Ajankohtaista

12.11.2018

Keramiikka-alalle haetaan uutta nostetta kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina keramiikka-alaan keskittyvässä, kansainvälisessä CLAY-hankkeessa, jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, kansainvälistymiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoprosessien uudistamiseen.

Euroopan eri alueilla käsi- ja taideteollista keramiikkaa sekä taidekeramiikkaa tehdään pien- ja mikroyrityksissä. Ala kilpailee globaalien tuotantovirtojen kanssa. Kilpailuasetelma halpatuotannon kanssa on kärjistynyt etenkin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla CLAY-hankkeen avulla halutaan vastata keramiikka-alan ja laajemminkin koko käsi- ja taideteollisen alan tarpeisiin ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on löytää uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja eri alojen välillä sekä kannustaa innovatiivisuuden hyödyntämiseen suunnittelussa, valmistusprosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat ja ohjelmat tukevat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Toivottavaa on, että hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle, toteaa CLAY-hankkeen projektikoordinaattori Eliza Kraatari.


Projektikoordinaattori Eliza Kraatari toivoo, että CLAY-hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle. Kuva: Annika Pollari

 

Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista

Hankkeen toteutuksessa on tärkeässä roolissa alan yrittäjistä ja muista toimijoista koottu sidosryhmä, joka tapaa pari kertaa vuodessa. Tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä alueiden välillä niin, että se tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

– Alueella työskentelevät toimijat tuntevat alan parhaiten ja tunnistavat tarvittavat muutokset. Heidän apuaan tarvitaan alan jatkuvuuden vahvistamiseksi ja siihen liittyen politiikan suuntaamisessa. Tähän CLAY-hanke puolestaan tarjoaa kehyksen, Kraatari kiteyttää.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidettiin 30. lokakuuta Etelä-Pohjanmaan liitossa hyvällä menestyksellä.

– Yhteinen pohdinta ja keskustelu lähtivät upeasti vauhtiin heti ensimmäisessä tapaamisessa. Odotan jo innolla uusia kohtaamisia, Kraatari iloitsee.

Sidosryhmäläiset osallistuvat yhteiseen oppimisprosessiin paitsi alueella myös alueiden välillä. Hankkeeseen osallistuvat Euroopan alueet ovat keskenään kovin erilaisia, mutta monet ongelmista ovat yhteisiä. Esimerkiksi globalisaatio koskettaa Eurooppaa monin eri tavoin, mutta sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan vastata myös yhteisvoimin.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
8.11.2018

Nuorten eteläpohjalaistaiteilijoiden yhteisnäyttely aukeaa!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Kolme kertaa järjestetyn Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun (2015–2017) finalistien yhteisnäyttely järjestetään Seinäjoen taidehallilla 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyn taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyn nimi on Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

 

0 kommenttia
7.11.2018

Etelä-Pohjanmaalle maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus?

Etelä-Pohjanmaalla reilun vuoden käynnissä olleen kansainvälisen MAMBA -hankkeen (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region) tavoitteena on parantaa maaseutualueiden liikennepalveluita ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen erityistavoitteena Etelä-Pohjanmaalla on sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote) liittyvien henkilökuljetusten, kuten vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kehittäminen.

MAMBA -hankkeen tavoitteita tukemaan tilattiin keväällä 2018 Etelä-Pohjanmaan sote-kuljetuksia koskeva selvitys, jonka tavoitteeksi asetettiin kuljetuksia koskevan kattavan nykytila-analyysin laatiminen sekä uusien ratkaisujen löytäminen sosiaali- ja terveysalan kuljetusten järjestämiseen. Suunnitelman on toteuttanut Sitowise Oy.

Selvitysprosessi alkoi keväällä 2018, jolloin sote-kuljetuksia koskevaa tietoa kerättiin muun muassa kunnista. Osana kuljetusten nykytila-analyysiä selvitettiin myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennepalveluiden tilannetta. Työn lähtökohtana oli, että lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä tulisi huomioida yhdessä niin, että niiden kehittäminen kokonaisuutena olisi mahdollista.

Kuljetusselvityksen nykytila-analyysi valmistui kesällä 2018. Siinä Etelä-Pohjanmaan kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten järjestäminen, kustannustehokas organisointi, kuljetusten ohjauksen järjestelmävaatimukset ja ajoneuvojen etuisuusjärjestelyt saavat kokonaisuutena välttävän arvosanan. Kuljetusten kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti ja palvelutasossa on kunnittain suurta vaihtelua. Yhteenvetona kaikista nykyisistä kuntien rahoittamista kuljetuspalveluista raportissa todetaan, että järjestelmää ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu kaikkien asukkaiden liikennepalveluiden saatavuuden kannalta, vaan se on rakennettu lähes yksinomaan lakisääteisiä erityisryhmiä varten.

Maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus toisi palveluihin tasa-arvoa

Nykytila-arvion pohjalta henkilö- ja joukkoliikennekuljetusten kehittämiseksi laadittiin syksyllä 2018 suunnitelma, jossa keskeisenä suosituksena on matkojen yhdistely- ja välitystehtävien siirtäminen yhdelle yhteiselle maakunnalliselle kuljetuspalvelukeskukselle. Ehdotuksen mukaan kuljetuspalvelukeskus vastaisi lakisääteisten henkilökuljetusten sekä avoimen joukkoliikenteen suunnittelu-, hankinta- ja operointitehtävistä koko maakunnan alueella, sisältäen matkojen yhdistelyn.

Kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymi olisi aluksi 180 000-200 000 kuljetusta vuodessa kattaen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen alla oleva sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten järjestämisvastuun siirtyminen KELA:lta maakunnille kaksinkertaistaisi kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymin.


Sitowisen asiantuntija Jaakko Rintamäki esittelee ehdotettua toimintamallia 5.10.2018 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kuva: Sanna Valkosalo

Perusteena ehdotetulle toimintamallille on kuljetusten palvelutason, palveluiden saatavuuden tasa-arvon sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on laajentaa nykyisin suljettujen henkilökuljetuspalveluiden saatavuutta myös muille kohderyhmille. Erityisesti maaseutualueille esitetty toimintamalli toisi paljon kaivattuja asiointiyhteyksiä.

Kehittämissuunnitelman laatimisen aikana sidosryhmät, kuten maakunnallinen vammaisneuvosto ja kuljetusyrittäjien etujärjestöt osallistuivat keskusteluun ja osaltaan vaikuttivat suunnitelman sisältöön. Kuljetusten asiakkaiden näkökulmasta olennaista kehittämissuunnitelmassa on, että niin lakisääteiset kuin tarveharkintaiset kuljetusetuudet säilyisivät ennallaan.

- Kehittämissuunnitelma kuvaa hyvin maakunnan ongelmallista joukkoliikennetilannetta ja kasvavia henkilökuljetuskustannuksia ja toisaalta sitä, että näiden järkevöittämiseen on olemassa keinoja. Suunnitelma on hyvä alku yhteiselle maakunnalliselle kehittämistyölle, jonka tavoitteena on jatkossakin oltava palveluiden takaaminen maakunnan asukkaille, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liitto kartoittaa nykyisten kuljetuksista vastuussa olevien organisaatioiden, kuten kuntien halukkuutta lähteä kehittämään kuljetuksia suunnitelmassa kuvattuun suuntaan. MAMBA -hanke tukee työn etenemistä.

Lue Etelä-Pohjanmaan henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma täältä.

 

MAMBA on kolmivuotinen Euroopan unionin Interreg Itämeri -ohjelmasta rahoitettu hanke, jonka tavoitteena on maaseutualueiden liikennepalveluiden parantaminen Itämeren alueella. Etelä-Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu/EPTEK. Lue lisää MAMBA -hankkeesta.

Lisätietoja: 
Projektikoordinaattori
Susanna Anttila
susanna.anttila(at)etela-pohjanmaa.fi
+35840 1944 552



0 kommenttia
1.11.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje 5/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! 

Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kulttuuriperintötapahtumasta, strategisista kärkihankkeista, tulevaisuustyön kehittämisestä, hausta junaliikennepilottiin sekä soiden käyttöä pohtineesta kansalaisraadista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 5/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
1.11.2018

Maakunta- ja sote-uudistustyössä odotetaan lakien hyväksymistä

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit ovat edelleen valiokuntakäsittelyissä. Vasta sen jälkeen lait siirtyvät suureen saliin varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn. Lakien käsittely siis etenee, mutta aikatauluista ei ole lopullista varmuutta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakeja ei ehditä hyväksyä eduskunnassa jouluun mennessä. Tämä tarkoittaisi maakuntavaalien siirtymistä toukokuun eurovaalien yhteydestä kesän jälkeen pidettäviksi. Asia kuitenkin varmistuu lopullisesti vasta varsinaisessa istuntokäsittelyssä. Sipilän hallitus on ilmoittanut olevansa sitoutunut viemään uudistusta eteenpäin. Nykyisen eduskunnan kausi päättyy 15.3.2019, minkä jälkeen lait raukeavat, ellei niitä ole siihen mennessä hyväksytty.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg piti 10. lokakuuta muutosjohtajille valtakunnallisen infotilaisuuden. Nerg muistutti, että valmistelijoiden on syytä jatkaa työtään ja viedä asioita eteenpäin uudistuksen tiedossa olevien linjausten mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan valmistelussa ollaan monella osa-alueella niin pitkällä kuin ilman uudistuksen sisältöä yksityiskohtaisesti linjaavaa lainsäädäntöä voidaan olla. Uudistuksen toimeenpanoon voidaan ryhtyä täysimääräisesti vasta lakien voimaantultua.

Maakunnallisessa valmistelutyössä on tänä syksynä keskitytty erityisesti asioihin, joita voidaan uudistaa nykyrakentein ja nykyisellä lainsäädännöllä. Etelä-Pohjanmaan terveyskeskusten kilpailukykyä on lähdetty kehittämään Sitran avustuksella. Valmennusohjelmassa maakunnan eri puolilla haetaan ratkaisuja, jotka sopivat terveyskeskusten perustoimintaan, mutta samanaikaisesti tähtäävät parempaan ja kilpailukykyisempään asiakaspalveluun. Erityisesti suuntaudutaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaan. Myös muita mahdollisuuksia kuntien yhteistoimintaan sote-asioissa selvitellään.

– Alueellisiin rakenteisiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa jatkuvasti jo nytkin hakeutumalla yhteistyöhön ja rakentamalla uudistuksissa tarvittavaa luottamusta, valmistelujohtaja Asko Peltola muistuttaa.

Lue lisää maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaisista asioista uusiep-verkkosivustolta!

0 kommenttia
31.10.2018

EU-uutiskirje 5/2018

Vuoden viidennessä EU-uutiskirjeessä jälleen runsas kattaus EU-uutisia niin Etelä-Pohjanmaalta kuin muualta Euroopasta. Antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje itsellesi täältä>>

0 kommenttia
30.10.2018

Nuoret eteläpohjalaistaiteilijat yhteisnäyttelyssä

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

Teksti: Tuija Ahola

 

0 kommenttia
29.10.2018

Kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää

Projektikoordinaattori Eliza Kraatari harrastaa kulttuurin ja historian lisäksi muun muassa umpihankihiihtoa. – Peräpohjalaisten aapasoitten ja vaarojen hiihtäminen treenaa lihasta ja mieltä sekä rentouttaa olon.

 

Meri-Lapista, Tervolasta kotoisin oleva Eliza Kraatari muutti parissa viikossa elämänsä totaalisesti. Melkein vuosikymmenen Jyväskylässä ollut koti vaihtui Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin Seinäjoella ja Jyväskylän yliopiston tutkijanhuone Etelä-Pohjanmaan liiton toimistoon Framilla.

– Kyllähän tämä on ollut melkoinen muutos kaikilla elämän osa-alueilla, mutta olen tuntenut itseni tervetulleeksi lakeuksille. Uusi kotikin löytyi ja muuttokuormat on saatu rahdattua. Voiton puolella ollaan, toteaa Eliza.

Elizalla on edessään uuteen tutustumista myös työssään, sillä hän vetää kahta kansainvälistä Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettua kulttuurialan hanketta Etelä-Pohjanmaan liitossa. Hän on väitellyt vuonna 2016 kulttuuripolitiikan ja valtio-opin alalta tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta aiheenaan historiallinen kotiteollisuusaate. Post doc -tutkijana Eliza analysoi puolestaan kulttuuripolitiikan nykytilaa ministeriöiden erilaisissa dokumenteissa.

– Kulttuuriala ja sen toimijakenttä Suomessa on minulle erittäin tuttu, mutta EU-hankekuviot eivät niinkään. Kiva päästä siihenkin maailmaan kunnolla käsiksi, hän sanoo.

Kädentaidoista on pidettävä kiinni

Elizalla on vahva sivistysusko, ja se veti hänet myös opiskelemaan kulttuuripolitiikkaa. Kulttuurialan hankkeet, kuten hänen vetämänsä FINCH ja CLAY, ovat Elizan mukaan usein haastavia, sillä ne edellyttävät hyvin jäsentynyttä ajattelua, yhteisvoimaa ja ennen kaikkea konkreettisia tekoja, jotta asioita saadaan tapahtumaan. Kulttuuriperintöön ja kädentaitoihin liittyvät hankkeet FINCH ja CLAY kytkeytyvät hänen mielestään hienosti johtoajatukseen jatkuvuuksista muuttuvassa maailmassa.

– Tanskalainen maajussi eli Frank Erichsen sanoi eräässä haastattelussa hyvin, että kädentaidoista on pidettävä kiinni, jotta ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet. Lisäisin siihen vielä nykyisyyden: monimuotoisen kulttuuriperinnön kautta jäsennämme itseämme sekä suhdettamme ympäristöihimme ja aikaan. Se on elintärkeää etenkin murroksellisina aikoina.

Eliza on luottavainen omien hankkeidensa suhteen, sillä molempien hankkeiden sidosryhmissä on mukana kokeneita alan yrittäjiä, hanketoimijoita sekä rahoitusvälineitä tuntevia asiantuntijoita.

– Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen on jo ollut, ja olen iloinen siitä osaamisesta ja näkemyksistä, joita porukalla on. Tästä on hyvä lähteä yhdessä tuumin eteenpäin, hän iloitsee.

Ammennetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Molemmissa Elizan vetämissä hankkeissa on mukana hankekumppaneita muista Euroopan maista. Päävastuu hankkeiden toteuttamisesta on Italialla. Interreg-hankkeiden yhtenä päätarkoituksena on ammentaa muiden alueiden kokemuksista ja jakaa hyviä käytäntöjä hankekumppaneiden kesken.

– Esimerkiksi alueemme keramiikka-alan toimintaedellytysten parantamiseen keskittyvässä CLAY-hankkeessa voimme hyödyntää tietotaitoa ja toimintamalleja Euroopan perinteisistä alan maista, kuten Italiasta ja Espanjasta. Jokaisella alueella on tekemisen oltava kuitenkin omansa näköistä, niin meilläkin, Eliza kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää osata soveltaa muualta saatu oppi omaan toimintaympäristöön ja tunnistaa alan erityispiirteet.

– Kulttuuri- ja etenkin kädentaitoalalla luovuus on liiketoiminnan ytimessä, ilman sitä ei ole koko yritystä. Pelkästään liiketoimintamallin hiominen tietynlaiseksi ei riitä, vaan se on nähtävä osana luovaa kokonaisuutta, Eliza kiteyttää.

 

Lue lisää CLAY-hankkeesta >> 

Lue lisää FINCH-hankkeesta >> 

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Visioita kerrakseen

Syyskuussa Sitran ja ministeriöiden järjestämä Finnsight-ennakointiseminaari tarjosi osallistujilleen kymmenien eri yritysten, virastojen, ministeriöiden, alueiden ja muiden toimijoiden näkemyksiä heidän tulevaisuuden visioistaan.

Tapahtumassa yhdysvaltalainen tulevaisuuden tutkimuksen konkari Wendy Schulzt kiteytti onnistuneesti, mikä on vision merkitys: ”Visio ilman toimintaa on päiväunta. Toiminta ilman visiota on painajainen”. 

Ihmiset ja organisaatiot suunnittelevat omaa toimintaansa ja tulevaisuuttansa. Me katsomme uutisia ja tilastoja, tulkitsemme, keskustelemme ja pyrimme ymmärtämään nykytilaa ja hahmottamaan monimutkaisia globaaleja ilmiöitä. Kirkas visio tulevaisuudesta on olennaista, mikäli haluamme reagoinnin sijasta ennakoida ja rakentaa toivottavaa tulevaisuutta.

Mikä sitten on visio? Visio voi olla haaste tai se voi pitää sisällään haaveita tulevasta, jossa nykyajan epäkohdat on korjattu. Visiolla luodaan maali, joka halutaan saavuttaa. Visioon kiteytyy meidän positiivinen ja tavoiteltava tulevaisuus. 

Visio ei ole strategia, eikä siitä tule kaikkien olla samaa mieltä, mikä taas antaa tilaa luovuudelle. Vision on oltava sisäistettävissä ja omaksuttavissa henkilökohtaisesti ja sen tulee herättää tunteita. Tunteen ja merkityksellisyyden kautta vahvistuu myös vision toteuttaminen. Visioiden ei tule olla tuulesta temmattuja, vaan systemaattisesti keskustellen rakennettuja. Kohdatessamme erilaisia visioita oleellista on, että keskustelemme ja pohdimme mitä näkemyksemme tavoiteltavasta tulevaisuudesta pitävät sisällään ja pyrimme löytämään ne tekijät, joista voimme olla yhtä mieltä.

Yhteistä tulevaisuustyötä Etelä-Pohjanmaalla

Päätöksenteon tulisi perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon, ja Etelä-Pohjanmaalla on tehty tulevaisuustyötä yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa jo pitkään. Maakuntauudistuksen valmistelu antoi sysäyksen myös tulevaisuustyön kehittämiselle ja kuluvan vuoden aikana yhteistyötä on lähdetty tiivistämään entisestään ja kokeilemaan uusia toimintamalleja. Tulevaisuuteen varautuminen ja myönteisen tulevaisuuden rakentaminen vaativat systemaattista tulevaisuustietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja strategiatyössä.

Hollantilainen sosiologi ja tulevaisuudentutkija Fred Polak totesi 1970-luvulla, kuinka kulttuurien romahtamista on edeltänyt niiden tulevaisuuden uskon menetys. Positiiviset tulevaisuuden kuvat ovat olleet tärkeitä yhteiskuntien menestymiselle. Nykypäivänä kiihtyvien murrosten yhteydessä on helppo kokea tulevaisuusahdistusta, mutta sen voi myös kääntää toisin päin ja pohtia, millaiselta elämä ja maailma näyttävät, jos tulevaisuudessa saammekin merkittävimmät haasteet ratkaistuksi.

Millaisia ovat meidän kaikkien eteläpohjalaisten visiot Suomen ja maakunnan tulevaisuudesta? Mitkä ovat meidän suurimmat haasteet ja miten ne ratkaistaan? Näistä aiomme tulevaisuustyössä ottaa selvää.

 

Teksti: Miika Laurila

 

0 kommenttia
29.10.2018

Etelä-Pohjanmaalla halutaan mukaan junaliikennepilottiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa kauden 2020–2022 rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottamalla myös alueiden tarpeet huomioon. Pilottialueita valitaan mukaan 1–3 kappaletta.

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun alueellisen junaliikenteen järjestämisestä, osto- ja velvoiteliikenteestä sekä pilottihankehakemuksen painopisteistä. Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Pohjanmaan liitto ilmoittaa halukkuudestaan osallistua pilottihankehakuun. Lopullinen päätös rahallisesta ja henkilöresurssein osallistumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan tehdä vasta pilotointihankkeen kustannustason selvittyä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille annettaisiin toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen. Alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa. Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien ja alueiden tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon.

– Tarkoitus on selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Valittujen pilottialueiden ja niiden kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tarkoitus laatia suunnitelmat, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Poikittaisliikenteen kehittäminen tärkeää

Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Kehittämisessä on olennaista, että junaliikenteen aikataulut palvelevat työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimivat syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi on tarpeen selvittää, mahdollistaako pääradan ratakapasiteetti alueellisen liikenteen lisäämistä työ- ja opiskelumatkojen ruuhkatunneille.

– Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää henkilöraideliikenteen palvelutason parantamista, Erkkilä lisää.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen ja mahdollinen pilotointi. Myös Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa on huomioitu raideliikenteen kehittämistarpeet sekä siihen liittyvät asemanseutujen ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet. Seinäjoella kaupunki on sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen kulkutapaosuuden merkittävää kasvattamista, johon Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää potentiaalia Seinäjoen toimiessa raideliikenteen solmukohtana. Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kuitenkin junaliikenteen aikataulujen uudelleen suunnittelua, jotta matkaketjuista saadaan alueellisesti toimivia.

Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa keskusteluja ja pilottihankehakemuksen valmistelua maakunnan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto osto- ja velvoitejunaliikenteestä löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivustolta.

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös