalaa Afrikassa, ja siksi niitä on hävitetty. Eteläpohjalaiset keksivät, että pensaan lehdistä voi tehdä ravintorikkaita rehupellettejä lihakarjalle. Kuva: Antti Pasila

Toiminnan jatko varmistettava

Koulutusvientihankkeessa syntyneet yhteydet ovat olleet läpimurto usealle suomalaiselle ja eteläpohjalaiselle yritykselle. Uusien vientikauppojen sekä yhteistyökumppanuuksien syntymisen vuoksi Pasila ja Huhta toivovat, että hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen yhteinen ”FLEN Oy” näkisi vielä joskus päivänvalon.

– Olemme hankkeen loppuraportissa hahmotelleet kolme eri jatkotoimenpidettä hankkeelle. Yhteinen yritys olisi ideaaliratkaisu, koska sen myötä saisimme aikaan uusia yhteyksiä ja liiketoimintaa, Elina Huhta toteaa.

Lue Ruokaketjun koulutusvientihankkeen loppuraportti >>

 

Mikä on Ruokaketjun koulutusvientihanke? Se selviää alla olevalta videolta.

 

 

Ruokaketjun koulutusvientihanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) http://www.rakennerahastot.fi.

 

Teksti ja video: Annika Pollari

 

              

 

 

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on taas käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin (www.epkalenteri.fi) huoltotyöt on saatu päätökseen, ja sivut ovat taas käytössä.

Kalenteriin voi siis ilmoittaa jälleen uusia tapahtumia.

Huoltotöiden yhteydessä tapahtumien julkaisu on valitettavasti viivästynyt, mutta nyt kaikki tapahtumakalenteriin saapuneet tapahtumat on julkaistu. Tapahtumat näkyvät normaalisti myös niillä sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Kiitämme teitä kärsivällisyydestänne ja pahoittelemme käyttökatkosta teille aiheutunutta harmia.

Jos teillä on ongelmia kirjautumisen tai lomakkeen kanssa tai ilmoittamanne tapahtuma ei näy kalenterissa, niin ilmoittakaa siitä meille välittömästi.

Kirjautumisen yhteydessä saattaa tulla pyyntö vaihtaa salasana. Jos näin tapahtuu, niin linkki uuden salasanan luomiseen lähetetään sähköpostiinne. Huom. viesti saattaa mennä Roskaposti-kansioon.

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluun 5.3.2019


Etelä- ja Länsi-Suomen alueet esittävät, että seuraavan rakennerahastokauden ohjelmavalmistelussa:

- korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
- siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
- ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
- ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
- aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta.

Rakennerahastoilla on saatu Suomessa aikaan toivottuja ja merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehittyneet merkittävästi rakennerahastopolitiikan tuloksena. Siksi tarve voimakkaaseen suuralueiden väliseen erotteluun on tarpeetonta uudella rakennerahastokaudella 2021–2027.

Tähän johtopäätökseen on tultu Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liittojen teettämässä selvityksessä. Selvityksen laati valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Maamme aluekehityksen kokonaiskuvassa korostuu Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan kehittyneisyys verrattuna muihin alueisiin. Pääkaupunkiseudun kehitys on tärkeää koko maalle.

Tulevalla rakennerahastokaudella Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA, pl. Uusimaa) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) ovat samaa tukikategoriaa eli siirtymäalueita Uudenmaan tukikategorian ollessa kehittyneempi alue. IP-alue saa lisäksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea (NSPA) Suomen EU-liittymissopimuksen nojalla.

Rakennerahastopolitiikkaa on harjoitettu Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan ja se on ollut miljardien eurojen alueellinen tulonsiirto IP-alueelle. Pohjois- ja Itä-Suomen asema on kohentunut käytettävissä olevien relevanttien tunnuslukujen näkökulmasta lukuun ottamatta väestönkehitystä ja vetovoimaa.

Tulevan aluekehittämisen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.

Alueiden kehitys, tuottavuus ja tuottavuuden kasvu riippuvat vahvasti alueen infrastruktuurista, väestön inhimillisestä pääomasta sekä innovaatioista, joihin panostamisen ei pitäisi jatkossa perustua miltään osin keinotekoisiin hallinnollisiin tai ohjelmallisiin rajoihin. Uuden aluerakenteen perustan muodostavat suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet. Kaikilla suuralueilla suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitäisi määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen, jolloin kaikki siirtymäalueet ovat lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen viitekehyksen alla.

Alueiden, niiden elinkeinoelämän sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämisessä korostuu sellaisten vaikuttavien ja isojen rakenteiden kehittäminen, jotka liittyvät osaamiseen, osaamisverkostoihin ja arvoketjuihin, innovaatio- ja teknologiarahoitukseen, saavutettavuutta tukeviin investointeihin, kasvun pullonkauloihin ja alueiden kasvua tukevaan infrastruktuuriin.


Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien puolesta,

Ossi Savolainen
Uudenmaan liitto

Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten ylijohtajien puolesta,

Tommi Muilu
Hämeen ELY-keskus

Pasi Patrikainen,
Keski-Suomen ELY-keskus

0 kommenttia
12.03.2019

Kasvun palo oli yksi valintakriteeri Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle valittiin 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä. Hakijoita oli  yhteensä 36. Valintakriteerejä olivat uskottava kasvusuunnitelma ja sitä toteuttava tiimi, toiminnan skaalatuvuus, suunnitelman tavoitteellisuus ja realistisuus, hakemusten kasvun palo sekä yrityksen motivaatio.

Kasvupolulle valittiin mietolainen Beam-Net Oy, Sofor Oy, Safetor Oy Ltd ja Domretor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD ja Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy Ilmajoelta, Jarte Steel Oy Töysästä, Taikapuoti ja WikliSoft Oy Lapualta, Oikiat Design Oy Kuortaneelta, Minorito Oy, RMK Vehicle Corporation Oy, PRP ja Oiwa Solutions Oy Seinäjoelta.

Valittujen yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi teräsrakentamiseen, elintarviketuotantoon, kotimaisiin puhdistusaineisiin, tekstiilituotantoon ja tiedolla johtamisen ratkaisuihin.

Tuomariston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen kommentoi valintoja:

"Rahoittajat ja pääomasijoittajat käyttävät pitkälti kriteereinään yrityksien rahoitusvalmiuksia arvioidessa: Yritysidean uutuusarvo tai kysyntäarvo, tiimin uskottavuus ja osaaminen, kuinka kunnianhimoinen kasvusuunnitelma on. Kasvupolkuprosessissa pyritään hakemaan valmiuksia juuri näiden asioiden kasvattamiseen ja siten meidän tuomariston käyttämät kriteerit olivat hieman erilaisia."

Kinnusen lisäksi tuomaristoon kuuluivat asiantuntija Markku Keski-Filppula, Mikko Isoniemi Myynninmaailmasta, Laura Strömberg Dagsmark Petfoodilta, Petra Sippola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Timo Kalliomäki Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä ja Linda Leinonen Kauhajoen kaupungilta.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 4.4. ja 9.5. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

 

Lisätiedot:

Oona Ikonen, puh. 040 555 5543, oona.ikonen@bang.fi
Emma Varis, puh. 040 485 5999, emma.varis@bang.fi

https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-pohjanmaan-kasvupolku-2019


Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin 24 Kasvupolulla. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteriin (www.epkalenteri.fi) kohdistuneen tietoturvauhan vuoksi sivustolla joudutaan tekemään oletettua isompia huolto- ja muutostöitä.

Tämän vuoksi tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä.

Kalenteri on siis toistaiseksi suljettu, eikä sinne voi tällä hetkellä ilmoittaa uusia tapahtumia.

Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että tapahtumat eivät näy muillakaan sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Olemme todella pahoillamme asiasta, ja tilanteen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta.

Järjestelmän toimittaja ei ole pystynyt vielä vahvistamaan, kuinka kauan huolto- ja muutostöissä menee. Toivomme, että kalenteri olisi taas ensi viikolla käytössä.

Ilmoitamme, kun tapahtumakalenteri on taas entistäkin ehommassa käyttökunnossa!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan liittoa odottaa paluu normaaliin arkeen

Sote- ja maakuntauudistuksen käsittely on päätetty lopettaa tänään 8.3.2019.

­Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenojan mukaan Etelä-Pohjanmaan liitossa valmistaudutaan palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen.

­– Henkilöstöämme koskeneet poikkeavat työjärjestelyt puretaan, kun vakituiset viranhaltijat palaavat takaisin omaan työhönsä. Myös valmistelua koskenut hallinnointi- ja talouspuoli ajetaan hallitusti alas kesään mennessä, Saartenoja toteaa.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että uusissa verkostoissa toimimista sekä hyviä yhdessä toimimisen tapoja tullaan varmasti jatkamaan etenkin muutosvalmistelussa mukana olleiden organisaatioiden kesken.

– Vaikka monesta valmistelussa mukana olleesta saattaa tuntua tässä tilanteessa turhauttavalta, ei viime vuosien aikana tehty työ ole kokonaan hukkaan heitettyä. Meidän pitää yhdessä etsiä uusia mahdollisuuksia sekä avauksia ja jatkaa tähän mennessä tehtyä hyvää työtä koko maakunnan hyväksi, hän sanoo.

Mikäli arviot pelkän sote-uudistuksen etenemisestä myös uuden hallituksen johdolla pitävät paikkansa, on Saartenojan mielestä vielä liian aikaista sanoa, vaikuttaako se jollain tavalla Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan tai henkilöstöön.

– Olettamukseni on, että pelkän sote-puolen uudistaminen ei vaikuta liiton toimintaan, mutta tämä jää nähtäväksi, hän jatkaa.

– Haluamme välittää kiitoksemme etenkin henkilöstöllemme ja luottamushenkilöillemme sekä myös kuntiin, kuntayhtymiin ja sidosryhmille koko valmistelun ajan tehdystä yhteistyöstä ja asioiden hyvästä valmistelusta, Saartenoja lisää.

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelun tiedote asiasta löytyy osoitteesta http://uusiep.fi/ajankohtaista/sote-ja-maakuntauudistuksen-valmistelu-lopetetaan/


Lisätietoja:
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.03.2019

Kiertotalousarviointeja Etelä-Pohjanmaan yrityksiin!

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!

Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan osana CESME-kiertotaloushanketta erillistä pilottiprojektia, jossa testataan ja edelleen kehitetään hankkeen aikana kehitettyä Vihreän profiilin arviointityökalua. Testaamme nyt kevään aikana työkalua paikallisiin yrityksiin, minkä avulla saamme paitsi tärkeää tietoa työkalun edelleen kehittämiseksi, pääsemme myös innostamaan paikallisia yrityksiä kiertotalous- ja kestävyysasioiden pohtimiseen.

Testaustilaisuuksissa paikalliset pk-yritykset pääsevät siis pohtimaan omaa liiketoimintaansa kiertotalouden näkökulmasta ja arvioimaan myös kiertotalouden mahdollisuuksia yritykselle. Testausten vetämisestä päävastuussa ovat VTT Oy:n asiantuntijat, jotka vastaavat myös työkalun kehittämisestä osana pilottiprojektia.

Testaukset ovat avoimia ja maksuttomia kaikille eteläpohjalaisille yrityksille. Testaukset pyritään suorittamaan noin 6-7 yritykselle. 

Kutsummekin nyt kaikki kiertotaloudesta kiinnostuneet yritykset mukaan testaamaan työkalua!

Mikäli kiinnostuit, otathan meihin pikaisesti yhteydessä! 

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

 

CESME

 

0 kommenttia
4.03.2019

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia VT3:n investointien toteuttamiseksi

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia valtatie 3:n investointien toteuttamiseksi Tampere–Vaasa-välillä

Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat järjestivät yhteisen Valtatie 3 - seminaarin Laihialla 4.3.2019. Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä alueen kansanedustajia pohtimaan keinoja valtatie 3:n välttämättömien parannuskohteiden nopeaksi läpiviemiseksi. Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät parannuskohteet on koottu heti toteuttamisvalmiiksi, 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Parannushankkeiden viivästyminen entisestään heikentää alueen liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista pääteistä yhdistäen Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittäen Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan, Pirkanmaan ja Satakunnan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi. Maamme elintarviketeollisuus on sijoittunut Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle, mikä tekee valtatie 3:sta Suomen ruokatien ja vientiteollisuuden runkoväylän. Valtatie 3 on myös konepaja- ja energiateollisuuden runkoväylä Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta maailmalle.

Valtatien 3:n liikenne on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti, ja ennusteiden mukaan kasvua on myös tulevaisuudessa. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-yhteysväli on osa E12 Euroopan valtiot yhdistävää kansainvälistä tieverkkoa ja EU:n päättämiä pääliikenneväyliä. Nykyisellään Tampere–Vaasa-väli ei kuitenkaan täytä kansainväliselle tieyhteydelle ja valtakunnalliselle pääväylälle asetettuja vaatimuksia.

– Kolmostie on päivitettävä nopealla aikataululla vastaamaan valtakunnallisen pääväylän vaatimustasoa alueen vientikuljetusten toimintavarmuuden, teollisuuden kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Laihian ja Jalasjärven välisen osuuden jääminen runkoverkon ulkopuolelle tulisi myös mahdollisimman nopeasti korjata, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela.

Valtatie 3:lla kulkee tavaraa vuosittain 10 miljardin arvosta, ja se on Suomen tärkeimpiä elinkeinoelämän kuljetusväyliä pohjoisesta Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tiellä kulkee vuosittain 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista raskaan liikenteen kulkuneuvoja lähes on puoli miljoonaa. Silti Tampere–Vaasa-väliltä löytyy pitkiä 50–60 km/h nopeusrajoitettuja tieosuuksia, vaikka valtakunnalliselle runkoverkolle on asetettu tavoitteeksi 80 km/h:n tuntinopeus. Liikenteen sujuvuutta haittaavat lähes viisikymmentä vaarallista liittymää, ja ohitusmahdollisuudet ovat rajalliset yksikaistaisella ja paikoin mäkisellä tiellä. Lisäksi valtatie 3:lla on lukuisia raskaalle liikenteelle hankalia kiertoliittymiä.

Ratkaisuna realistinen ja heti toteutettava investointipaketti

Vuonna 2015 laaditun kehityskäytäväselvityksen mukaan ensimmäisen vaiheen yhteysvälihankkeet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2025. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät ja kustannustehokkaimmat parannuskohteet koostuvat kärkihankkeista, joilla parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen palvelutasoa sekä pienistä kustannustehokkaista liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Hankkeet ovat suunniteltu niin pitkälle, että rakentaminen voidaan käynnistää välittömästi. Parannuskohteet on koottu 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Ellei rakentamista aloiteta pikaisesti, tavoitetasoa ei tulla saavuttamaan aikataulussa.

Yhteysvälihankkeen 1. vaihe sisältä:

  • Hämeenkyrön ohitustie 65 M€
  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen-ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas–Mansonniemi-ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (vt 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Vt 3 ja vt 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 Yhteensä 128 miljoonaa euroa

 

 

Lisätietoja:

Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, puh. 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Markus Erkkilä, vs. suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 356 8044, markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi
Jouni Koskela, edunvalvontapäällikkö, Pirkanmaan liitto, puh. 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
27.02.2019

Kaavoittajat ja rakennustarkastajat opintomatkalla Tampereella

Tampereen Kansi -pienoismalli antaa osviittaa radan päälle rakennettavasta uudesta kansikaupunginosasta ja sinne sijoittuvasta Areenasta.

 

Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetty maakunnan maankäytön ammattilaisille suunnattu opinto- ja seminaarimatka sai jatkoa, kun reilu kolmikymmen henkinen porukka Etelä-Pohjanmaan kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton väkeä suuntasi Tampereen seudulle helmikuun alussa. Toista kertaa järjestetty opintomatka oli osallistujien mukaan odotettu tapahtuma ja bussin käytävät täyttyivätkin vilkkaasta keskustelusta jo heti alkumatkasta.

Ensimmäisen päivän virallisen ohjelman avasi Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen, joka luennoi opintomatkalaisille Tampereen kehittämistavoitteista ja -toimista. Tenhusen mukaan Tampereella tapahtuu tällä hetkellä enemmän kuin ikinä ennen. Ratikan on tarkoitus aloittaa liikennöinti kaupungissa jo vuonna 2021, minkä lisäksi Kansi- ja Areena-hanketta viedään vauhdilla eteenpäin vuoden 2022 jääkiekon MM-kisoja silmällä pitäen. Kansi- ja Areena-hankkeeseen perehtyminen toimikin yhtenä päivän pääteemoista. Kyseisen kaupunkirakennetta eheyttävän kansikaupunginosa-hankkeen tarkempiin erityispiirteisiin ja yksityiskohtiin opintomatkalaiset tutustutti SRV:n projektijohtaja Rauno Kulmala, jonka esittelypuheen ohessa päästiin seurailemaan myös rakennustöiden etenemistä itse hankealueella.

Päivän toisena tutustumiskohteena toimi noin 7 kilometrin päässä Tampereen keskustasta sijaitseva Vuoreksen uusi kaupunginosa, jossa järjestettiin asuntomessut kesällä 2012. Vuoreksen alueen kehityskulkuun, nykytilaan ja jatkosuunnitelmiin päästiin perehtymään Pertti Tammisen esitelmän ja alueelle suuntautuneen kiertoajelun yhteydessä. Lumisen Vuoreksen katukuvaa ja julkisia tiloja koristivat lukuisat taideteokset, minkä lisäksi alue kätki sisäänsä muun muassa jätteiden putkikeräyksen sekä hulevesien luonnonmukaiseen imeyttämiseen hyödynnetyn vihervyöhykkeen.

Pirkkalan kytkettyihin pientaloihin tutustumassa.

 

Toisen matkapäivän aamu käynnistyi bussimatkalla Kangasalan uuteen kulttuurikeskukseen, vuonna 2015 avattuun Kangasala-taloon. Kangasala-talolla järjestetyn esittelytilaisuuden yhteydessä päästiin kuulemaan niin Kangasalan strategisesta yleiskaavasta kuin itse Kangasala-talosta ja sitä ympäröivien kortteleiden täydennysrakentamisestakin.

Kattavan Kangasala-infon jälkeen kaavoittajat ja rakennustarkastajan siirtyivät Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän ja Ilmajoen kunnan rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittisen johdolla keskustelemaan keskenään päivän polttavimmista puheenaiheista maakunnan maankäyttöön liittyen. Puhetta riitti ja aika lensi niin, että pian olikin otettava suunnaksi Pirkkala ja päivän päätöskohteeksi valikoitunut Townhouse-kohde.

Pirkkalan kirkon parkkipaikalta liikkeelle lähteneellä kävelykierroksella päästiin tutustumaan kytkettyjen pientalojen monipuoliseen väri- ja muotomaailmaan. Persoonallinen pientaloalue tarjosi pirteän lopetuksen päivälle ja ulkoilmassa virkistyneet matkalaiset pääsivät aloittamaan kotimatkan kohti Etelä-Pohjanmaata virkein ja uuden tiedon täyttämin mielin.

Kiitokset osallistujille onnistuneesta opintomatkasta!

 

Teksti ja kuvat: Maaria Vanhatalo

0 kommenttia
27.02.2019

Euroopan tulevaisuus valinkauhassa

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin puhe välittyi Skypen kautta Munchenin lentokentältä, kun luxemburgilainen ”snowhow” petti ja hän myöhästyi jatkolennolta.

 

Euroopan unionilla on vastassaan runsaasti erilaisia haasteita, mitkä määrittävät unionin tulevaisuutta ja mihin vastaaminen on välttämätöntä. Tulevaisuutta pohdittiin kansainvälisellä asiantuntija- ja osallistujajoukolla Päijät-Hämeen maakuntaliiton isännöimässä konferenssissa Lahdessa tammikuun lopussa. ”Future of Europe” -konferenssissa alustivat ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen Euroopan unionin haasteista ja mahdollisuuksista, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb Euroopasta epäjärjestyksen maailmassa sekä Euroopan komission arktisten asioiden neuvonantaja Jari Vilen Euroopan arktisten alueiden tulevaisuudesta.

Paneelikeskustelua käytiin aiheesta ”European action for citizens, growth and the future” ja kolmessa teemaseminaarissa pohdittiin asiantuntijakeskusteluina kansalaisten asemaa tulevaisuuden Euroopassa, alueiden asemaa Euroopan unionin uudistetussa Itämeri-strategiassa sekä älykkään erikoistumisen ohjelmia osana Itämeren alueen kehittämistä uudella ohjelmakaudella.

Lähitulevaisuudessa tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka tulevat Euroopan unionin sisällä vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa ja käytännön ratkaisuja se tekee: Brexit suuntaan tai toiseen maaliskuussa, Euroopan unionin parlamentin vaalit toukokuussa ja uuden ohjelmakauden ja uuden budjetin valmistelu näiden ohessa. Unionin perustavat johtotähdet liberaali talouspolitiikka, globalisaatio, multilateraalinen hallinto ja vapaa kauppa ovat kaikki vaarassa jäädä taka-alalle ja tilalle ovat tulossa rajojen sulkeminen, kahdenväliset sopimukset, kauppasodat ja jopa sotilaallinen valtataistelu suurvaltojen välillä.

Ikääntyvä Eurooppa, jonka oma väestö ei juurikaan kasva, etsii tehokkaampia keinoja estää maahanmuuttoa. Koko maapalloa uhkaava ilmastonmuutos on muuttumassa vitsiksi sosiaalisessa mediassa eikä sitä osata tai haluta ymmärtää kaiken kattavana selviämishaasteena. Kysymys kuuluu, onko meillä edelleenkin yhteinen eurooppalainen arvopohja, jonka varaan unioni rakentuu ja rohjetaanko sen mukaisesti toimia?

Vilkasta mielipiteidenvaihtoa käytiin Itämeren aluetta ja älykästä erikoistumista koskevassa teemaseminaarissa.

 

Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa ja saada aikaan muutos

Helppoja ja nopeita vastauksia tai ratkaisuja monisäikeisiin ja laajoihin kysymyksiin ei ole, vaikka niitä populismin keinoin pyritäänkin niin Euroopassa kuin globaalistikin tarjoamaan. Euroopan unioni sai alkunsa rauhan ja taloudellisen vakauden projektina ja nyt meitä muistutetaan siitä, että ne eivät ole itsestään selviä seikkoja. Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin alueilla, missä kehitys on ollut laskevaa, ihmiset ovat työttömiä, köyhyys lisääntyy ja tulevaisuuden näkymät ovat heikot, on syntynyt eliittiin ja hyvinvoiviin ja kasvaviin alueisiin kohdistuvaa kostomielialaa, mikä on heijastunut esim. vaalien tuloksissa. Kun Brexitin puolesta äänestivät alueet, jotka saavat eniten tukea Euroopan unionilta, se osoittaa, että unionin missio hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tasapainon luomisesta jäsenmaihinsa ei kaikilta osin ole onnistunut, ja sekä unionilla että jäsenvaltioilla on tarvetta korjausliikkeisiin.  

Konferenssissa kysyttiin, tavoittaako Euroopan unioni tavalliset ihmiset, käyttääkö se ymmärrettävää kieltä? Miksi pitäisi äänestää parlamenttivaaleissa, ellei ymmärrä mistä äänestää? Brexit-keskustelut ovat toisaalta nostaneet esiin niitä tavallisia ihmisiä koskettavia käytännön elämän seikkoja, jotka Euroopan unioni on mahdollistanut, kuten vapaan liikkuvuuden työn ja opiskelun vuoksi ja vapaamman kaupan. Euroopan unioni kuitenkin tiedottaa hyvistä saavutuksistaan huonosti ja esimerkiksi sen rahoitusosuus jää usein pienemmälle maininnalle kuin alueen tai valtion, kun esitellään erilaisia aikaansaannoksia.

Tiedottaminen on heikkoa siinäkin mielessä, että vaikka Euroopan unioni on suuri toimija ja merkittävä vaikuttaja sen jäsenvaltioiden kansalaisten elämässä, on Brysseliin akkreditoitu vain kourallinen toimittajia pysyvästi tiedottamaan, tutkimaan ja analysoimaan, mitä unionin eri instituutioissa tapahtuu. Konferenssin paneelikeskustelussa todettiin, että Euroopan unionin alkoi toisen maailmansodan jälkeen projektina ja se on sitä edelleen – se ei ole valmis eikä se ole täydellinen eikä sen eteenpäinvieminen ole helppoa. Mutta unionin on mahdollista muuttua ja muuttaa toimintatapojaan aidosti ”käyttäjälähtöisemmäksi” ja kansalaisten tarpeet huomioon ottavaksi, jos niin halutaan. Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa.


Teksti ja kuvat: Pia Kattelus

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös