Ajankohtaista

Eteläpohjalaisnuoret mukaan Romanian EU-huippukokouksen nuorten tilaisuuteen

Etelä-Pohjanmaalta osallistuu kaksi nuorta Romanian Sibiussa ensi viikolla järjestettävään EU:n huippukokoukseen ja sitä edeltävävään nuorten tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen on kutsuttu 300 eurooppalaista nuorta keskustelemaan ja tuomaan esiin nuorten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta.

Suomesta tilaisuuteen osallistuu kahdeksan nuorta, joista peräti kaksi on Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuudessa nuoret pääsevät myös tapaamaan Euroopan komission jäseniä ja välittämään keskusteluissa esiin nousseita viestejä eteenpäin seuraavan päivän huippukokoukseen.

Etelä-Pohjanmaan osallistujat Santeri Kujanpää (21) ja Tomi Salminen (24) ovat molemman Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kujanpää opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä liiketoimintaa ja Salminen kolmatta vuotta kulttuurintuottamista.

Odottavin ja jännittävin tunnelmin kohti Romaniaa

Molempien mietteet toukokuun reissusta ovat odottavia mutta myös hieman jännittyneitä.

–  On mielenkiintoista päästä kuulemaan, millaisia näkökulmia muilla nuorilla on Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. Uskon, että esiin nousee paljon uusiakin näkökulmia, joita ei suomalaisesta perspektiivistä osaa tulla ajatelleeksi. Maiden välillä voi olla myös eroja, miten Euroopan unioniin suhtaudutaan ja millaiset asiat koetaan tärkeäksi, pohdiskelee Kujanpää.

Salminen en taas odottaa tapahtumalta ennen kaikkea uuden oppimista ja näkee arvokkaana, kun pääsee näkemään läheltä, miten asioita hoidetaan EU:n johtotasolla. 

– On hienoa päästä näkemään EU:n toimintaa käytännössä sekä tietysti myös tapaamaan ikätovereita eri puolilta Eurooppa. Hieman kuitenkin jännitystä on ilmassa, sillä kaikki on uutta ja on vaikea arvioida etukäteen, miten tilaisuudet lopulta etenevät ja järjestyvät, Salminen kertoo.

Tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä

Tapahtumaan osallistuminen on ennen kaikkea myös vaikuttamisen paikka tuoda esiin näkemyksiä EU:n toiminnasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Kujanpäälle vaikuttamistoiminta on osaltaan jo tuttua, sillä hän toimii tällä hetkellä SeAMKin opiskelijakunta SAMO Ry:n puheenjohtajana.

– Opiskelijakunnan yhtenä tehtävänä laissa on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tuomalla reissulla oppimiani asioita ja uusia näkökulmia opiskelijoiden keskuuteen uskon, että pystyn omalta osaltani myös edesauttamaan tämän tavoitteen toteutumista, Kujanpää kertoo. 

Salminen on myös vanha SAMO-aktiivi. Vanhana kulttuurivastaavana hän on lupautunut taltioimaan reissun vaiheita videolle ja koostamaan kuvatuista materiaaleista videotallenteen EU-tietokeskuksen käytettäväksi.

– Toivon mukaan saan taltioitua reissulta paljon hyvää materiaalia ja tuotettua reissun sisällöt helposti katsottavaan muotoon kaikkien nähtäville, Salminen toteaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus odottaa mielenkiinnolla myös nuorten reissua ja on ollut erittäin otettu, että nuoret uskalsivat tarttua tilaisuuteen lyhyelläkin varoitusajalla.

– Meille harvoin tarjoutuu näin konkreettisia tilaisuuksia osallistaa alueen kansalaisia EU:n toimintaan ja kun niitä tarjoutuu, ne pitää hyödyntää salamannopeasti muutaman päivän varoitusajalla. Santeria ja Tomia ei kuitenkaan onneksi tarvinnut kauaa houkutella ja pojat ymmärsivät heti, että tässä on tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä, kertoo Hanna Meriläinen EU-tietokeskuksesta.

Teksti: EU-tietokeskus

EU-vaalit tutuksi Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Seinäjoella juhlistetaan Eurooppa-päivää torstaina 9.5.2019 EU-vaalitapahtuman merkeissä. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämässä tapahtumassa eteläpohjalaiset pääsevät tutustumaan EU-vaaliehdokkaisiin ja heidän vaaliohjelmiinsa kahdessa eri tapahtumassa: vaalitorilla ja vaalipaneelissa.

Vaalitori-tapahtuma järjestetään Seinäjoen uudella keskustorilla klo 14-18.

– Olemme kutsuneet vaalitorille puolueiden piirijärjestöjä sekä ehdokkaita kampanjoimaan EU-vaaliohjelmistaan. Vaalitorilla vierailijat voivat siis vapaasti kierrellä sekä jututtaa puolueita ja ehdokkaita. Päivän mittaan ehdokkaita ja puolueiden edustajia haastatellaan myös EU-tietokeskuksen teltalla toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla, kertoo EU-tietokeskuksen koordinaattori, Hanna Meriläinen.

EU-tietokeskuksen teltalla tarjolla on myös pullakahvit 100 ensimmäiselle vieraalle. 

Torihyörinän jälkeen vaaliteemoihin syvennyttään lisää Apila-kirjaston lukuportaikossa järjestettävässä EU-vaalipaneelissa klo 18.30 alkaen. Vaalipaneeliin on varmistunut tällä hetkellä panelisteiksi Lotta Alhonnoro (Vihreät), Sami Yli-Rahnasto (Kokoomus), Max Schulman (RKP), Tapani Kaakkuriniemi (Vasemmisto), Oliver Pietilä (Keskusta), Lasse Heikkilä (Kristillisdemokraatit) sekä Piia Kattelus (Kansalaispuolue). Lisäksi kokemusasiantuntijan roolissa keskusteluun osallistuu entinen Europpan parlamentin jäsen, Kyösti Virrankoski. Muutamalta puolueelta odotetaan vielä ehdokaspanelistien varmistumista.

Klo 18 alkaen kaikille osallistujille tarjolla on EU-kropsut!

Työllistämistä ja faktantarkkailua

Puolueiden piirijärjestöjen ohella yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä on tehty muutamien paikallisten toimijoiden kanssa.  Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston EURES-neuvoja, Sanna Davidsson on mukana EU-tietokeskuksen teltalla vaalitorilla ja tuo haastatteluiden ja paneelin sisältöihin työllisyyspolitiikkaan ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja.

– Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n ydinvapauksia, mutta samaan aikaan muun muassa teknologian kehitys ja väestörakenteen muutos luovat suuria haasteita työelämään kaikkialla Euroopassa. Onkin mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten ehdokkaat näkevät EU:n roolin työllisyys- ja sosiaaliasioiden edistäjänä, kertoo Davidsson.

Vaalipaneeliin osallistuu myös nuorten faktantarkkailijoiden joukko, jotka tarkastavat paneelissa kuultujen argumenttien paikkaansa pitävyyttä.

– Olemme tehneet kevään mittaan hienoa yhteistyötä Seinäjoen lukiossa meneillään olevan European Parliament Ambassdor School -projektin kanssa, jossa nuoret tutustuvat Euroopan unioniin erilaisten aktiviteettien kautta. Lukiosta ehdotettiin, että projektiin osallistuvat nuoret voisivat osallistua vaalipaneeliin faktantarkkailijoina. On tärkeää, että vaalityötä tehdään faktoihin perustuen ja myös nuoria osallistaen, Meriläinen toteaa.

Kaikki päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Teksti: Eeli Salmela

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
p. 0400 241813
eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

Tulevaisuusfoorumi 22.5.2019: Iltaruskosta uuteen aamuun?

Tulevaisuudessa murrokset kiihtyvät ja tuoreet väestöennusteet ennakoivat merkittävää väestökatoa erityisesti suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle vuoteen 2040 mennessä. Mihin suuntaan kehitys on menossa Etelä-Pohjanmaalla? Onko maakunta vääjäämättä hiipumassa?  Synkät ennusteet tarjoavat meille tulevaisuudenkuvan, jonka haluamme välttää. Millainen on tulevaisuus, jonka haluamme toteutuvan?

Seinäjoella viritetään 22.5.2019 keskustelua Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden suunnista keskittyen tällä kertaa erityisesti väestökehitykseen. Etelä-Pohjanmaan väestöennustetta ja muutosilmiöitä avaa Miika Laurila (projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto), muuttoliikkeen kehitystä Markku Mattila (dos., erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti), joiden lisäksi elinkeinoelämän ja kansallisen tason näkemystä tuo Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari)

Alustuksia seuraa ”Kulkeminen vastoin trendejä” -paneelikeskustelu, jossa keskustellaan eri näkökulmista, miten kehitys käännetään. Mukana paneelissa ovat Linda Leinonen (kaupunginjohtaja, Kauhajoki), Leena Kråknäs, (kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki) Sari Kujala (yrittäjä), Kati Pasto (yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.) ja Henna Pitkäkangas (E-P:n nuorisovaltuuston pj.).

Aika:                  Keskiviikko 22.5.2019 klo 12.30 – 16.00
Paikka:              Seinäjoki Areena, Sali 270A, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI

Ohjelma 

12:30                 Seminaarin avaus - Alueet ja tulevaisuus

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

12:40                 Keskeisimmät muutoskulut Etelä-Pohjanmaan väestökehityksessä                  

                            - Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto

13:10                 Reflektiokeskustelut pöydissä

13:25                 Suomen ainoa globaali kilpailuetu on korviemme välissä

                           - Juho Romakkaniemi, keskuskauppakamari

13:55                 Reflektiokeskustelut pöydissä

14:10                 Kahvitauko

14:25                 Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla ennen, nyt ja tulevaisuudessa

                                   - Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

14:45                 Reflektiokeskustelut pöydissä

15:00                 Kulkeminen vastoin trendejä (paneelikeskustelu)

• Linda Leinonen, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
• Leena Kråknäs, kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki
• Sari Kujala, yrittäjä, Jami
• Kati Pasto, yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.
• Henna Pitkäkangas, Nuorisovaltuusto

15:45                 Yhteenveto ja loppusanat

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

16:00                 Seminaari päättyy

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Seuraa verkossa:

Tilaisuuden puheenvuoro-osuudesta on tulossa Facebook-livelähetys klo 12.30 alkaen osoitteessa: https://www.facebook.com/epliitto/. 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

Ohjelmakauden 2021−2027 alueellinen valmistelu hyvässä vauhdissa

Aluekehittämisen asiantuntijat kokoontuivat Seinäjoella 2.4.2019 kuulemaan ajankohtaistietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021−2027 alueellisesta ohjelmavalmistelusta. Aihetta taustoittivat Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala sekä yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Ohjelmakauden 2021−2027 valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen, ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA-alue) alueellista valmistelua koordinoi Uudenmaan liitto. Etelä-Pohjamaalta läntisen Suomen työryhmässä ovat Heli Rintalan ja Marjut Leppäsen lisäksi strategiapäällikkö Timo Takala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Analyysivaihe saatettu päätökseen

Ohjelmatyön valmistelu käynnistettiin analysoimalla nykytilannetta ja toimintaympäristöä sekä luomalla näkymää tulevaan. TEM on koonnut ja valtakunnallinen Koheesio 2021+ -työryhmä käsitellyt toimintaympäristön haasteita. Kentältä on koottu näkemyksiä merkittävimmistä haasteista Otakantaa.fi-kyselyllä. Seuraavaksi valitaan haasteista ne, joihin rakennerahastovaroja halutaan kohdentaa.

Parhaillaan on käynnissä yleistavoitevaihe, jossa muotoillaan ohjelman tavoitteet ja painopisteet  sekä valmistellaan indikaattoreita. Lisäksi ELSA-alueella on käynnistetty varojen jakoa koskeva laskenta.

Ennakkotiedot Suomen saannosta lupaavat hyvää

Ennakkotiedot rahoituksen jakautumisesta EU-maiden kesken näyttävät Suomen kannalta positiivisilta.

− Komission alustava ehdotus on yllättäen Suomelle positiivinen: saisimme rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa viime ohjelmakautta enemmän, Heli Rintala kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, että luvut ovat vasta ennakkotietoja. Lisäksi koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät kymmenisen prosenttia koko Euroopan alueella, joten on mahdollista, että tilanne muuttuu vielä Suomen kannalta. Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin tärkeää on rakennerahoituksen lisäksi maaseudun kehittämisrahoitus, joka puolestaan on vaarassa laskea.

Keskiössä älykkäämpi ja sosiaalisempi Eurooppa

Sisällöllisesti tulevan kauden EAKR-varoista valtaosa kohdentuu Älykkäämpi Eurooppa -teemaan, joka pitää sisällään seuraavat tekijät: kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu sekä teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen.

ESR + -rahoituksessa taas painottuu Sosiaalisempi Eurooppa − käytännössä tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi.

Tutustu seminaarissa esitettyyn aineistoon »

Koheesiovarojen jakamiseen tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittivät maaliskuussa julkaistussa kannanotossaan, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa tulevalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Kannanotossa todetaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavat yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ja ELY-keskukset esittävät, että ohjelmavalmistelussa

Eteläpohjalaiseen kulttuuriperintötyöhön tutustuttiin yhteiseurooppalaisin voimin

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti 9.–10. huhtikuuta kansainvälisen tapaamisen osana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavaa FINCH-hankettaan. Tapaaminen toi paikalle Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Kreikasta vieraita, jotka suhtautuivat leppoisasti ehtaan suomalaiseen kevätperinteeseen: takatalveen. Helmikuisen säärintaman syleilyssä vieraille esiteltiin maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia myös taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

Hankkeessa eri maissa esiteltyjen kohteiden myötä on huomattu, että etenkin rakennettu kulttuuriperintö tarvitsee tukea osakseen. Mutta esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa ja keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia. Kiinnostavia esimerkkejä ovat kokemukset vaikkapa joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?

Aineellista ja aineetonta perintöä

Kulttuuriperintö onkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä ja Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä haluttiin kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi otettiin kansalliselle kulttuuriperintölistallemmekin nostettu suomalainen tango, joka herätti huomiota ja ihastusta vierailijoissamme. Suomi-tangon ympärille on syntynyt useita pienempiä yhdistystoimijoita, jotka pystyvät pienelläkin panostuksella ylläpitämään tangon elävää perinnettä ja siten tuottavat yleisötyötä Seinäjoen tunnetun massatapahtuman rinnalle.

Etelä-Pohjanmaalta esiteltiin myös Ähtärin kulttuurimaisemaohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittaja vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä. Innostunutta keskustelua käytiin Hyvölän talon muhevan pitopöydän ääressä ja ideoitiin useita vaihtoehtoja tehdä Hiirosen veistosperintöä myös laajemmin tunnetuksi ja näkyväksi. Upeasta veistoskokoelmasta on syytä olla ylpeä sekä paikallisesti että koko Etelä-Pohjanmaalla.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuotiin esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät punatiiliympäristöt pääsivät myös esiin. Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on kansainvälisestikin kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuurin yhteismaa sekä antaa että velvoittaa

FINCH-hanke kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen. Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta. Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla ”mausoleumi”. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde – mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa.

Teksti: Eliza Kraatari, kuva: Annika Pollari

Lisää FINCH-hankkeessa esitellyistä kohteista (englanniksi) » 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari

Projektikoordinaattori

puh. 040 4879 222, eliza.kraatari(at)etela-pohjanmaa.fi

MAMBA -hankkeen kolmas kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja tuleva kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan lähiaikoina.

Maakunnan yhteistyöryhmien toimintaa kehitetään

Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Roope Lehto veti keskustelua kahdeksan maakunnan yhteisessä Kohti uutta kautta -tilaisuudessa. Kuva: Tiia Finne

Vähemmän byrokratiaa, ­vahvempi kiinnittyminen tulevaisuuden ilmiöihin

Maakunnan yhteistyöryhmien jäsenillä on halu kehittää MYR:ien toimintatapaa entistä dynaamisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Keskeistä on, ettei MYR:eille vain raportoida toteutuneesta, vaan kumppanuuselintä kehitetään aiempaa strategisempaan suuntaan.

Kahdeksan Läntisen Suomen maakunnan yhteistyöryhmän edustajat kokoontuivat yhteiseen seminaaripäivään uuden rakennerahastokauden valmistelun merkeissä. Tampere-talossa käytiin 8.4. vilkasta keskustelua otsikolla ”Kohti uutta kautta”.

VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä piirsi osallistujille aluekehityksen kokonaiskuvaa Suomessa. Kuva on polarisoitunut. Alue-  ja väestörakennetta muovaavat kautta Suomen samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys. Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta toisaalta negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa. Aron mukaan Läntinen Suomi on haasteista huolimatta positiivisen kasvun kehällä.

EU-rahoituskauden 2021–2027 ohjelmavalmisteluun pureuduttiin niin kansallisen kuin Läntisen Suomen valmistelun osalta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnilla on yhteinen näkemys siitä, että yksi koko Suomen kattava ohjelma on  joustavin ja alueiden yhteistyötä parhaiten tukeva ratkaisu. Alueiden erilaisuus voidaan ja tulee huomioida ohjelman sisällä.

Tilaisuudessa pohdittiin myös kahdeksaa Läntisen Suomen maakuntaa yhdistäviä tekijöitä. Alue on määritellyt yhteiset hallitusohjelmatavoitteet ja tekee vahvaa vaikuttamistyötä mm. parempien tie- ja raideyhteyksien puolesta niin kansallisesti kuin EU-tasolla.

Myrriläisten paneelikeskustelussa oli mukana Terhi Kultalahti Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Heli Rintala

Läntisen Suomen kahdeksan yhteistyömaakunta ovat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Teksti: Elina Hykkönen
Kuvat: Heli Rintala, Tiia Finne

KUUKAUDEN HANKE: Teollisen internetin ekosysteemi avittaa pk-yrityksiä digiloikassa

”Vähän tämä on kuin treffipalvelun rakentamista”, kuvailevat hymyssä suin automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä teollisen internetin ekosysteemin rakentamista.

Automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä ovat silminnähden iloisia: heidän vetämänsä *IoT Compass Hubin starttihanke (*teollinen internet), joka tarjoaa verkostoja ja testiympäristön pk-yritysten digiloikkaa avittamaan, on saanut innostuneita valmistavan teollisuuden yrityksiä mukaan toimintaan joka puolelta maakuntaa.

– Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on kehittää digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemiä Etelä-Pohjanmaalla tukemaan valmistavaa pk-teollisuutta, Hannu Reinilä kertoo.

Hankkeen juuret ovat parin vuoden takaisessa EU:n I4MS-yhteisöaloitteessa, josta oli haettavissa rahaa digitaalisen osaamiskeskittymän suunnitteluun. Juuri tällainen oli SeAMKiin silloin suunnitteilla testilaboratorioineen.

– Ensin hioimme liiketoimintasuunnitelman kuntoon ja pystytimme tekniikan laboratorion, nyt on vuorossa toiminnan ylösajo, Kati Katajisto toteaa.

Verkostosta löytyvät tarvittavat kumppanit

Reinilän mukaan eteläpohjalaisilla yrityksillä on usein työlästä löytää sopivia ja luotettavia kumppaneita auttamaan heitä digitalisaation mukanaan tuomissa haasteissa. Aina ei ole myöskään tarvittavaa tietotaitoa tai aikaa kumppanien etsimiseen.

– Me olemme luoneet verkoston eli ekosysteemin valmiiksi yrityksiä varten. Verkosto kattaa niin eri alan digitoteuttajia kuin -mahdollistajiakin itse kohdeyritysten lisäksi. Järjestämme tapaamisia ja työpajoja, jossa toteuttajat esittelevät toimintaansa yrityksille ja mahdollistajat mm. rahoitusvaihtoehtoja. Näin löytyy juuri oikeita kumppanuuksia kunkin yrityksen tarpeita ajatellen, Reinilä selventää verkoston toimintaa.

Kaikkia apua tarvitsevia yrityksiä ei voida palvella hankkeen puitteissa samaan aikaan, mutta onneksi yritykset ovat lähteneet mukaan hieman eri tahtiin. Ensi vuoden elokuuhun kestävässä hankkeessa on tavoitteena saada mukaan noin tusinan verran yrityksiä maakunnastamme. Digitoteuttajat ja -mahdollistajat ovat ympäri Suomea ja maailmaa, sillä kaikkea yritysten tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta maakunnastamme.

Teollisen internetin ekosysteemi koostuu apua tarvitsevista yrityksistä sekä digituottajista, kuten IT-yrityksistä ja suunnittelutoimistoista sekä digimahdollistajista, kuten rahoittajista.

Digikyvykkyyskartoituksessa huomataan mahdolliset puutteet

Kohdeyritykselle tehdään ensin digitaalisen kyvykkyyden kartoitus, jonka tulosten pohjalta yritys voi kehittää digitaalista valmistusta ja/tai teollista internetiä tuotannossaan, tuotteissaan ja liiketoiminnassaan. SeAMKin IoT Compass Hubin asiantuntijat tarjoavat kehitystyöhön mentorointia sekä opastusta.

– Kartoituksissa on selvinnyt, että yrityksillä on tarvetta datan keräämiseen, analysointiin ja visualisointiin sekä erilaisiin simulointeihin, kuten tuotteiden tai laitteiden mallintamiseen. Myös toiminnanohjausjärjestelmien todelliseen hyödyntämiseen yrityksen johtamisessa ja ohjaamisessa kaivataan apua. Tuotantoa on usein myös tarpeen optimoida ja tehostaa, kertoo Katajisto.

Seuraavaksi määritellään yritysten kehityskohteet ja mietitään, millä eri tavoin muun muassa teollisen internetin ekosysteemin osaamista hyödyntämällä tavoitetila voidaan saavuttaa.

– Me kuljemme hankkeen aikana yrityksen rinnalla ja autamme sitä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa ja tuotantoansa tarvittavilta osin. Päätehtävämme on löytää hyviä vastinpareja ekosysteemistämme, Reinilä lisää.

Reinilä ja Katajisto toivovat, että ekosysteemi jää elämään ja toiminta verkostossa olisi tiivistä ja tarpeenmukaista myös hankkeen loppumisen jälkeen.

– Toivomme tekevämme itsestämme ja SeAMKista turhan siinä mielessä, ettei meidän tarvitse vetää verkoston toimintaa. Mutta toki olemme toiminnassa mukana auttamassa yrityksiä, Katajisto lisää.

SeAMK Tekniikan teollisen internetin laboratoriossa yritys pääsee päivittämään henkilökuntansa osaamista Digital Factory Academy -akatemiassa. Osaamisen päivitys toteutetaan asiantuntijan ohjaamana. Yritys voi hyödyntää laboratoriota omassa teollisen internetin kehitystyössään. Myös opiskelijat pääsevät hyötymään työskentelystä yritysten kanssa.

Lisätietoa SeAMK Tekniikan IoT Compass Hubista »

Mitä IoT Compass Hubin starttihankkeessa tehdään? Katso alla olevalta videolta.

Kiinnostuitko SeAMKin teollisen internetin labrasta? Katso alla Hannu Reinilän esittelyvideo.

IoT Compass Hubin startti -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) http://www.rakennerahastot.fi.

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

Kuvataiteen taiteen perusopetus avaa uusia ovia luovuuteen

Lapuan taidekoulussa annetaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa ja tanssitaiteessa. Kuvataiteessa ja käsityössä taiteen perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Alle kouluikäiset voivat osallistua varhaisiän taidekasvatukseen.

Kuvataiteen taiteen perusopetuksen opiskelu on tavoitteellista ja laaja-alaista. Esimerkiksi Lapuan kansalaisopiston tiloissa toimivassa Lapuan taidekoulussa lapset ja nuoret voivat opiskella kuvanveistoa, maalausta, piirtämistä, grafiikkaa, digitaidetta, valokuvausta ja videokuvausta sekä tekstiilitaidetta, keramiikkaa ja jopa arkkitehtuuria. Taidetta innostetaan pohdiskelemaan myös historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, opetussuunnitelmaa mukaillen.

– Kuvataiteen taiteen perusopetus poikkeaa muusta kuvataiteen opetuksesta siinä, että se on pitkäjänteistä sekä monipuolista, aihekirjo on laajempi. Se avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan kurssimuotoisessa opiskelussa, kertoo Lapuan taidekoulun kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shrestha.

Bengs-Shrestha on itse harrastanut taiteita lapsesta saakka ja valmistunet kuvataiteilijaksi (yamk) sekä ammatilliseksi opettajaksi. Taidekoulun opettajana hän on toiminut neljä vuotta ja sitä ennen Ylöjärven lasten ja nuorten kuvataidekoulussa kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän opettaa varhaisiän opintoja neljälle ryhmälle sekä yhteisiä opintoja kuvataiteessa kolmelle ryhmälle, joissa on 5–12-vuotiaita lapsia.

Kuvataiteilija ja kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteen taiteen perusopetus avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan harrastus- tai koulumaailmassa.

Eri tekniikat kiinnostavat

10–12-vuotiaiden ryhmässä opiskelevat Karina ja Aune ovat opiskelleet kuvataidetta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti neljä vuotta ja Enni jo kuusi vuotta. Tyttöjä kiinnostavat erilaiset tekniikat ja materiaalit, joita taiteen tekemisessä käytetään.

Aune kertoo pitävänsä erityisesti akryylivärimaalauksesta ja ihmisen muotojen sekä eläinten maalaamisesta.

– Maalaan mielelläni myös vapaa-aikanani, ja joskus olen tehnyt perheelle ja kavereille lahjaksi tauluja. On joskus tilattukin maalaus, hän sanoo.

Karina puolestaan piirtää mielellään kynällä ja erityisesti mustekynällä eläimiä. Mieluisia ovat myös erilaiset helmityöt sekä pienoismallien rakentelu.

Ennin mielestä mikään tekniikka ei ole toista kivempi. Mallista piirtämisestä hän pitää kovasti.

– Teemme parhaillaan muovisista lääkekupeista voimaeläimiä. Sen suunnitteleminen ja kasaaminen on ollut hauskaa, Enni toteaa.

10–12-vuotiaiden ryhmässä kuvataiteita opiskelevat Karina (vasemmalla), Aune ja Enni tykkäävät maalaamisesta ja pienoismallien rakentamisesta. Valokuvausta sekä erilaisia rakennusmateriaaleja ja maalaustekniikoita hyödyntämällä on syntynyt muun muassa rauhoittavia levähdyspaikkoja.

Kuvataiteiden harrastaminen opettaa monia taitoja

Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteiden opiskelu ja harrastaminen antaa lapselle itseluottamusta ja kehittää itsetuntemusta. Luovuus ja ongelmaratkaisukyky kehittyvät myös.

– Tärkeää on myös lisätä lapsen osallisuutta ja opettaa hänelle, kuinka kulttuuri voi osallistaa. Myös asioiden sanallistamista opetellaan paljon. Se kehittää puhetaitoa ja kartuttaa sanavarastoa, hän selventää.

Lapuan taidekoulu on osallistunut myös alakouluikäisten erityislasten taidekasvatushankkeeseen TAIKAI - Taidetta kaikille SATA2, jossa kehitetään taidekoulun erityispedagogiikkaa ja taidekasvatuksen saavutettavuutta yhdessä alakoulujen kanssa.

– Alakoulujen yhteydessä pidettävät monitaiteiset iltapäiväkerhot ovat lisänneet erityislasten mahdollisuutta osallistua taidekasvatukseen, mikä on tärkeä ja merkittävä asia, sanoo Bengs-Shrestha.

Lapuan taidekoulun opintoryhmien töihin voi tutustua kevätnäyttelyssä, joka on esillä Vanhan Paukun Patruunagalleriassa 11.–28.4.2019.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa Lapuan Taidekoulusta >>

Katso videolta, mitä kaikkea kivaa tehdään kuvataiteen taiteen perusopetuksessa Lapuan taidekoulussa!

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

Teatteriharrastus kehittää esiintymistaitoja

Musiikki alkaa soimaan ja punaisten samettiverhojen takaa astelee rytmikkäästi marssimalla esiin joukko innostuneita 6–7-vuotiaita. Pari kunniakierrosta, riviin asettuminen, pienet tanssimuuvit sekä kiitokset ja kumarrukset.

Näin päättyy Seinäjoen kansalaisopiston pienten lasten teatteriryhmän kevätesitys nimeltään ”Sirkus Uskomaton”. Näytelmää on työstetty jo useita kuukausia ohjaaja Niina Hallilan kanssa.

– Annan yleensä lapsille näytelmän teeman, johon he saavat sitten itse keksiä juonen ja tapahtumia sekä hahmoja. Varsinaisia vuorosanoja ei vielä näin pienillä ole, mutta joitain yhteislausahduksia toki, Hallila kertoo.

Kerttu, Lilja, Markus ja Veikko ovat silminnähden ylpeitä sirkusnäytelmästään ja selittävät innolla, mitä hahmoja he esittävät ja mitä esityksen aikana tapahtuu.

– Veikko on eläintenkesyttäjä ja minä esitän koiraa. Lisäksi esitän erilaisia temppuja Ihmepojissa, Markus selittää.

Lisäksi sirkuksessa nähdään muun muassa henkeäsalpaava taikuriesitys, jossa ihminen sahataan kahtia sekä kaunista tanssia.

Markus, Veikko, Kerttu ja Lilja eivät malttaisi odottaa ”Sirkus Uskomaton”-näytelmän esittämistä omille perheilleen.

Harrastuksesta tuli ammatti

Niina Hallila on harrastanut näyttelemistä lapsesta saakka. Hän kirjoitti satuja ja tarinoita ja ensimmäisen näytelmäkäsikirjoituksensa jo 14-vuotiaana. ”Kaksikko vauhdissa”-nimisessä ensinäytelmässä oli etsiväkaksikko, joka etsi prinsessan kadonnutta kruunua. Seikkailun aikana ei kommelluksiltakaan vältytty.

– Teimme lasten kanssa näytelmän uusiksi viime vuonna, ja se oli todella upea kokemus itsellenikin. Muistui ihan mieleen ne vuosien takaiset jännittävät hetket ennen ensi-iltaa, hän muistelee.

Rakkaasta harrastuksesta on tullut Hallilalle sittemmin ammatti, sillä hän on toiminut jo useamman vuoden ajan Seinäjoen kansalaisopiston teatteriryhmien ohjaajana ja nyt myös vs. kädentaitojen suunnitteluopettajana.

Lasten ja nuorten ryhmät toteuttavat teatteritaiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa Taide- ja musiikkikoulu Luovaamossa. Kuudessa ryhmässä on tällä hetkellä mukana toistasataa 6–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Aikuisille on omia teatteriharrastusryhmiä.

– Opetussuunnitelma antaa oppimiselle selkeät tavoitteet ja asiat, joita kunkin ikäryhmän kanssa opetellaan. Pienimmille on tärkeää opettaa paikallaan ja lavalla olemista sekä oman vuoron odottamista, myös leikkimisen kautta oppimisella on iso rooli. Tekeminen vaikeutuu sitä mukaa kun lapset kasvavat. Isommat lapset ja nuoret kirjoittavat jo itse käsikirjoituksia ja suunnittelevat lavastuksia ja puvustuksia, hän kertoo.

Seinäjoen kansalaisopiston vs. kädentaitojen suunnitteluopettaja ja teatteriohjaaja Niina Hallilalle rakkaasta harrastukset tuli myös ammatti.

Kivointa on kaikki!

Kivointa teatteriharrastuksessa on lasten mielestä ihan kaikki. Pienen pohdinnan jälkeen mielekkäiksi asioiksi nousevat lämmittelyleikit, kuten Purkkamonsteri, hahmojen suunnitteleminen, musiikki ja laulaminen sekä esitysten valmisteleminen. Hieman jännittäväksi koettiin se, kun valmiit näytelmät esitetään vanhemmille, sisaruksille ja muille sukulaisille.

– Se on kanssa tosi tärkeetä, että muistaa mitä on sovittu ja miten esitys menee, Kerttu sanoo.

Tämän lukukauden teatteriesitykset ovat nähtävissä pienten lasten osalta toukokuussa Aalto-kirjaston Studiolla sekä isompien lasten ja nuorten osalta 10.–11.5. Luovaamo-festareilla Seuralassa.

Luovaamo Rytmimusiikki: Konsertit Rytmikorjaamolla ma 29.4., ti 30.4. ja  pe 2.5. klo 17.00 

Luovaamo Kuvataide: Näyttely Taidehallilla  4.5.-2.6., näyttelyn teemana Muutos. 

Luovaamo Teatteri: Esitykset Törnävän Seuralassa Pe 10.-La 11.5. 

Varhaisiän teatteriopintojen tarkoituksena on tutustuttaa lapset teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esityksentekoprosessien kautta. Ryhmässä harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja ja esiintymistaitoja kuten puhetta, fyysistä ilmaisua, äänenkäyttöä ja keskittymistä sekä myös tarinankerrontaa, jota kuvassa harjoitellaan kuvakorttien avulla.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa teatteritaiteen opetuksesta Seinäjoella >>

Katso videolta tunnelmia varhaisikäisten (6–7-vuotiaat) lasten teatteriryhmän harjoituksista, joista ei menoa ja meininkiä puutu!

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari