Ajankohtaista

7.06.2019

EmpInnon jälkeenjäneet paperit

Charles Dickensin ensimmäinen romaani ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit” kertoo seurasta, joka teki iloisia tutkimusmatkojaan Englannissa 1800-luvun lopulla. EmpInno-hanke teki myös kolmen vuoden ajan omia tutkimusmatkojaan Älykkään erikoistumisen ja innovaatiotoiminnan maailmaan.

”EmpInno-kerhon” muodostivat partnerit kahdeksasta Itämeren alueen maasta, joukkoa johti Rostockin yrityskehityskeskus ja taloudelliset resurssit myönsi Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Etelä-Pohjanmaan liitto edusti ryhmässä Suomen alueita. Myös hanke jätti jälkeensä papereita, joita jokainen voi hyödyntää oman työnsä kehittämisessä ja osana niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä. 

Mitä älykäs erikoistuminen on? Voiko sitä syödä?

Itse asiassa voi syödä. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla, missä älykäs erikoistuminen kytkeytyy paljolti agrifood-toimialoihin ja biotalouteen. Älykäs erikoistuminen saattaa sanaparina vaikuttaa ensin mahdollisimman kapulakieliseltä, mutta kun sitä makustelee huomaa, että kyse on vaikkapa nyt Etelä-Pohjanmaan alueen parhaan mahdollisen osaamisen jatkokehittämisestä, pyrkimyksestä syventää ja laajentaa jotakin sellaista osaamista, missä me olemme parhaita. Erikoistutaan, mutta älykkäästi: haistellaan uusia tuulia, katsellaan vähän omia nurkkia laajemmalle ja tehdään asioita muidenkin kuin ihan vain lähinaapurin tai oman kylän toimijoitten kanssa – on kyse sitten yrityksistä, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiosta, hallintotahoista tai oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla erikoistutaan tällä hetkellä kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen synnyttämiseen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittämiseen.

Euroopan unioni on tarjonnut erikoistumiseen keppiä ja porkkanaa. Keppinä se on edellyttänyt, että kaikki alueet laativat oman Älykkään erikoistumisen strategiansa, asettavat sille tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja päivittävät strategiaansa tarvittaessa. Kun omat strategiat on tehty, alueita kannustetaan tähyämään myös kauemmas ja etsimään yhteistyöalueita oman maan rajojen ulkopuolelta. Porkkanaksi tarjotaan erilaisia tukimuotoja, kuten hankerahoitus, konsultaatio, koulutus, työpajat ja seminaarit. Tukien avulla ohjataan perehtymään toistenkin strategioihin ja hakeutumaan yhteistyöhön Euroopan laidasta laitaan niiden kanssa, joilla on yhteensopivia erikoistumisaloja, tavoitteita ja kehittämiskohteita. Eniten älykkäästä erikoistumisesta hyötyvät Etelä-Pohjanmaan kaltaiset alueet, joilla ei ole suurkaupunkeja, suurteollisuutta tai suuria kehittäjätoimijoita eikä innovaatioiden syntymiseen tarvittava kriittinen massa näin kartu pelkästään oman alueen voimin.

Entäs innovaatiot − niitäkö juodaan?

Vaikka. Eteläpohjalaisessa juomateollisuudessa, on se nyt sitten olutta, viiniä tai viinaa pienessä tai suuressa mittakaavassa, on mukana monia innovaatioita. Ilman niitä ei millekään toimialalle synny taloudellista toimintaa eikä myöskään kehitystä. Yksi innovaation määritelmä on, että se on ”uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.” Älykäs erikoistuja etsii, kokeilee ja kehittää innovaatioita koko ajan omiin tarpeisiinsa soveltaen ja saavuttaa parhaiten tuloksia, kun eri tavoin ja eri vaiheissa työskentelee yhteistyökumppaneitten kanssa – viisaus kun harvoin on vain yhdessä päässä, edes eteläpohjalaisessa. Jostakin muualta saattaa löytyä juuri se innovaatio, jolla meidän tekemisemme täydentyy menestykseksi. Jossakin muualla saatetaan tarvita meidän tekemistämme ja meidän innovaatiotamme, ja tästä syntyy yhteistyötä ja kauppaa.   

Ja sitten se ”EmpInno -kerho” ja ne paperit. Mitä hyötyä?  

”EmpInno-kerhon” matkojen aikana tuli selväksi, että Älykkään erikoistumisen strategiat eivät hyvistä pyrkimyksistä ja hyödyllisestä sisällöstään huolimatta ole aivan kristallin kirkkaasti tiedossa ja päivittäisessä käytössä edes tutkimus-, kehittäjä- ja koulutustoimijoilla saati sitten yrityksissä. Kuitenkin niiden laatimisprosesseissa on ollut mukana runsaasti omien alojensa asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja näkemystä siitä, mitä omilla alueilla tapahtuu, missä hyvää kehittämisen pöhinää on jo olemassa ja missä kohdin taas pitäisi vähän pöyhiä ja miettiä uusia tapoja toimia.  Tätä tilannetta EmpInnon partneriaatissa pohdittaessa syntyi kaksi kokoelmaa teesejä, joiden avulla strategioiden ”omistajat”, eli niiden laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat toimijat, kuten Etelä-Pohjanmaan liitto, voivat tuoda älykään erikoistumisen ideaa lähemmäs yritysten arkea samoin kuin ”välittäjäorganisaatiot”, kuten tutkimuslaitokset, yrityspalvelutoimijat ja oppilaitokset.

 

Strategioiden omistajien on syytä pitää mielessä, että:

  1. strategiat eivät ole hallinnollinen pakko, vaan muutoksen työväline. Strategioita pitää avata, niistä pitää kertoa ja niitä pitää selittää, myös poliitikoille. Viime kädessä alueen innovaatioekosysteemin toimivuus ja kehittämistyön rahoitus riippuvat alueesta ja sen toimijoista – halutaanko tehdä jotakin ja jos, niin mitä. 
  2. strategiat eivät ole kiveen hakattuja, vaan suuntaa-antavia. Katse eteenpäin ja silmät ja korvat tarkkoina. Kun jotakin uutta ja kiinnostavaa havaitaan, sitä on syytä tutkia – olipa siitä mainintaa strategiassa tai ei. Avoin ja jatkuva ajatusten vaihto toimijoiden kesken on tarpeen.
  3. strategiaa on hyvä arvioida ja arvioituttaa. On hyvä itsekin välillä astua askel taaksepäin ja katsoa, mitä on saatu aikaan ja onko suunta edelleen oikea. Myös ulkopuolisella arvioinnilla saatavat analyyttiset risut ja ruusut auttavat korjaamaan toimenpiteitä, tavoitteita ja toimintatapoja.
  4. strategian ulottaminen koskemaan aidosti yritysten arkea edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä välittäjätoimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta, koulutus) kanssa.
  5. muilta alueilta löytyy aina opiksi otettavaa – niin hyviä käytäntöjä siirrettäviksi ja sovellettaviksi kuin huonojakin käytäntöjä vältettäviksi.

 

Välittäjäorganisaatioita koskevien teesien mukaan niiden on hyvä muistaa, että:

  1. yritykset kiinnostuvat strategioista, tutkimuksesta ja innovaatioyhteistyötä, kun ne näkevät ja ymmärtävät, mitä käytännön hyötyä ja konkreettisia tuloksia niillä saadaan aikaan. On osoitettava, mitä yhteiset kiinnostuksen kohteet ja ratkaistavat ongelmat ovat ja miten niiden ratkaiseminen edistää liiketoimintaa, esitettävä laskelmia, kerrottava hyviä esimerkkejä ja tarjottava apua yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi.
  2. yritykset tarvitsevat vuorovaikutteisesti tietoa ja tiedotusta koskien tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Paras tapa on työstää kehittämis- ja yhteistyösuunnitelmia yhden yrityksen kanssa kerrallaan, mutta koska siihen on niukasti resursseja, ovat yritysryhmäkohtaiset tapaamiset, työpajat ja vierailut yhdessä tutkimus- ja innovaatioitoimijoiden kanssa myös mielekkäitä kohtaamisen ja keskustelun foorumeita.
  3. tiedotus on syytä pitää tiiviinä, mutta selkeänä. Akateeminen tai byrokraattinen kieli ei sovellu yritysarjen kiireeseen, vaan viestin on oltava iskevä ja ymmärrettävä koskee se sitten mitä tahansa asiaa ja liittyy mihin tahansa yhteistyön vaiheeseen.
  4. oma pesä pitää olla kunnossa eli on varmistettava, että yritykset löytävät ja saavat tarvitsemansa neuvot ja tuen välittäjäorganisaatioilta helposti ja nopeasti. Jos oma organisaatio ei pysty tarjoamaan haluttua palvelua, on osattava auttaa kysyjä eteenpäin sinne mistä palvelu löytyy.
  5. alueelliset strategiat ovat hyviä työvälineitä, kun ne tunnetaan ja niitä osataan käyttää. Mutta niihin täytyy ensin perehtyä ja miettiä miten ne käytännössä viedään osaksi oman organisaation toimintaa.
  6. ei oppi ojaan kaada. Ketään. Myös välittäjäorganisaatioiden on hyvä hyödyntää mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön ja omien vastinpariensa toimintaan tutustumiseen. Samalla tulee löytäneeksi myös yhteistyökumppaneita niin itselle kuin muillekin oman alueen toimijoille ja yrityksille.

 

Matkojen aikana koottiin myös eri alueitten hyviä käytäntöjä kuudelta eri toimialalta, tutustuttiin niihin vierailukäyntien yhteydessä ja lopuksi laadittiin kuvaukset tukemaan hyvien käytäntöjen jakamista ja aluerajat ylittävän yhteistyön syntymistä Itämeren alueen maissa. Etelä-Pohjanmaa oli mukana tuottamassa ruokaan ja energiaan liittyvien hyvien käytäntöjen kuvauksia.

EmpInnon jälkeen jääneet paperit löytyvät hankkeen uutisten ja loppukonferenssin linkkien kautta:  http://empinno.eu/. EmpInno -partneriaatti sellaisenaan päätti toimintansa huhtikuun 2019 lopussa, mutta osa ryhmästä vie tuloksia eteenpäin jatkohankkeessa.

 

Teksti ja kuva: Pia Kattelus

27.05.2019

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
14.05.2019

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®: Voittajaksi Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajaksi valittiin ilmajokelainen Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy. Kunniamaininnan sai kuortanelainen Oikiat Design Oy.

Tuomariston puheenjohtaja Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista kertoi voittajavalinnan olleen haasteellista.

 "Loistavien, kasvupotentiltaan suurien yritysten laittaminen paremmuusjärjestykseen oli tuomaristolle haasteellista ja potentiaalisia jatkoon menijöitä olisi ollut useita. Toivottavasti näemme 100 finalistiyrityksen joukossa myös muita, sillä taso Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla oli tänä vuonna kova."

Tuomaristo koki, että voittaja, Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy, on innovatiivinen ja turvallinen yritys, jonka vahvalla tiimillä vahvoine taustoineen on suuri kansainvälisen kasvun potentiaali.

Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy on vuonna 1960 perustettu perinteinen perheyhtiö. Yritys valmistaa erikoiskalusteita, ulkokalusteita ja erilaisia rullakoita, sekä pyrkii tuomaan tuotteisiin koko ajan jotain uutta. Yrityksen asiakkaita ovat julkisyhteisöt ja yritykset valtakunnallisesti.

Kunniamaininnan sai Oikiat Design Oy, jolla on tuomariston mielestä vastuullinen, innovatiivinen sekä ajankohtainen tuote, jonka ekologisuus mahdollistaa suuren kasvupotentiaalin. Lisäksi innostuneella tiimillä on asenne kohdallaan.

Oikiat Design Oy:n tuote, suomalaisten äitien innovaatio Vaatelaastari ®  mahdollistaa tekstiilien käyttöiän lisäämisen helposti ja tyylikkäästi. Tuotteen lanseeraus oli huhtikuussa 2019 ja se on saanut sekä Design from Finland että Avainlippu -merkkien käyttöoikeudet. Lisäksi yritys tekee FabPatch - tavaramerkin alla kansainvälistä BtoC ja BtoB- kauppaa eri toimialoilla.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.-24.10.2019 Jyväskylässä.

Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen osallistuivat myös Oiwa Solutions OyPohjanmaan Rakennuspelti OyRMK Vehicle Corporation Oy ja Minorito Oy Seinäjoelta, Domretor OySafetor Oy Ltd ja Sofor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD Ilmajoelta, WikliSoft Oy ja Taikapuoti Lapualta, Beam-Net Oy Miedosta, Jarte Steel Oy Alavudelta.

Tuomaristoon kuuluivat Pertti Kinnunen (Etelä-Pohjanmaan kauppakamari), Markku Keski-Filppula (KF-Kehitys), Mikko Isoniemi (Myynninmaailma), Laura Strömberg(Dagsmark Petfood), Petra Sippola (SeAMK), Timo Kalliomäki (Nordea) ja Linda Leinonen (Kauhajoen kaupunki).

Lisätiedot

Emma Varis
040 485 5999
emma.varis@bang.fi

Oona Ikonen
040 555 5543
oona.ikonen@bang.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

Kuva: Anne Jurvelin-Pummila ja Jetta Liukkonen Oikiat Design Oy sekä Jussi Eväsoja ja Ilkka Sillanpää Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy.

https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet/etela-pohjanmaan-kasvupolku-voittajaksi-valittiin

13.05.2019

MAMBA -hankkeen kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa ke 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Ilmoitathan osallistumisestasi viimeistään 28.5 mennessä:  https://surveyhero.com/c/db3a32ad

Seminaarin ohjelma » 

 

5 June: 3rd MAMBA Rural Mobility Seminar

Our third Rural Mobility Seminar looks at Responsibility:  Rural mobility between public and business interests

While intellectuals discuss about mobility as a basic human right, the reality in Europe is less progressive and rather diverse. In some countries, the state provides extensive – yet often decreasing – mobility services to its citizens, in other places vast parts of services are subject to market forces and the state shifts its duties on NGOs and businesses. Even though it is beyond MAMBA’s scope to change such fundamental policies, it is indeed in our hands to develop local solutions that overcome these policies on a small scale.

The event takes place in Kirkonkranni, Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki (Finland) on 5 June.

Register here

Preliminary agenda

8.05.2019

CESME-kiertotaloustyökalun julkistamistilaisuus 23.5.2019

CESME-hankkeen pilottiprojekti on edennyt loppusuoralle ja on aika julkistaa hankkeessa kehitetty kiertotaloustyökalu. Tervetuloa mukaan torstaina 23.5. klo 9.30-11.30 Seinäjoen Framilla järjestettävään julkistamistilaisuuteen!

Syksyllä 2018 alkanut pilottiprojekti on pitänyt sisällään jo aiemmin CESME-hankkeessa kehitetyn työkalun jatkokehittämistä ja testaamista eteläpohjanmaalaisissa yrityksissä. Työkalun tavoite on auttaa yrityksiä saamaan hyvän kokonaiskäsityksen kiertotalouden mahdollisuuksista ja ideoimaan sitä, miten kiertotaloutta voisi tuoda mukaan yritysten toimintaan - joko käytännön tason toiminnan parannuksina tai aivan uusia liiketoimintaideoita herätellen. Työkalu auttaa myös tunnistamaan, mitä yrityksessä tehdään jo nyt kiertotalouden ajatusten mukaisesti, ja siten sitä voi hyödyntää mm. myös viestinnän kehittämiseksi.

Asiantuntijaroolissa, työkalun kehittämisen ja testausten päävastuullisena on toiminut VTT. Kevään aikana työkalua esiteltiin ja testattiin yhteensä yhdeksän yrityksen kanssa. Mukana pilotin toteutuksessa on ollut myös alueella toimivista kehittäjä- ja koulutusorganisaatioista koottu toimintaryhmä. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille testaukseen osallistuneille!

Julkistamistilaisuudessa kuullaan CESME-kiertotaloustyökalun sisällöstä ja hyödyntämisestä yrityksissä sekä ajatuksia työkalun tulevaisuudesta Etelä-Pohjanmaalla.

Paikka:
Watt & Edison -kokoustila, Frami B (Kampusranta 9, 60101 Seinäjoki)
Aika: torstai 23.5.2019 klo 9:30-11:30 (aamukahvit tarjolla klo 9:15 alkaen)

Voit ilmoittautua tilaisuuteen täällä 21.5.2019 mennessä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin!

Lisätietoja CESME-projektista ja CESME-kiertotaloustyökalusta:

Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen(at)vtt.fi

 

 

CESME

 

 

0 kommenttia
30.04.2019

Eteläpohjalaisnuoret mukaan Romanian EU-huippukokouksen nuorten tilaisuuteen

Etelä-Pohjanmaalta osallistuu kaksi nuorta Romanian Sibiussa ensi viikolla järjestettävään EU:n huippukokoukseen ja sitä edeltävävään nuorten tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen on kutsuttu 300 eurooppalaista nuorta keskustelemaan ja tuomaan esiin nuorten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta.

Suomesta tilaisuuteen osallistuu kahdeksan nuorta, joista peräti kaksi on Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuudessa nuoret pääsevät myös tapaamaan Euroopan komission jäseniä ja välittämään keskusteluissa esiin nousseita viestejä eteenpäin seuraavan päivän huippukokoukseen.

Etelä-Pohjanmaan osallistujat Santeri Kujanpää (21) ja Tomi Salminen (24) ovat molemman Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kujanpää opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä liiketoimintaa ja Salminen kolmatta vuotta kulttuurintuottamista.

Odottavin ja jännittävin tunnelmin kohti Romaniaa

Molempien mietteet toukokuun reissusta ovat odottavia mutta myös hieman jännittyneitä.

–  On mielenkiintoista päästä kuulemaan, millaisia näkökulmia muilla nuorilla on Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. Uskon, että esiin nousee paljon uusiakin näkökulmia, joita ei suomalaisesta perspektiivistä osaa tulla ajatelleeksi. Maiden välillä voi olla myös eroja, miten Euroopan unioniin suhtaudutaan ja millaiset asiat koetaan tärkeäksi, pohdiskelee Kujanpää.

Salminen en taas odottaa tapahtumalta ennen kaikkea uuden oppimista ja näkee arvokkaana, kun pääsee näkemään läheltä, miten asioita hoidetaan EU:n johtotasolla. 

– On hienoa päästä näkemään EU:n toimintaa käytännössä sekä tietysti myös tapaamaan ikätovereita eri puolilta Eurooppa. Hieman kuitenkin jännitystä on ilmassa, sillä kaikki on uutta ja on vaikea arvioida etukäteen, miten tilaisuudet lopulta etenevät ja järjestyvät, Salminen kertoo.

Tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä

Tapahtumaan osallistuminen on ennen kaikkea myös vaikuttamisen paikka tuoda esiin näkemyksiä EU:n toiminnasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Kujanpäälle vaikuttamistoiminta on osaltaan jo tuttua, sillä hän toimii tällä hetkellä SeAMKin opiskelijakunta SAMO Ry:n puheenjohtajana.

– Opiskelijakunnan yhtenä tehtävänä laissa on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tuomalla reissulla oppimiani asioita ja uusia näkökulmia opiskelijoiden keskuuteen uskon, että pystyn omalta osaltani myös edesauttamaan tämän tavoitteen toteutumista, Kujanpää kertoo. 

Salminen on myös vanha SAMO-aktiivi. Vanhana kulttuurivastaavana hän on lupautunut taltioimaan reissun vaiheita videolle ja koostamaan kuvatuista materiaaleista videotallenteen EU-tietokeskuksen käytettäväksi.

– Toivon mukaan saan taltioitua reissulta paljon hyvää materiaalia ja tuotettua reissun sisällöt helposti katsottavaan muotoon kaikkien nähtäville, Salminen toteaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus odottaa mielenkiinnolla myös nuorten reissua ja on ollut erittäin otettu, että nuoret uskalsivat tarttua tilaisuuteen lyhyelläkin varoitusajalla.

– Meille harvoin tarjoutuu näin konkreettisia tilaisuuksia osallistaa alueen kansalaisia EU:n toimintaan ja kun niitä tarjoutuu, ne pitää hyödyntää salamannopeasti muutaman päivän varoitusajalla. Santeria ja Tomia ei kuitenkaan onneksi tarvinnut kauaa houkutella ja pojat ymmärsivät heti, että tässä on tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä, kertoo Hanna Meriläinen EU-tietokeskuksesta.

 

Teksti: EU-tietokeskus

0 kommenttia
28.04.2019

EU-vaalit tutuksi Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Seinäjoella juhlistetaan Eurooppa-päivää torstaina 9.5.2019 EU-vaalitapahtuman merkeissä. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämässä tapahtumassa eteläpohjalaiset pääsevät tutustumaan EU-vaaliehdokkaisiin ja heidän vaaliohjelmiinsa kahdessa eri tapahtumassa: vaalitorilla ja vaalipaneelissa.

Vaalitori-tapahtuma järjestetään Seinäjoen uudella keskustorilla klo 14-18.

– Olemme kutsuneet vaalitorille puolueiden piirijärjestöjä sekä ehdokkaita kampanjoimaan EU-vaaliohjelmistaan. Vaalitorilla vierailijat voivat siis vapaasti kierrellä sekä jututtaa puolueita ja ehdokkaita. Päivän mittaan ehdokkaita ja puolueiden edustajia haastatellaan myös EU-tietokeskuksen teltalla toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla, kertoo EU-tietokeskuksen koordinaattori, Hanna Meriläinen.

EU-tietokeskuksen teltalla tarjolla on myös pullakahvit 100 ensimmäiselle vieraalle. 

Torihyörinän jälkeen vaaliteemoihin syvennyttään lisää Apila-kirjaston lukuportaikossa järjestettävässä EU-vaalipaneelissa klo 18.30 alkaen. Vaalipaneeliin on varmistunut tällä hetkellä panelisteiksi Lotta Alhonnoro (Vihreät), Sami Yli-Rahnasto (Kokoomus), Max Schulman (RKP), Tapani Kaakkuriniemi (Vasemmisto), Oliver Pietilä (Keskusta), Lasse Heikkilä (Kristillisdemokraatit) sekä Piia Kattelus (Kansalaispuolue). Lisäksi kokemusasiantuntijan roolissa keskusteluun osallistuu entinen Europpan parlamentin jäsen, Kyösti Virrankoski. Muutamalta puolueelta odotetaan vielä ehdokaspanelistien varmistumista.

Klo 18 alkaen kaikille osallistujille tarjolla on EU-kropsut!

Työllistämistä ja faktantarkkailua

Puolueiden piirijärjestöjen ohella yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä on tehty muutamien paikallisten toimijoiden kanssa.  Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston EURES-neuvoja, Sanna Davidsson on mukana EU-tietokeskuksen teltalla vaalitorilla ja tuo haastatteluiden ja paneelin sisältöihin työllisyyspolitiikkaan ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja.

– Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n ydinvapauksia, mutta samaan aikaan muun muassa teknologian kehitys ja väestörakenteen muutos luovat suuria haasteita työelämään kaikkialla Euroopassa. Onkin mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten ehdokkaat näkevät EU:n roolin työllisyys- ja sosiaaliasioiden edistäjänä, kertoo Davidsson.

Vaalipaneeliin osallistuu myös nuorten faktantarkkailijoiden joukko, jotka tarkastavat paneelissa kuultujen argumenttien paikkaansa pitävyyttä.

– Olemme tehneet kevään mittaan hienoa yhteistyötä Seinäjoen lukiossa meneillään olevan European Parliament Ambassdor School -projektin kanssa, jossa nuoret tutustuvat Euroopan unioniin erilaisten aktiviteettien kautta. Lukiosta ehdotettiin, että projektiin osallistuvat nuoret voisivat osallistua vaalipaneeliin faktantarkkailijoina. On tärkeää, että vaalityötä tehdään faktoihin perustuen ja myös nuoria osallistaen, Meriläinen toteaa.

Kaikki päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Teksti: Eeli Salmela

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
p. 0400 241813
eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

EDIC

0 kommenttia
24.04.2019

Tulevaisuusfoorumi 22.5.2019: Iltaruskosta uuteen aamuun?

Tulevaisuudessa murrokset kiihtyvät ja tuoreet väestöennusteet ennakoivat merkittävää väestökatoa erityisesti suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle vuoteen 2040 mennessä. Mihin suuntaan kehitys on menossa Etelä-Pohjanmaalla? Onko maakunta vääjäämättä hiipumassa?  Synkät ennusteet tarjoavat meille tulevaisuudenkuvan, jonka haluamme välttää. Millainen on tulevaisuus, jonka haluamme toteutuvan?

Seinäjoella viritetään 22.5.2019 keskustelua Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden suunnista keskittyen tällä kertaa erityisesti väestökehitykseen. Etelä-Pohjanmaan väestöennustetta ja muutosilmiöitä avaa Miika Laurila (projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto), muuttoliikkeen kehitystä Markku Mattila (dos., erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti), joiden lisäksi elinkeinoelämän ja kansallisen tason näkemystä tuo Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari)

Alustuksia seuraa ”Kulkeminen vastoin trendejä” -paneelikeskustelu, jossa keskustellaan eri näkökulmista, miten kehitys käännetään. Mukana paneelissa ovat Linda Leinonen (kaupunginjohtaja, Kauhajoki), Leena Kråknäs, (kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki) Sari Kujala (yrittäjä), Kati Pasto (yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.) ja Henna Pitkäkangas (E-P:n nuorisovaltuuston pj.).

Aika:                  Keskiviikko 22.5.2019 klo 12.30 – 16.00
Paikka:              Seinäjoki Areena, Sali 270A, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI

 

Ohjelma 

 

12:30                 Seminaarin avaus - Alueet ja tulevaisuus

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

12:40                 Keskeisimmät muutoskulut Etelä-Pohjanmaan väestökehityksessä                  

                            - Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto

13:10                 Reflektiokeskustelut pöydissä

13:25                 Suomen ainoa globaali kilpailuetu on korviemme välissä

                           - Juho Romakkaniemi, keskuskauppakamari

13:55                 Reflektiokeskustelut pöydissä

14:10                 Kahvitauko

14:25                 Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla ennen, nyt ja tulevaisuudessa

                                   - Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

14:45                 Reflektiokeskustelut pöydissä

15:00                 Kulkeminen vastoin trendejä (paneelikeskustelu)

      • Linda Leinonen, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
      • Leena Kråknäs, kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki
      • Sari Kujala, yrittäjä, Jami
      • Kati Pasto, yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.
      • Henna Pitkäkangas, Nuorisovaltuusto

15:45                 Yhteenveto ja loppusanat

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

16:00                 Seminaari päättyy

 



Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Seuraa verkossa:

Tilaisuuden puheenvuoro-osuudesta on tulossa Facebook-livelähetys klo 12.30 alkaen osoitteessa: https://www.facebook.com/epliitto/

 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

 

 

 

24.04.2019

Ohjelmakauden 2021−2027 alueellinen valmistelu hyvässä vauhdissa

Aluekehittämisen asiantuntijat kokoontuivat Seinäjoella 2.4.2019 kuulemaan ajankohtaistietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021−2027 alueellisesta ohjelmavalmistelusta. Aihetta taustoittivat Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala sekä yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Ohjelmakauden 2021−2027 valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen, ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA-alue) alueellista valmistelua koordinoi Uudenmaan liitto. Etelä-Pohjamaalta läntisen Suomen työryhmässä ovat Heli Rintalan ja Marjut Leppäsen lisäksi strategiapäällikkö Timo Takala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Analyysivaihe saatettu päätökseen

Ohjelmatyön valmistelu käynnistettiin analysoimalla nykytilannetta ja toimintaympäristöä sekä luomalla näkymää tulevaan. TEM on koonnut ja valtakunnallinen Koheesio 2021+ -työryhmä käsitellyt toimintaympäristön haasteita. Kentältä on koottu näkemyksiä merkittävimmistä haasteista Otakantaa.fi-kyselyllä. Seuraavaksi valitaan haasteista ne, joihin rakennerahastovaroja halutaan kohdentaa.

Parhaillaan on käynnissä yleistavoitevaihe, jossa muotoillaan ohjelman tavoitteet ja painopisteet  sekä valmistellaan indikaattoreita. Lisäksi ELSA-alueella on käynnistetty varojen jakoa koskeva laskenta.

Ennakkotiedot Suomen saannosta lupaavat hyvää

Ennakkotiedot rahoituksen jakautumisesta EU-maiden kesken näyttävät Suomen kannalta positiivisilta.

− Komission alustava ehdotus on yllättäen Suomelle positiivinen: saisimme rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa viime ohjelmakautta enemmän, Heli Rintala kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, että luvut ovat vasta ennakkotietoja. Lisäksi koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät kymmenisen prosenttia koko Euroopan alueella, joten on mahdollista, että tilanne muuttuu vielä Suomen kannalta. Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin tärkeää on rakennerahoituksen lisäksi maaseudun kehittämisrahoitus, joka puolestaan on vaarassa laskea.

Keskiössä älykkäämpi ja sosiaalisempi Eurooppa

Sisällöllisesti tulevan kauden EAKR-varoista valtaosa kohdentuu Älykkäämpi Eurooppa -teemaan, joka pitää sisällään seuraavat tekijät: kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu sekä teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen.

ESR + -rahoituksessa taas painottuu Sosiaalisempi Eurooppa − käytännössä tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi.

Tutustu seminaarissa esitettyyn aineistoon »

Koheesiovarojen jakamiseen tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittivät maaliskuussa julkaistussa kannanotossaan, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa tulevalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Kannanotossa todetaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavat yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ja ELY-keskukset esittävät, että ohjelmavalmistelussa

  • korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
  • siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
  • ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
  • ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
  • aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta
Maakuntien yhteinen kannanotto on julkaistu Uudenmaan liiton sivuilla.

 

23.04.2019

Eteläpohjalaiseen kulttuuriperintötyöhön tutustuttiin yhteiseurooppalaisin voimin

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti 9.–10. huhtikuuta kansainvälisen tapaamisen osana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavaa FINCH-hankettaan. Tapaaminen toi paikalle Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Kreikasta vieraita, jotka suhtautuivat leppoisasti ehtaan suomalaiseen kevätperinteeseen: takatalveen. Helmikuisen säärintaman syleilyssä vieraille esiteltiin maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia myös taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

Hankkeessa eri maissa esiteltyjen kohteiden myötä on huomattu, että etenkin rakennettu kulttuuriperintö tarvitsee tukea osakseen. Mutta esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa ja keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia. Kiinnostavia esimerkkejä ovat kokemukset vaikkapa joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?

Aineellista ja aineetonta perintöä

Kulttuuriperintö onkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä ja Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä haluttiin kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi otettiin kansalliselle kulttuuriperintölistallemmekin nostettu suomalainen tango, joka herätti huomiota ja ihastusta vierailijoissamme. Suomi-tangon ympärille on syntynyt useita pienempiä yhdistystoimijoita, jotka pystyvät pienelläkin panostuksella ylläpitämään tangon elävää perinnettä ja siten tuottavat yleisötyötä Seinäjoen tunnetun massatapahtuman rinnalle.

Etelä-Pohjanmaalta esiteltiin myös Ähtärin kulttuurimaisemaohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittaja vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä. Innostunutta keskustelua käytiin Hyvölän talon muhevan pitopöydän ääressä ja ideoitiin useita vaihtoehtoja tehdä Hiirosen veistosperintöä myös laajemmin tunnetuksi ja näkyväksi. Upeasta veistoskokoelmasta on syytä olla ylpeä sekä paikallisesti että koko Etelä-Pohjanmaalla.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuotiin esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät punatiiliympäristöt pääsivät myös esiin. Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on kansainvälisestikin kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuurin yhteismaa sekä antaa että velvoittaa

FINCH-hanke kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen. Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta. Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla ”mausoleumi”. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde – mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa.

 

Teksti: Eliza Kraatari, kuva: Annika Pollari

 

Lisää FINCH-hankkeessa esitellyistä kohteista (englanniksi) » 

 

 

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari

Projektikoordinaattori

puh. 040 4879 222, eliza.kraatari(at)etela-pohjanmaa.fi

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös