Ajankohtaista

19.11.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelma 2019 on julkaistu

Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut päivitetyn Kansainvälistymisen toimintaohjelman ”Elinvoimaa kansainvälisyydestä”. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin tarkoituksena on edistää kansainvälistymiskeskustelua sekä kansainvälistymiseen liittyvää vuorovaikutusta maakunnassa.

Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa aluekehittämistä. Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana on maakunnastamme siihen saatu mukaan ilahduttavasti uusia toimijoita. EU:n tarjoamia resursseja on opittu käyttämään yhä tuloksellisemmin ja monipuolisemmin.

− Maakunnan runsaslukuiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat paljolti kuitenkin edelleen takamatkalla kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja tarvitsevat tukea löytääkseen sellaisia yhteistyömuotoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten yhteyksien rakentumista, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus sanoo.

Yhä merkittävämmiksi kansallisiksi ja alueellisiksi haasteiksi myös yritysten näkökulmasta ovat nousseet väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kun Suomessa asuvasta osaavasta työikäisestä väestöstä taistelevat kaikki alueet, on painopistettä siirrettävä työperäiseen maahanmuuttoon sekä rekrytointi- ja kotouttamisprosessien kehittämiseen.

−  Veturiyritysten ohella tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja koulutus ovat maakunnan kansainvälistymisen vahvimmat ajurit, jotka sekä vievät eteläpohjalaista osaamista maailmalle että tuovat tietoa, taitoa ja kehittämisideoita alueelle. Niiden kautta maakuntaan tulevalla rahoituksella on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, Kattelus toteaa.

Lähes kaikissa ohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostuvat alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen. Pienessä maakunnassa, jossa toimijoita on rajallinen määrä, on viisautta hakea yhteiset nimittäjät ja rakentaa niiden varaan. Kunnat voivat omalta osaltaan pönkittää tätä työtä kytkemällä kansainvälisen yhteistyön elementtejä jo olemassa oleviin tehtäviinsä ja palvelutuotantoon.

Julkaisu pdf-muodossa » 

 

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

12.11.2019

Miten unelmat toteutuvat?

Miten unelmat toteutuvat? Uudistuneen Tellan vinkit 

 

 

Kulttuurikeskus Vanha Paukku - hyvä esimerkki siitä, mihin ideat voivat johtaa 

 

 

Yhdestä ideasta nämäkin ovat lähteneet. 

Mikä on seuraava eteläpohjalainen menestystarina? Mitä pitäisi tehdä, jotta Etelä-Pohjanmaa olisi #entistäkinparee? Jaa oma ideasi 30.11. mennessä osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka, ja voit voittaa jopa 5000 €!

 

 

6.11.2019

Ideakökällä vauhdikas alku

Viikko sitten lanseerattu Ideakökkä on käynnistynyt tuottoisasti. Ideoita on tullut kilpailuun jo useita kymmeniä.

– Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, miten paljon ideoita olemme jo saaneet. Ideoita on jätetty moniin eri teemoihin, kuten matkailuun, liikenteeseen, väestöön, työvoimaan ja koulutukseen liittyen, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Ideat kilpailuun jätetään verkkolomakkeella. Kaikille osallistujille annetaan tällä tavoin samat mahdollisuudet kuvailla ideaansa sanallisesti.

− Lomaketta jätettäessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että idea on kuvailtu selkeästi ja tiiviisti, jotta tuomaristo saa siitä sallitun merkkimäärän rajoissa mahdollisimman hyvän kuvan, Seppelvirta muistuttaa.

Kilpailuun tulleet idea käsitellään koko arviointiprosessin läpi nimettöminä. Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluvat Juha Alarinta tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (vs. maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto).

Suomen suurimmassa kökässä haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia eteläpohjalaisia sankaritarinoita, jotka saavat katseet ja askeleet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa. Kilpailu on kaikille avoin ja mukaan voi lähteä yksin tai yhdessä. Osallistumaan pääsee 30.11.2019 saakka osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka. Palkintona on jaossa yhteensä 5000 euroa. Kilpailun toteuttaa Etelä-Pohjanmaan liitto.

 

1.11.2019

Tulevaisuusfoorumi: Korkeakoulutuksella elinvoimaa alueiden ja kuntien kehitykseen 11.11.2019

Tervetuloa 11.11.2019 Seinäjoella järjestettävään tulevaisuusfoorumiin, jossa käsitellään Suomen koulutusjärjestelmän ja alueiden tulevaisuutta sekä korkeakoulutuksen mahdollisuuksia kunnille ja yrityksille.

  • Aika: Maanantai 11.11.2019 klo 13:00–16:00
  • Paikka: Seinäjoki Frami B, Auditorio 2, os. Kampusranta 9

Tilaisuuden pääpuhujana on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Asiantuntijapuheenvuoroja kuullaan Sitran ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajilta, joissa näkökulmina ovat mm. koulutustason nostaminen, elinikäinen oppiminen ja koko yhteiskunnan tasa-arvoinen kehitys. Lisäksi tilaisuudessa esitellään case-esimerkkien kautta korkeakoulujen ja kuntien ratkaisuja osaamisen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Ohjelma » 

Ilmoittaudu 5.11. mennessä osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusf1111

 

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen yliopistokeskus.

 

Lisätietoja:

Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

Katja Marttunen, katja.marttunen(a)tuni.fi puh. 050 318 2227

 

Tulevaisuusfoorumit ovat osa maakunnassa tehtävää tulevaisuustyötä. Tilaisuuksien tavoitteena on edistää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja lisätä vuoropuhelua eri sektorien toimijoiden välillä. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia.

 

31.10.2019

Tuomas Linna on Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019

Järjestyksessään neljännessä Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa oli tänä vuonna mukana 12 osallistujaa, joista tuomaristo valitsi viisi taiteilijaa jatkoon. Näistä finalisteista tuomaristo valitsi voittajan ja yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa nettiäänestyksessä.

Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Tuomas Linnan, joka on Vuoden 2019 nuori eteläpohjalainen taiteilija. Yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi Emma Peura, joka sai 46 % kaikista annetuista äänistä.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia, ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja verkkonäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan.

Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman verkkonäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on myöntänyt voittajalle 1500 euron stipendin ja yleisöäänestyksen voittajalle 1000 euron stipendin.

Palkittavat taiteilijat

Vuoden 2019 nuoren eteläpohjalaisen taiteilijan Tuomas Linnan juuret ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla, Alavudella. Tuomas Linna on 34-vuotias kuvataiteilija, joka asuu Espoossa ja viimeistelee opintojaan kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Linnan viimeisin näyttely oli lokakuussa Tampereella Valokuvakeskus Nykyajan studiossa, Silverstar – Keksijänuorukainen Silvo Sokka.

Parasta aikaa Linna on taiteilijaresidenssissä Pakistanissa. Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta https://www.tuomaslinna.com/

Tuomaristo piti Linnan kilpailutyötä hienona kokonaisuutena. - Harkittu ja pitkälle viety kokonaisuus; raikas, hauska ja yllätyksellinen. Keskittyneesti katsottava ja tutkittava teos antaa pohdittavaa, mutta silti se aukeaa katsojalle. Se on vahvasti kiinni historiassa; kypsä ja valmis teos, selkeä ja konstailematon, arvio tuomaristo.

Yleisön suosikki Emma Peura on vuonna 31-vuotias Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Peura oli muun muassa toteuttamassa 100 taiteilijan kanssa yhteistyönä tasavallan presidentti Sauli Niinistön muotokuvaa vuonna 2018. Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta www.emmapeura.com

Tuomariston arvion mukaan Peuran teoksissa oli monipuolisesti erilaisia toteutuksen tapoja. Yksittäiset teokset koettiin hyviksi, mutta kokonaisuus jäi vähän irralliseksi.  Taiteilijan oma ääni on kuitenkin selvästi syntymässä.

Tuomariston arviointeja muista finalisteista

Aeon Lux on 26-vuotias Seinjoella asuva ja työskentelevä taiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (AMK) Kankaanpään taidekoulusta. Aeon Luxin teokset ovat pääosin video- ja performanssitaidetta. Lisätietoja taiteilijasta löytyy hänen verkkosivuiltaan osoitteesta https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Minimalistisia taideteoksia. Arvoituksellisia taideteoksia, jotka saavat katsojan hämilleen ja jättävät pohtimaan.

Jaana Maijala on 35-vuotias Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Lisätietoja löytyy taiteilijan omilta verkkosivuilta https://jaanamaijala.tumblr.com ja www.stumpofprometheus.com

Taiteilijalla oli monipuolisesti erilaisia teoksia. Erittäin sykähdyttävänä tuomaristo koki taideprojektin, joka dokumentoi valokuvaamalla ja äänittämällä historiallisesti merkittäviä ja uhanalaisia vanhoja puita. Taiteilija laajentaa näin hienosti uudenlaisiin tekemisen tapoihin. Tuomaristo odottaa kiinnostuksella projektin jatkoa.

Noora Ojanperä on kotoisin Seinäjoelta, ja iältään 26-vuotias. Hän opiskelee kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Lisätietoja löytyy taiteilijan omilta verkkosisuilta osoitteessa https://nooraojanpera.com/ 

Teokset ovat kannanottoja hektiseen elämään. Kompakteja ja intensiivisiä teoksia, joissa näkyy mediakriittisyys. Teokset kommentoivat teknologian keinoin, nuorison kielellä.

Perustietoja kilpailusta

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään seuraavan kerran vuonna 2021.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat museotoimenjohtaja Maria Lampinen (Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo), museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto (Lapuan Taidemuseo), näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen (Seinäjoen taidehalli) ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola (Etelä-Pohjanmaan liitto).

Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari Kauhavan Taidegalleria sekä Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tarkoituksena on nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuoda esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

 

 

Lisätietoja:

 

 

Tuija Ahola

Etelä-Pohjanmaan liitto                          kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi                                                   

 

 

Maria Lampinen

Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
museotoimenjohtaja
puh. 044 2970 489
maria.lampinen@alajarvi.fi

0 kommenttia
31.10.2019

Maakunnan houkuttelevuus saa potkua ideatalkoista

Etelä-Pohjanmaalla on totuttu tekemään asiat isosti ja hyvin. Maakunnasta löytyvät niin Suomen suurin kyläkauppa kuin Suomen ensimmäiset pandat. Mitä pitäisi tehdä, ettei vauhti hyydy tähän?

– Jotta maakunnasta saadaan entistä kiinnostavampi niin uusille tulijoille kuin vanhoille asukkaille, tarvitaan nyt eteläpohjalaista talkoohenkeä. Tämän ajatuksen pohjalta halusimme julistaa alkavaksi suuret yhteiset ideatalkoot, Ideakökän, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Suomen suurimmassa kökässä haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia eteläpohjalaisia sankaritarinoita, jotka saavat katseet ja askeleet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa.

– Kilpailun tavoitteena on kerätä sekä uusia, rajat rikkovia ideoita että pienempiä arkisia ideoita niin nuorilta kuin aikuisilta. Ehdotuksilta haetaan myös toteuttamiskelpoisuutta, ja parhaat ideat pyritäänkin ohjaamaan eteenpäin mahdollisille toteuttajille, kilpailun tuomaristo sanoo.

Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluvat Juha Alarinta (tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (vs. maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto).

Kilpailu on kaikille avoin ja mukaan voi lähteä yksin tai yhdessä. Osallistumaan pääsee 31.10.–30.11.2019 aikana osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka. Palkintona on jaossa yhteensä 5000 euroa. 

 

Lisätietoja:

 

Heli Seppelvirta

Aluekehitysjohtaja

heli.seppelvirta@etela-pohjanmaa.fi

040 529 4638

 

Logo ideakökkä

30.10.2019

Uusi FRIDGE-hanke etsii ratkaisuja elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyyn

Etelä-Pohjanmaan liitossa käynnistyi elokuun alussa uusi kansainvälinen Interreg Europe-ohjelmasta rahoitettu hanke FRDIGE, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyyn kansainvälisessä yhteistyössä.

Ratkaisuja kilpailukyvyn edistämiseen kolmella teema-alueella

Hankkeessa etsitään ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn edistämiseen kolmella teema-alueella, joita ovat tuottavuuden parantaminen, markkinoille pääsyn edistäminen sekä toimintakyvyn ja kapasiteetin rakentaminen. Keskeinen osa hankkeessa on tunnistaa hyviä käytäntöjä muilta alueilta ja ottaa niistä vaikutteita omaan alueelliseen kehittämistyöhön. Oppimisprosessin tuotoksena hankkeessa tuotetaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan konkreettisia toimenpiteitä aihealueen kehittämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa hankkeessa viestinnän toteuttamisesta ja vaikuttavan viestinnän kautta hankkeen tuloksia ja syntyneitä kehittämisajatuksia halutaan levittää laajemmin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja muiden kehittämistoimijoiden tietouteen laajasti kaikilla hankealueilla ja saattaa näin hankkeen keskeisiä kehittämisideoita osaksi alueiden kehittämisstrategioita ja -ohjelmia.

Alueellinen sidosryhmä mukana kehittämistyössä

Tällä hetkellä hankkeessa kootaan alueellista sidosryhmää, jonka kanssa analysoidaan alueen kehittämistarpeita ja arvioidaan alueelle soveltuvia muita eurooppalaisia käytäntöjä. Sidosryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Sidosryhmään kutsutaan keskeisiä yritysten kanssa toimivia kehittämistahoja, yritysrahoituksen viranomaisia sekä myös kehittämisorientoituneita yrityksiä. Alueellisen kehittämistyön lisäksi sidosryhmän jäsenille tarjoutuu myös mahdollisuus lähteä mukaan hankkeen kansainvälisiin tapaamisiin ja siellä järjestettyihin opintomatkakohteisiin.

Mikäli olet kiinnostunut olemaan mukana hankkeen kehittämistyössä, ota yhteys hankkeen projektikoordinaattoriin Hanna Meriläiseen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241813.

 

FAKTOJA:

  • Hankkeessa on mukana kuusi aluetta Euroopasta. Pääpartnerina hankkeessa toimii Tolnan alueen kehittämisyhtiö Unkarista.
  • Muita partnereita ovat Hargitan maakunta Romaniasta, Länsi-Makedonian yliopisto Kreikasta, Ravitsemustieteen osaamiskeskus KERN Saksan Bayerista, Itä-Flanderin elinkeinoyhtiö Belgiasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.
  • Hanke on kestoltaan neljä vuotta ja jakautuu kahteen vaiheeseen: toiminnallinen kausi 1.8.2019-31.7.2022 ja monitorointivaihe 1.8.2022-31.7.2023.

 

Teksti: Hanna Meriläinen 

 

Lue lisää hankkeesta:

EP-liiton sivuilta: www.epliitto.fi/fridge
Hankkeen omat nettisivut: www.interregeurope.eu/fridge

Seuraa somessa:
Facebook ja Twitter: @InterregFridge

30.10.2019

CLAY-hanke toi eteläeurooppalaiset kumppanit Etelä-Pohjanmaalle

Keramiikka ja keramiikkataide ovat tällä hetkellä nosteessa. Fiskarsin uusi KWUM-keramiikkamuseo avattiin kesällä, nuorten kuvanveistäjien keramiikkaa on parhaillaan nähtävillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä ja syksyllä 2020 International Academy of Ceramics järjestää päätapahtumansa Rovaniemellä.

Etelä-Pohjanmaan liitto on keramiikan näköalapaikalla Interreg Europe -ohjelmasta toteutettavan CLAY-hankkeen myötä, jonka tavoitteena on osaltaan tukea käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta ja alan kilpailukykyä Euroopassa. Digitalisoituminen, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja kehittyvä materiaaliteknologia antavat aihetta tarkastella alan pk-yritysten tuotannon, markkinoinnin ja myynnin prosesseja sekä verkostoitumisen etuja niin kotimaisesti kuin kansainvälisestikin.

CLAY-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen järjestettiin 11. – 12. syyskuuta 2019 Seinäjoella ja Lapualla. Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa vietetyn ensimmäisen kokouspäivän alkuun kuultiin Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirran tervehdys, minkä jälkeen muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta Asta Boman-Björkelin alusti suomalaisen keramiikkamuotoilun vaiheista 1900-luvun alun Iris-tehtaasta taidekeramiikan nykyiseen nosteeseen. 1900-luvun modernismi on tärkeä osa suomalaisen keramiikan perintöä, josta 2020-luvunkin tekijät etsivät sekä inspiraatiota että erontekoa.

Kokouspäivien aikana käytiin läpi hankkeessa toteutettujen tiedonkeruitten tuloksia, tehtiin tutustumiskäyntejä ja pohdittiin yhdessä hankkeen seuraavia tehtäviä. Toimialan koko vaihtelee suuresti hankkeen alueiden välillä, mutta silti löytyi myös yhteneviä piirteitä, jotka usein liittyvät markkinoinnin ja myynnin haasteisiin. Myös uusien teknologioiden hyödyntäminen materiaali-intensiivisellä alalla koetaan haasteellisena eri puolilla Eurooppaa.

Kokousvieraat tutustuivat Seinäjoella Päivi ja Markku Rintaniemen Amfora-yrityksessä kehittämään tuotantoteknologiaan, joka innovatiivisuudessaan on omaa luokkaansa. Tuotantolinjan vahvuus on pitkälle kehitetyissä prosesseissa, jotka on sovitettu tukemaan juuri piensarjojen tuotantoa. Tällöin korkealuokkaisia muotoilutuotteita on mahdollista valmistaa kilpailukykyisesti myös pienemmässä mittakaavassa, lähellä tuotteen käyttäjää. Kyse on siis toimintamallista, joka vastaa aikaansa seuraavan ostajan kulutuseetosta, jossa entistä paremmin huomioidaan hankittavien tuotteiden koko elinkaari.

Hankekokouksen jälkimmäinen päivä vietettiin Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuan kansalaisopiston tiloissa. CLAY-hankkeeseen osallistuvissa maissa huolen aiheena on keramiikka-alaan liittyvien kädentaitojen ja osaamisen harvinaistuminen, joka on suoraan kytköksissä vähenevään koulutukseen. Suomessa alan tutkintokoulutusta saa enää kahdella, kolmella paikkakunnalla Hämeessä ja Uudellamaalla. Kaikkialla muualla koulutus on vapaan sivistystyön varassa. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla.

Lapualla rehtori Mari Takamaa perehdytti eurooppalaiset vierailijat suomalaiseen kansalaisopistojärjestelmään ja taideaineiden opettaja Minna Rajala esitteli taiteen perusopetuksen järjestelmää kuvataiteiden ja siihen sisältyen keramiikan osalta. Taiteen perusopetusta säätelevät vuonna 1998 annetut laki ja asetus, ja Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta luodaan paikallisia opetussuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaalla käsityön taiteen perusopetusta tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, joka on osa Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaa. Koulun nyt jo 30-vuotista taivalta Lapualla esitteli ohjaaja Mari Kela sekä koulun rehtori Anne Honkala.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY on Interreg Europe -hankkeille ominaisesti kaksivaiheinen hanke, jonka ensimmäisessä osassa keskitytään tiedon keräämiseen ja kokemuksien vaihtoon alueiden välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa. Hankkeessa edetään sitä varten laaditun suunnitelman pohjalta ja toimintaa normittavat Interreg Europe -ohjelmakäsikirja ja käytännöt. Lisätietoja CLAY-hankkeesta sivuilta: https://www.epliitto.fi/clay ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Teksti ja lisätietoja:

Eliza Kraatari
Projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

29.10.2019

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste herättää keskustelua

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteen 30.9.2019. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja ennusteesta ja käydään sitä läpi erityisesti Etelä-Pohjanmaan, muiden maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien näkökulmasta.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopulla 189 715 asukasta. Mikäli ennuste toteutuisi, olisi maakunnan asukasluku vuoden 2040 lopulla noin 10 prosenttia pienempi eli 169 919 henkeä. Väkiluku alenisi kaikissa maakunnan kunnissa Seinäjokea lukuun ottamatta. Seinäjoella asuisi tuolloin ennusteen mukaan lähes 69 000 henkeä eli 9 prosenttia enemmän kuin tänään. Seinäjoki nousisi ennusteen oletuksilla 16. suurimmasta kaupungista Suomen 12. suurimmaksi.

Muualla maakunnassa väkiluku vähenisi ja suhteellisesti suurinta väestön vähentyminen olisi pienimmissä, korkeintaan 5 000 asukkaan kunnissa, joiden yhteenlaskettu väkiluku olisi hieman yli 27 prosenttia pienempi kuin nykyään. Yksittäisistä kunnista suhteellisesti eniten väestöään menettäisivät Karijoki (- 34,9 %) ja Isojoki (- 30,2 %). Lukumääräisesti väki vähenisi eniten Kurikassa (- 4 994 henkeä) ja Kauhavalla (- 3 609). Tällä hetkellä maakuntamme asukkaista 80 % asuu yli 10 000 asukkaan kunnissa, mutta Seinäjoen väestönkasvun vuoksi tämä osuus olisi vuonna 2040 noussut 83,5 prosenttiin väestöstä.

Maakunnan väkiluku siis alenisi, mutta samalla väestön ikärakenne muuttuisi. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopulla peruskouluikäisiä, eli 7-15-vuotiaita, noin 20 200 henkeä, mutta vuonna 2040 heidän määränsä olisi noin 6 800 henkeä pienempi eli ikäluokan koko pienentyisi 33 prosenttia. Toisen asteen opintoihin aktiivisimmin hakeutuvien 16-18-vuotiaiden ikäluokan koko taas pienentyisi samana aikana noin 6 700 hengestä vajaaseen 4 800 henkeen eli 29 prosentilla. Korkea-asteen opintoihin aktiivisimmin hakeutuvien 19-21-vuotiaiden määrä pienentyisi siten, että kun se oli vuoden 2018 lopulla noin 5 900 henkeä, niin vuoden 2040 lopulla tähän ikäryhmään kuuluvia olisi vajaat 4 600 (- 22 %).

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 75 vuotta täyttäneitä noin 20 600 henkeä, mutta vuonna 2040 heitä olisi noin 33 600, eli tähän ikäryhmään kuuluvien osuus väestöstä nousisi 10,9 prosentista lähes 20 prosenttiin. Ikäryhmään kuuluvien määrä kasvaisi nopeimmin suurimmissa kunnissa ja Seinäjoella kasvuvauhti olisi vuosina 2019-40 maakunnan suurin, 104 prosenttia eli hieman yli 5 400 henkeä.

Ikärakenteen muutosta kuvaavat myös kunnittaiset ennusteet. Alle 65-vuotiaiden osuus väestöstä laskisi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaisi jokaisessa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 2040. Alle 65-vuotiaiden osuudet väestöstä olisivat tuolloin suurimmat Seinäjoella (74,6 %), Ilmajoella (73,0 %) ja Lapualla (69,6 %). 65 vuotta täyttäneiden osuudet olisivat korkeimpia Karijoella (47,4 %), Ähtärissä (43,1 %) ja Vimpelissä (42,8 %).

Väestön ikärakennetta voidaan tarkastella myös väestöllisen huoltosuhteen avulla. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta ei-työikäistä (0-14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä) on sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti. Mitä korkeampi on väestöllinen huoltosuhde, sitä enemmän on ”huollettavia”, eli ei-työikäisiä asukkaita suhteessa työikäisten määrään. Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhde nousisi kaikissa kunnissa Etelä-Pohjanmaalla. Se olisi tuolloin matalin Seinäjoella (63,4) ja Ilmajoella (78,6). Korkeimmat huoltosuhteet olisivat Karijoella (124,1) ja Soinissa (118,5).

Maakunnassa on tällä hetkellä kolme naisenemmistöistä kuntaa, eli Seinäjoki, Lapua ja Lappajärvi. Väestöennusteen mukaan Seinäjoki olisi 2040 edelleen naisenemmistöinen, mutta muut maakunnan naisenemmistöiset kunnat olisivat tuolloin Ilmajoki ja Evijärvi. Naisten osuus väestöstä on tällä hetkellä korkein Seinäjoella (51,3 %) ja näin olisi myös vuonna 2040 (osuus 50,8 %). Sen sijaan maakunnan nyt miesenemmistöisin kunta, Isojoki (miesten osuus väestöstä 53,8 %), menettäisi paikkansa vuoteen 2040 mennessä Karijoelle (miehiä tuolloin 52,5 % kunnan väestöstä).

 

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa projisoidaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Ennustetta laadittaessa ei oteta kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet. Kunnittainen alue-ennuste ulottuu vuoteen 2040 ja koko maata koskeva ennuste vuoteen 2070. Ennuste on julkaistu vuoden 2019 aluejaolla.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto on tehnyt väestöennusteesta oman tilastopaketin, joka on saatavissa www-sivulta www.epliitto.fi/tilastot

 

Teksti: Marko Rossinen 

 

 

15.10.2019

Kulttuurihyvinvointi sotessa ja sen käytännön haasteet Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuurisote II -hanke on tilaisuuksissaan kartoittanut osallistuneiden kuntien ja sote-organisaatioiden edustajien näkemyksiä kulttuurihyvinvoinnin nykytilasta alueillaan. Enemmistö läsnäolleista on ollut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tai kansalaisopiston edustajia. Lähtökohta keskusteluille on ollut, että kulttuuri on kaikkien kuntalaisten ja sote-asiakkaiden perusoikeus iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.

Keskusteluissa on tullut esille, että kuntalaisten ja sote-asiakkaiden kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kattavasti. Toisaalta alueilla voi olla paljonkin kulttuuritarjontaa ja yhteistyömahdollisuuksia, mutta tekijät ja toimijat eivät tunne toisiaan. Yhteistyön aloittaminen koetaan siitä syystä vaikeaksi. Ensin olisi siis hyvä tulla tutuiksi.

Vuoropuhelu ja verkostoituminen kulttuuri- ja sote-toimijoiden sekä kansalaisopistojen kesken todettiin ehdottoman tarpeelliseksi käytännön tavoitteeksi. Lisääntyneiden kontaktien kautta syntyy yleensä uutta toimintaa. Taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta sote-organisaatioissa lisääntyy myös koulutuksen ja käytännön kokemusten kautta. Lisäksi sote-organisaatioissakin tulisi olla työntekijä (yhteistyökumppaneiden ”vastinpari”), jolla on asiasta koordinointivastuu sekä yksiköittäin nimetyt vastuuhenkilöt, esim. kulttuurivastaavat. Näin kulttuurihyvinvointia edistävät toiminnot tulevat osaksi organisaation rakenteita ja voivat siten kehittyä edelleen. Toiminnan säännöllisyys ja suunnitelmallisuus nähtiin tärkeäksi sen vaikuttavuuden kannalta.

Taiteen ja kulttuurin monenlaisten mahdollisuuksien tiedostaminen eri yhteistyötahoilla on tärkeää. Samoin olennaista on päämäärien kirkastaminen kaikille; miksi taide- ja kulttuurilähtöistä toimintaa kannattaa tehdä ja mikä on osapuolten yhteinen tavoite. Ohjeita ja koulutusta toiminnan järjestämiseen kaivattiin, mutta jo testatut hyvät käytännöt ja ministeriöiden suositukset (OKM, STM 2018) antavat tähän hyvän pohjan. Myös jo olemassa olevien mahdollisuuksien huomaaminen ja hyödyntäminen (esim. työntekijöiden harrastukset ja uskallus käyttää taitoja työssä sekä aktiiviset vapaaehtoiset kulttuuriharrastajat) edistävät kulttuurihyvinvoinnin juurtumista sote-palveluihin ja asiakkaiden arkeen.

 

Teksti: Pirjo Heino

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös