Ajankohtaista

Hanketoiminnalla positiivisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen

Etelä-Pohjanmaalla on arvioitu kaudella 2014−2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuutta omaehtoisesti. Tällä haluttiin saada valtakunnallista ohjelma-arviointia tarkempaa tietoa maakunnan tarpeisiin.

− Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan vaikutuksia suhteessa maakuntaohjelman tavoitteisiin ja alueen toimijoiden omiin kehittämistarpeisiin, kehittämispäällikkö Heli Rintala kertoo.

Raportista ilmenee, että rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan ja vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Tulevaisuudessa keskeisiksi panostusalueiksi nousevat alueen elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä muun muassa alueen koulutustason korottaminen ja osaamisen päivittäminen nopeasti muuttuviin työvoiman osaamistarpeisiin.

− Myös väestön ikääntyminen ja ennustettu väestömäärän lasku, osaavan työvoiman saatavuus sekä toisaalta työttömänä olevien erityisryhmien tarpeet ja kohtaanto-ongelman ratkaiseminen ovat tärkeitä teemoja. Lisäksi ympäristövastuullisuus ja ilmastonmuutos sekä energiatehokkuuden kehittäminen ovat keskeisiä teemoja jatkossa, Rintala luettelee.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata yhä järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä.

− Lisäksi haluamme jatkossa kehittää edelleen rakennerahastotoiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, sanoo Rintala.

Tustustu raporttiin:

Etelä-Pohjanmaan rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi (pdf)

• Arvioinnin ovat toteuttaneet Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval.
• Tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
• Arviointi on tuotettu dokumentti-, indikaattori- ja rahoitustietojen analyysin, sähköisten kyselyjen, haastattelujen ja työpajan pohjalta.

Teksti: Hanne Rantala

Kulttuurialan rahoitusmahdollisuudet koronakriisin aikana

Vauhdilla levinnyt koronakriisi koettelee erityisesti kulttuurialaa. Monet tekijät ovat menettäneet hetkessä toimeentulonsa jopa koko kevään ajalta ja pelkäävät perustellusti toimeentulonsa puolesta.

Päivitimme koosteen tällä hetkellä auki olevista apurahahauista, joiden kautta jaettava rahoitus on kohdennettu käsillä olevan kriisin vaikutusten taittamiseen.

ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISRAHASTON HAKU KORONAKRIISISTÄ KÄRSINEILLE KULTTUURITOIMIJOILLE PÄÄTTYMÄSSÄ

Etelä-Pohjanmaan liiton kehittämisapurahojen haku päättyy ke 22.4.2020. kello 16.00. Haku on ollut avoinna 8.4.2020−22.4.2020 välisen ajan.

Kehittämisrahaston apurahat kulttuurille »

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖLTÄ YLIMÄÄRÄINEN APURAHAHAKU DIGITAALISIIN KOKEILUIHIN

Alfred Kordelinin säätiö avaa ylimääräisen apurahahaun 20.‒26.4.2020. Kulttuurin digiloikka -apuraha on tarkoitettu digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen eri alustoilla, digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin tai hakijan omien työtapojen kehittämiseen. Apurahaa voivat hakea ammattimaisesti toimivat kulttuurintekijät kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen aloilta. Hakuaika alkaa maanantaina 20.4. klo 9.00 ja päättyy sunnuntaina 26.4. klo 16.00.

Alfred Kordelinin säätiön verkkosivustolle »

TOGETHER ALONE – AVOIN OHJELMAHAKU

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit avaavat poikkeustilaa dokumentoivan Together Alone -ohjelmahaun kansainvälisille taideprojekteille. Haun tavoitteena on tukea taiteilijoiden toimeentuloa kriisitilanteessa ja edesauttaa kansainvälisen yhteistyön jatkumista. Instituutit hakevat taiteellisia projekteja, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: poikkeustila, radikaali muutos, resilienssi, tulevaisuuden taiteellinen työ, yhdessä yksin. Haku on avoin kaikille luovien alojen suomalaisille tai Suomessa asuville ammattitaiteilijoille, joiden kevään kalenterit tyhjenivät koronaepidemian takia. Instituutit tilaavat valituilta taiteilijoilta tai ryhmiltä projektin, jotka toteutuvat 30.6.2020 mennessä. Yksittäisen projektin Together Alone -rahoitus on 1 500 – 5 000 euroa.
Projektiehdotuksen voi lähettää käsiteltäväksi seuraaviin ajankohtiin mennessä:

1. Deadline ma 30.3. klo 16 mennessä
2. Deadline ma 20.4. klo 16 mennessä
3. Deadline ma 4.5. klo 16 mennessä

Togehter alone -ohjelmahaku »

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN HAKUAIKOIHIN PIDENNYKSIÄ

Luova Eurooppa -ohjelman hakuaikoja on pidennetty koronavirustilanteesta johtuen. Uudet hakuajat ovat:

• Yhteistyöhankkeet Länsi-Balkanin kanssa, haku päättyy 28.4.2020
• Music Moves Europe: Co-creation and co-production, haku päättyy 30.4.2020
• Music Moves Europe: Music education and learning, haku päättyy 30.4.2020

Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön infotilaisuus 5.5.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää etäyhteyksien kautta 5.5.2020 klo 9-11 infotilaisuuden, joka käsittelee Etelä-Pohjanmaan rakennettua kulttuuriympäristöä.

• Aika:              Tiistai 5.5.2020 klo 9-11
• Paikka:          Etänä (Teams), vaatii ilmoittautumisen

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo (nyk. Seinäjoen museot) toteuttivat maakunnallisen rakennusinventoinnin vuosina 2016-2017. Inventointia tarkistettiin ja täydennettiin yhteensä 13 kohteen osalta Seinäjoen museoiden toimesta. Maakunnallista rakennusinventointia on lisäksi jatkettu vuoden 2019 aikana Saatsi Arkkitehtien toteuttamalla Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön (rakennusvuodet 1930-1999) inventoinnilla.

Aiempien ja uuden inventoinnin pohjalta on määritelty ja valittu Etelä-Pohjanmaan rakennetusta kulttuuriympäristöstä rajattu määrä kohteita ja alueita maakunnallisesti merkittävimpien ja arvokkaimpien kohteiden joukkoon. Arvotustyöstä vastasivat Saatsi Arkkitehdit yhdessä maakunnallisen työryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan kunnilla, ELY-keskuksella ja Seinäjoen museoilla on ollut mahdollisuus lausua inventoinnista ja arvotuksista 25.2-3.4.2020.

Ilmoittautuminen infotilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 29.4.2020 mennessä: https://bit.ly/2RU8udX

Ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja Teams-linkki tilaisuuteen osallistumista varten. Osallistuminen onnistuu myös Teamsin verkkosivujen kautta, sovellusta ei vaadita. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

Ohjelma

8.45
Tilaisuus avautuu

9.00-9.15
Rakennettu kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksen näkökulmasta
Mari Pohjola, Etelä-Pohjanmaan liitto

9.15-10.15
Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja maakunnallisen sekä uudemman rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Riina Sirén, Saatsi Arkkitehdit

10.15-11.00
Aikaa keskustelulle ja mahdollisuus esittää kysymyksiä Saatsi Arkkitehdeille sekä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnittelun henkilöstölle inventointiin, arvottamistyöhön ja maakuntakaavoitukseen liittyen

AKKE-rahoituksesta helpotusta koronakriisiin

Koronapandemian takia asetetut rajoitukset uhkaavat viedä myös useat eteläpohjalaiset yritykset kriisiin. Välitön vaikutus kohdistuu erityisesti palveluihin, matkailuun ja joiltakin osin kauppaan. Teollisissa yrityksissä vaikutukset tulevat näkymään viiveellä. Maataloudessa tuotanto jatkuu, mutta ongelmia aiheuttaa ainakin työvoiman saatavuus kasvukauden käynnistyessä, kun pääosin on turvauduttu ulkomaiseen työvoimaan.

Samaan aikaan rajoitustoimien ja kriisin kärjistymisen kanssa maakuntien liitot saivat käyttöönsä kansallisen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahan (AKKE). Vallitsevassa tilanteessa Etelä-Pohjanmaan liitto päätti kohdentaa oman määrärahansa 245 000 euroa kriisin yrityksille kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. Summaa päätettiin lisäksi kasvattaa niin, että Etelä-Pohjanmaan liiton ylijäämistä käytetään vastaava summa kuntarahoitusta rahoituspottiin, jolloin käytettävissä on yhteensä 490 000 euroa.

Rahoitushaku valmisteltiin nopealla aikataululla. Se kohdennettiin kunnille, koska maakuntien liitot eivät voi toimia yritysrahoittajina. Tavoitteena on tukea kuntia toimenpiteissä, joita ne voivat tehdä yritysten auttamiseksi, ongelmien lieventämiseksi ja kriisistä selviytymisen tukemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa, jaksamisen tukemista, viestintää ja tiedon tulvan kiteyttämistä, apua rahoitusmuotojen ja ratkaisukeinojen etsimisessä sekä hyvien käytäntöjen ja esimerkkien esille nostamista.

Haku avattiin 27.3.2020 ehdollisena siihen saakka, kunnes maakuntahallitus teki rahoitusta linjaavan päätöksensä kokouksessaan 6.4.2020. Maakunta jakautuu kuuteen hankealueeseen siten, että resurssia saataisiin käyttöön joka puolella. Kaikilla alueilla kunnat ovat tarttuneet toimeen ripeästi. Hakemuksia on jo jätetty tai ne ovat viimeistelyvaiheessa. Myös rahoituspäätöksiä on jo tehty. Hankkeet tulevat olemaan kestoltaan noin yhden vuoden mittaisia.

Hankkeiden välinen yhteistyö on tärkeää rahoituksen tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hankkeet ovat omien alueidensa näköisiä, mutta ne tekevät myös yhteistyötä sekä omaehtoisesti että Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimana.

Teksti: Sanna Puumala

Koronapandemian vaikutuksista Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla

Koronaviruksen leviämisvauhti on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Pandemiasta aiheutuva talouskriisi, lomautukset ja irtisanomiset iskeneet Suomessa jokaiseen maakuntaan ennennäkemätöntä vauhtia.  

Eri tutkimuslaitokset, pankit ja valtiolliset toimijat ovat julkaisseet lukuisia analyyseja tilanteesta, ennusteita ja erilaisia skenaarioita kriisin mahdollisista vaikutuksista. Kriisin lopullista hintaa voidaan tässä vaiheessa vain arvailla, mutta varmaa on, että vaikutukset tulevat näkymään pitkälle tulevaisuuteen.  

Arvioita tilanteesta 

ETLA:n mukaan koronaviruspandemia on tuonut globaaliin talouteen yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin. Kysyntäshokin myötä palvelujen kysyntä on romahtanut, ravintolat ovat suljettuja sekä kulttuuri- ja viihdepalvelujen hyödyntäminen ovat vähentyneet huomattavasti. Tarjontashokki taas haittaa yritysten tuotantoa hajautettujen arvoketjujen vuoksi. (ETLA 2020). Esimerkiksi komponenttien toimitusvaikeudet ovat haitanneet yritysten toimintaa jo alkuvuodesta lähtien ja tilanne on monilta osin nopeasti vaikeutunut. 

Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan nopea toipuminen koronashokista on mahdollista, jos tauti onnistutaan tukahduttamaan nopeasti, rajoituksia voidaan purkaa ja hallituksen toimilla onnistutaan välttämään laajat konkurssit suurtyöttömyys. Mikäli tukahduttaminen ei onnistu ja rajoittamistoimenpiteet pysyvät voimassa, on mahdollista, että konkurssien määrä ja työttömyys voivat kasvaa todella nopeasti. Riski kriisin pidentymiselle on kasvanut. (Suomen Pankki 2020). 

Valtionvarainministeriö on arvioinut, että mikäli rajoittamistoimet kestävät juhannukseen saakka, niin BKT vähenisi tänä vuonna 5,5 % (VM 2020). Muissa arvioissa BKT tulee tänä vuonna vähentymään muutamia prosentteja tai jopa yli kymmenen prosenttia, riippuen rajoittamistoimien kestosta ja globaalin talouden tilanteesta. Todennäköistä on, että todellisuus tulee olemaan jotakin näiden väliltä. Talousvaikutuksen arviointi kansallisella tasolla on hyvin epävarmaa. Merkittävä kysymys on, että miten kriisi tulee vaikuttamaan Suomessa erilaisissa maakunnissa.  

Miltä tilanne näyttää Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta? 

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet erityisesti palvelusektoriin. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, palvelusektorin merkitys alueen työllisyydelle on kaikkein suurin. Rajoittamistoimenpiteiden vaikutukset tulevat olemaan myös E-P:llä vakavat, vaikka palvelusektorin osuus alueella työskentelevistä on maakunnista toiseksi pienin (Tilastokeskus, työssäkäynti). Etelä-Pohjanmaan BKT on matala maakuntien välisessä vertailussa, ja yrityskenttä on mikroyritysvaltainen. Kriisi voi tuoda huomattavat tulonmenetykset erityisesti pienille yrityksille, yksinyrittäjille ja matalan tulotason työllisille. Ruoan ulosmyynti, lahjakortit tai verkkokauppa voivat paikata osan vaikutuksista mutta eivät korvaa menetettyä liikevaihtoa. 

Alkutuotannon osuus on Etelä-Pohjanmaalla korkea, ja ruoka-alan osuus alueen arvonlisäyksestä on E-P:llä maakunnista kaikkein korkein. Maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen ei kriisi ole iskenyt yhtä pahasti kuin moniin muihin toimialoihin.  

Merkittävä haaste ovat kuitenkin kriisistä aiheutuvat ongelmat maatalouden kausityövoiman rekrytoinnissa. Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut, että ulkomaisten kausityöntekijöiden kriittinen tarve on vähintään 1500 henkilöä. MTK:n mukaan kausityövoiman kokonaistarve maa- ja puutarhataloudessa on on yli 16000 työntekijää. (MMM, MTK 2020). Kotimaisen tuotannon turvaaminen ja satokauden onnistuminen on elintärkeää koko Suomen kannalta. 

Teollisuudessa tuotanto on hajautunut ympäri maailmaa ja koronapandemia on aiheuttanut häiriöitä arvoketjuissa ja komponenttien tuotannossa Euroopassa ja Aasiassa (ETLA 2020). Vaikutukset tuntuvat yrityskentällä koko maailmassa, mutta toimialan sisällä voi merkittäviä eroja, miten koronan vaikutukset ovat yrityksiin kohdistuneet. Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden osuus toimipaikkojen työllisistä on maakunnista kolmanneksi korkein, joten kysymys on hyvin keskeinen. Komponenttipula ja hiipuva kansainvälinen kysyntä ovat tällä hetkellä merkittäviä haasteita. 

Teknologiateollisuus ry:n kyselyssä jäsenyritykset ennakoivat, että heidän tilanteensa tulee heikkenemään seuraavien kolmen kuukauden aikana. Haasteena nostettiin erityisesti esiin kysynnän vähentyminen, palvelujen tuottaminen, koska rajoitusten vuoksi ei ole mahdollista päästä asiakkaan tiloihin ja projektien siirtäminen myöhemmäksi. (Teknologiateollisuus 2020). 

Kohti jälleenrakennuksen aikaa 

Nopea toipuminen koronashokista on mahdollista, mutta monilta osin realistisempana nähdään, että talous alkaisi kasvaa vasta loppuvuodesta. Epävarmuustekijöitä on runsaasti. Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti talous elpyy ja toimet viruksen tukahduttamiseksi onnistuvat. Tällä hetkellä YT-neuvottelujen piirissa on Suomessa yli 400 000 työllistä ja lomautusten määrä on kasvanut nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Suomessa kokoaikaisesti lomautettujen lukumäärä oli 15.4.2020 noin 142 000 (TEM 2020). Suhteutettuna tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta poimittuihin työllisyystilastoihin kaikkein eniten lomautettuja oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Etelä-Pohjanmaalla lomautettuna oli noin 4200 henkilöä. Osuus työllisistä on keskimääräistä matalampi. 

Kriisin pitkittyessä myös irtisanomisten määrä tulee lisääntymään. Tilannekuvan ylläpitämiselle ja tulevaisuuden ennakoinnille on suuri tarve, jotta tukitoimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. 

Etelä-Pohjanmaan liitossa on vuoden alusta lähtien hahmoteltu maakunnan kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä. Kevään aikana on yhdessä sidosryhmien kanssa muodostettu kolme erilaista skenaariota Etelä-Pohjanmaan kehityksestä vuoteen 2050. Skenaariot ovat systemaattisesti koottuja ja loogisesti johdettuja päätelmiä mahdollisesta kehityksestä tuleville vuosikymmenille. Skenaariot valmistuvat huhtikuun aikana. Vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat tarjoavat työkaluja hahmottaa mahdollisia, todennäköisiä ja epätodennäköisiä kehityskulkuja, joita voidaan hyödyntää maakunnan kehittämisessä tulevien vuosien jälleenrakennuksen aikana.  

Teksti: Miika Laurila 

Lähteet: 

• https://www.etla.fi/ajankohtaista/eduskunnan-valtiovarainvaliokunnalle-aihhesta-o-18-2020-vp-koronaviruksen-taloudelliset-vaikutukset 
• https://www.eurojatalous.fi/fi/2020/artikkelit/skenaarioita-suomen-talouden-kehityksesta-lahivuosina/ 
• https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koronavirus-iskee-lujaa-suomen-talouteen 
• https://www.mtk.fi/-/kausityovoimatoimet 
• https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/alkutuotannon-kriittiset-alat-tarvitsevat-1500-tyontekijaa-suomeen-pikaisesti 
• https://www.etla.fi/julkaisut/korona-sokki-talouteen-missa-maarin-suomi-on-riippuvainen-ulkomaisista-arvoketjuista/ 
• https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/Koronapulssin%20tulokset%2C%20powerpoit.pdf, 
• https://tem.fi/documents/1410877/16402203/TEM+tilannekuva+17.4.2020/6859051c-9261-74d3-e1dd-682462241076/TEM+tilannekuva+17.4.2020.pdf 
• Tilastokeskus, Työssäkäynti 

Tunnelmakuvia maaliskuun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista, Osa 2

Maaliskuun alussa, vielä ennen koronaviruksen leviämistä epidemiaksi Suomessa, ehdittiin Etelä-Pohjanmaalla järjestää kaksi kolmesta EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista. Ensimmäinen Alajärvellä 5.3.2020 ja toinen Seinäjoella 9.3.2020. Molemmat tilaisuudet koostuivat hankemessuista sekä ajankohtaisseminaarista, jonne saapui myös arvovaltaisia puhujavieraita. Kauhajoelle maaliskuun puoliväliin suunniteltu tapahtuma jouduttiin valitettavasti viime metreillä perumaan, mutta uutta korvaavaa tapahtumaa suunnitellaan pidettäväksi myöhemmin syksylle.

Seinäjoen tapahtumassa teemana työ ja osaaminen

Seinäjoen tilaisuus järjestettiin maanantaina 9.3.2020 Seinäjoen Framilla. Hankemessuja vietettiin Frami B:n aulatilassa ja seminaaria viereisessä auditoriossa. Tilaisuuden teemana oli työ ja osaaminen ja hankemessuille osallistuikin lähes 30 teemaan tavalla tai toisella liittyvää hanketta. Rahoitusohjelmista erityisesti Euroopan sosiaalirahaston hankkeet olivat vahvasti esillä, mutta myös aluekehitysrahaston ja maaseuturahaston hankkeista saapui messuille kattava edustus. 

Esillä olevilla hankkeilla on rahoitettu muun muassa nuorten työllistymistä ja työelämätaitojen kehittämistä, pk-yritysten digitaalista osaamista, palvelukulttuuria ja innovaatiotoimintaa, nuorten lukutaitoa, kuntouttavaa työtoimintaa, musiikintekijöiden osaamisen kehittämistä, nuorten metsäyrittäjyyttä, terveellisten elämäntapojen edistämistä sekä kylien elinvoimaisuutta.

Hankemessuilla riitti vilinää ja vilskettä, kun mukana oli lähes 30 EU-rahoitteista hanketta.

EU:n sosiaalinen ulottuvuus ajankohtaisseminaarissa

Hankemessujen ohella EU-rahoituksen vaikuttavuuteen pureuduttiin ajankohtaisseminaarissa. Seminaarin avaussanat lausui maakuntajohtaja Asko Peltola avaten lyhyesti EU:n merkitystä maakunnalle ja sen kehittämsielle. Puheesaan Peltola korosti, kuinka on Etelä-Pohjanmaallakin on viisainta ottaa kaikki hyöty irti EU:sta ja sen rahoitusohjelmista. Peltola korosti puheessaan myös EU:n merkitystä maakunnan kansainvälistäjänä, jonka eteen on tehty paljon töitä, mutta edelleen riittää tekemistä. 

Maakuntajohtaja Asko Peltola toivotti seminaarivieraat tervetulleiksi ja pohti EU:n merkitystä maakunnalle erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta.

Puhujavieraaksi tilaisuuteen saapui eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Tuppurainen käsitteli puheessaan muun muassa EU:n sosiaalista ulottuvuutta sekä tulevan ohjelmakauden näkymiä. EU:n sosiaalinen ulottuvuus muodostaa pitkälti EU:n arvopohjan, koskettaen niitä asioita, jotka ovat tärkeitä jokaisen ihmisen arjessa, Tuppurainen muistutti.  

Sosiaalisessa ulottuvuudessa työ, osaaminen ja koulutus ovat keskeisiä pilareita, joissa myös Suomi on kilpailukykyisessä asemassa. Tuppuraisen mukaan rahoituksen tulisikin tulevalla ohjelmakaudella tukea entistä vahvemmin juuri kasvua, työllisyyttä ja osaamista. Näiden lisäksi rahoitukseen tulee vahvasti liittymään ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen, josta on juuri julkaistu EU:n vihreän kehityksen toimintaohjelma. 

Eurooppaministeri toi puheessaan esiin myös, kuinka eri rahoitusohjelmilla on merkittävä rooli sosiaalisen ulottuvuuteen liittyvien politiikkatavoitteiden toteuttamisessa, sillä EU:lla ei ole lainsäädännöllistä toimivaltaa kyseisellä politiikka-alalla. Euroopan sosiaalirahaston avulla toteutetuista toimenpiteistä hyvä esimerkki on Ohjaamo-toiminta, joka on levinnyt ympäri Suomea ja jonka avulla yli 18 000 nuorta on saanut tukea ja apua. Ohjaamo-toiminta on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti hyvänä ja toimivana toimintamallina.

Ennen puheenvuoroaan eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ehti vierailla myös hankemessuilla tutustuen mukana oleviin hankkeisiin.

Vaikuttavaa rahoitusta ja hanketoimintaa

Ministerin jälkeen lavalle astui Heli Seppelvirta, joka esitteli jälleen rakennerahasto-ohjelmien ja maaseuturahaston vaikuttavuutta kuluneella ohjelmakaudella. Euroopan sosiaalirahasto on merkittävä ohjelma, jolla tuetaan erityisesti työllistymistä, osaamisen kehittämistä sekä heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta yhteiskuntaan.  Kuluneella ohjelmakaudella ohjelmasta on Etelä-Pohjanmaalla rahoitettu yli 33 hanketta, joista esillä oli hyvä kattaus jo hankemessuilla.

Etelä-Pohjanmaalla merkittävä rahoitusohjelma on maaseuturahasto, jota hyödyntävät kehittämisorganisaatiot kuin paikalliset yritykset.  Etelä-Pohjanmaalla rahoitusta myönnetään maakunnallisiin hankkeisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä paikalliseen kehittämiseen neljältä Leader-ryhmältä.

ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoitus kuluneelle kaudelle on ollut yhteensä noin 81,3 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston kehittämistuilla on kuluneella ohjelmakaudella parannettu elinympäristön laatua, vahvistettu osaamista ja osallstuutta, edistetty resurssien tehokasta käyttöä sekä yritysten verkostoitumista tähän mennessä noin 31 miljoonalla eurolla lähes 304 hankkeella. Yleishyödyllisiin investointeihin rahoitusta on myönnetty 280 hankkeeseen. Investointirahoituksella on muun muassa kunnostettu ja rakennettu yhteisiä tiloja, liikuntapaikkoja sekä ympäristöjä.

Maaseuturahaston yritystuilla taas on edistetty erityisesti työpaikkojen säilyttämistä, yritysten kilpailukykyä, liikevaihdon kasvattamista, yrityksen laajentumista sekä kannattavuuden parantumista yhteensä noin 25,7 miljoonalla eurolla. Tukien mahdollistamat kokonaisinvestoinnit ovat olleet yrityksissä suuruudeltaan lähes nelinkertaiset, yli 100 miljoonaa euroa. Työpaikkoja kehittämistoimien ansiosta on syntynyt yli 1000 kappaletta.

EU-tietokeskus kokosi tapahtumien alla EU:n rakennerahastojen hankerahoituksen vaikuttavuutta kolmeen esitteeseen. 

Hankemaistiaisissa hanketoimijat pääsivät estradille lyhyissä puheenvuoroissa. Seminaarissa kuultiin esitykset neljästä kehittämishankkeesta. Ensimmäiseksi kuultiin esitys Rytmi-instituutissa meneillä olevasta ProMUS-hankkeesta, jossa kehitetään musiikintekemisen koulutusta Etelä-Pohjanmaalle. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen koulutusjaksolla kehitettyjä biisejä oli kuultavissa myös hankemessuilla ProMUS-hankkeen esittelypisteellä.

Toisena hankkeena esittäytyi Etelä-Pohjanmaa TYP:in (Monialainen yhteispalvelu) koordinoima OSMO-hanke, jossa on kehitetty maakunnallisesti aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun palveluprosesseja entistä osallistavamaan suuntaan. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

Kolmantena hankkeena esittäytyi IntoSeinäjoen, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettu yhteistyöhanke Healthy Kids of Seinäjoki (HKS), jossa rakennetaan yhteistä kehitysalustaa HKS-teeman ympärille. Kehitysalustan avulla pyritään aktivoimaan alueen kasvuhakuisia ja start-up yrityksiä sekä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioita yhteistyöhön ja uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen HKS-teeman ympärille.

Maria Ahvenniemi Into-Seinäjoesta esitteli messuilla ja seminaarissa viime keväänä käynnistynyttä Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta -hanketta.

Neljäntenä hankkeena esittäytyi Etelä-Pohjanmaan 4h yhdistyksen toteuttama KIINTO- Nuorten metsäyrittäjyys -hanke, jonka tavoitteena on ollut innostaa ja kouluttaa eteläpohjalaisnuoria metsäyrittäjyyteen. Hanketta on r­­­ahoitettu Maaseuturahaston Leader-tuella.

Viimeisenä vuorossa oli paneelikeskustelu, johon panelisteina osallistuivat Pauliina Talvitie Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta, Johanna Latvala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Asko Peltola, Etelä-Pohjamaan liitosta sekä Ritva Rintapukka Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksesta. Lämminhenkisessä paneelissa pohdittiin muun muassa onnistuneen hankkeen reseptejä sekä hankeviestinnän merkitystä. 

Seminaari päätettiin lämminhenkiseen paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin muun muassa hankeviestinnän merkitystä. Panelistit totesivat, että merkityksellinen hankeviestinä vaatii osaamista, resursseja sekä myös byrokratian kaavuista riisuuntumista.

Teksti: Hanna Meriläinen

Tunnelmakuvia maaliskuun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista, Osa 1

Maaliskuun alussa, vielä ennen koronaviruksen leviämistä epidemiaksi Suomessa, ehdittiin Etelä-Pohjanmaalla järjestää kaksi kolmesta EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista. Ensimmäinen Alajärvellä 5.3.2020 ja toinen Seinäjoella 9.3.2020. Molemmat tilaisuudet koostuivat hankemessuista sekä ajankohtaisseminaarista, jonne saapui innostavia puhujavieraita myös maakunnan ulkopuolelta.  Kauhajoelle maaliskuun puoliväliin suunniteltu tapahtuma jouduttiin valitettavasti viime metreillä perumaan, mutta uutta korvaavaa tapahtumaa suunnitellaan pidettäväksi myöhemmin syksylle.

Ympäristö- ja ilmastoteemat esillä Alajärvellä

Alajärven tilaisuutta vietettiin torstaina 5.3. uudenkarhealla monitoimihallilla. Tilaisuuden yhteydessä järjestetyillä hankemessuilla esittäytyi jopa 20 EU-rahoitettua hanketta, joilla on tuettu erityisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan alueella. Mukaan oli kutsuttu hankkeita erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston sekä Euroopan maaseuturahaston ohjelmista.

Mukana olevilla hankkeita on edistetty muun muassa ilmastoviisasta ja hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta, kestävää puurakentamista, vesistöjen suojelua, ruokahävikin vähentämistä julkisissa keittiöissä, uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä, kestävää matkailua, kiertotalouden ja ekologisten innovaatioiden edistämistä alueen pk-yrityksissä, biokaasupilottiympäristön rakentamista Suupohjan alueelle sekä pelillisiä energia- ja kiertotalousratkaisuja.

Hankelistausta lukiessa voikin todeta, että EU-rahoitus on mahdollistanut erittäin monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä kohti kestävää maakuntaa.

Alajärven hankemessuilla oli mukana lähes 20 EU-rahoitteista hanketta.

Ajankohtaisseminaarissa esillä EU:n vihreän kehityksen ohjelma

Päivän aiheisiin pureuduttiin tarkemmin ajankohtaisseminaarissa, jossa avaussanat kuultiin Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäen lausumana. Rintamäki muisteli puheessaan EU-jäsenyyden alkuaikoja ja kuinka Alajärvelläkin EU-jäsenyys aiheutti huolta siitä, kuinka alueet, maaseutu ja maatalous pärjää muutoksessa. Muutokseen kuitenkin lopulta sopeuduttiin ja lopulta on pärjätty hyvin, opittu uutta ja pidetty maaseutu edelleen elinvoimaisena ja vahvana.

Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki avasi seminaarin. 

Pääpuhujaksi seminaarin saapui ilmastoasioiden konkari Ismo Ulvila, Euroopan komissiosta. Ulvila avasi osallistujille erityisesti Euroopan komission uutta vihreän kehityksen ohjelmaa, eli niin kutsuttua Green Dealia, jolla Euroopan unioni tavoittelee siirtymistä kohti hiilineutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä.  Ulvilan mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole pelkkä ilmastosuunnitelma, vaan mitä enemmässä määrin elinkeino- ja kilpailupoliittinen kasvuohjelma, jonka avulla Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä alueena ja taloutena myös globaalisti.

Ismo Ulvila esitteli paikalla olleille Euroopan komission uutta vihreän kehityksen ohjelmaa. 

Ulvilan jälkeen lavalle astui Katariina Arpala, Leader-aisaparin nuorisojaostosta, joka ravisteli kuulijakuntaa tuoreilla ajatuksilla nuorten näkemyksistä elinvoimaisesta, houkuttelevasta ja kestävälle kehitykselle tilaa antavasta kotiseudusta.  Puheessaan Arpala muun muassa painotti, että kotiseudun pitää olla mielekäs jo nuorena siellä asuessaan ja ekologista elämäntapaa ei pitäisi joutua selittämään muille.

Katariina Arpala pohti puheessaan maaseudun houkuttelevuutta nuorten näkökulmasta, jossa muun muassa vaatimukset ekologisille valinnoille korostuvat yhä enemmän. 

EU-rahoituksen vaikutukset maakuntaan

Päivän viimeisen puheenvuoron piti aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta. Seppelvirta avasi esityksessään EU-rahoituksen vaikuttavuutta kuluneella ohjelmakaudella niin EU:n rakennerahastojen kuin maaseuturahaston osalta sekä avasi lyhyesti tilannetta tulevan ohjelmakauden 2021-2027 valmisteluissa.

Heli Seppelvirta esitteli EU:n rakennerahastojen sekä maaseuturahaston toiminnan vaikuttavuutta. 

Kuluvalla ohjelmakaudella yli 105 pk-yritystä on saanut tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen Euroopan aluekehitysrahastosta. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on keskeinen teema myös yrityksille suunnatussa rahoituksessa ja 45 yritystä on parantanut merkittävästi hiilijalanjälkeään.  Yritysrahoituksen avulla maakuntaan on luotu 120 uutta työpaikkaa ja 50 yrityksessä on tapahtunut merkittävään liikevaihdon tai henkilöstön lisäystä.

Aluekehitysrahastosta rahoitetaan myös kehittämishankkeita, joissa vähähiilisyys on ollut kuluneella ohjelmakaudella myös merkittävä teema.  Tähän mennessä ohjelmasta on rahoitettu 75 hanketta, joiden kokonaisvolyymi on ollut yli 15 miljoonaa euroa. Rahoituksen painotuksia ovat TKI-keskittymien vahvistaminen, yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä vähähiilisyyden edistäminen. Kehittämishankkeiden avulla yli 50 yritystä on tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen tki-toimijoiden kanssa, 740 yritystä on osallistunut hankkeisiin ja hankkeilla on synnytetty 30 uutta työpaikkaa.

Paneelikeskustelussa pohdittiin ilmastonmuutosta mahdollisuutena

Viimeisenä vuorossa oli paneelikeskustelu, johon osallistui viisi keskustelijaa: Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta, Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista, Ismo Ulvila Euroopan komissiosta, Katariina Arpala Leader Aisaparin nuorisojaostosta sekä Kari Laasasenaho hankeaktiivin roolissa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.  Paneelissa pohdittiin muun muassa näkymiä ja toiveita EU:n tulevalta ohjelmakaudelta sekä siitä miten Etelä-Pohjanmaan pitäisi olla mukana tukemassa EU:n ilmastotavoitteita. Puhujavieraat suhtautuivat ilmastonmuutokseen ennen kaikkea myös mahdollisuutena, jossa maakunnan tulisi tavoitella myös edelläkävijän roolia.   Erityisesti maakunnan yrityksillä nähtiin olevan edellytyksiä ratkaisujen ja prosessien kehittämisessä ja potentiaalia toimia edelläkävijänä.  Myös koulutuksen ja tki-toiminnan aloilla nähtiin vahvoja mahdollisuuksia.  

Paneelissa pohdittiin maakunnan mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijänä. 

Tilaisuudessa riitti hyvin myös yleisöä.  

Tilaisuuden järjesti Etelä-Pohjamaan liiton EU-tietokeskus yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä paikallisten kumppaneiden (Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy, SeAMK Maakuntakorkeakoulu ja Leader Aisapari) kanssa.

Tutustu myös

Kari Laasasenahon Kynäälyjä-blogissa julkaistu kirjoitus Etelä-Pohjanmaan mahdollisuuksista toimia ympäristö- ja ilmastoasioiden edelläkävijänä tulevalla ohjelmakaudella.  Linkki artikkeliin: https://www.epliitto.fi/kynaalyja/ajatuksia-ymparistosta-ja-ilmastosta-eun-tulevalla-ohjelmakaudella2

Tutustu Euroopan komission Vihreän kehityksen ohjelmaa osoittessa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

Teksti: Hanna Meriläinen

Yhteisöenergian A-B-C

Suomenkielinen käsikirja auttaa uusiutuvien energiamuotojen paikallisessa hyödyntämisessä

Yhteisöenergian käsikirja on julkaistu osana Co2mmunity-hanketta. Käsikirja on tarkoitettu kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja kunnan edustajille. Siitä selviää muun muassa:

• Mitä yhteisöenergia on?
• Minkälaista uusiutuvaa yhteisöenergiaa meillä on Suomessa?
• Mitä käytännön vinkkejä on yhteisöenergian edistämiseen?
• Miten vältän virheet?
• Mitä voin tehdä kansalaisena tai kunnan edustajana uusiutuvaa yhteisöenergiaa edistääkseni?

Käsikirja on ladattavissa hankkeen kotisivuilta klikkaamalla karttaa Suomen kohdalta: http://co2mmunity.eu/country-specific-handbooks

Suomenkielisen käsikirjan lisäksi maakohtaiset yhteisöenergian tietopaketit löytyvät myös seuraavista Itämeren alueen maista: Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola. Nämä seitsemän dokumenttia ovat julkaistu maan omalla kielellä.

Co2mmunity (Co-producing and co-financing renewable community energy projects)

http://co2mmunity.eu/

Teksti: Päivi Tuisku

MAMBA-hanke siirtyi aktiiviseen etätyöskentelyyn

Etäyhteyksiä on hyödynnetty sekä Suomessa että kansainvälisessä yhteistyössä viime viikkojen aikana 

Ensikosketuksen kansainväliseen etätyöhön saimme hankepartneritapaamisen siirryttyä verkkoon maaliskuun lopussa. Ajatustenvaihto, ryhmätyöskentely ja ajankohtaisten asioiden läpikäyminen osoittautuivat yllättävän onnistuneeksi, vaikka olimmekin odottaneet matkaa Trelleborgiin tutustumaan hankekumppanimme toimintaympäristöön ja pilottihankkeeseen. Virtuaalinen kierroksemme jatkui kahden päivän tapaamisen jälkeen vielä Malmön maisemiin, joihin suunniteltu maaseudun henkilöliikennettä ja -kuljetuksia käsitellyt seminaari toteutettiin niin ikään verkossa webinaarin muodossa. Webinaarin aihepiiri oli osuvasti ”Digitalisation: rural mobility in the digital age”.

Seminaarin tallenne ja esitykset ovat kiinnostuneiden kuultavissa ja nähtävissä hankkeen kotisivuilla » Nauhoite toimii parhaiten Internet Explorer -selaimella ja tarpeen saattaa olla myös Adobe Connectin lataaminen.

Kevään aikana MAMBA-projektin tavoitteena oli järjestää Etelä-Pohjanmaan kunnille kuljetusaiheinen työpaja, jossa pureudutaan käsillä oleviin haasteisiin ja autetaan löytämään ratkaisuja muun muassa kuljetusten kilpailuttamiseen liittyen. Alun perin Seinäjoella pidettäväksi suunniteltu työpajamme siirtyi myös kätevästi verkkoon kaksiosaiseksi kokonaisuudeksi. Kouluttajana toiminut Novice Oy:n Antti Savola antoikin osallistujille kattavan tietopaketin hankintaprosesseista ja kuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta. Hyvien ja huonojen esimerkkien kautta pääsimme miettimään myös niitä toimintamalleja, joiden käyttäminen on erityisen suositeltavaa hyvää kilpailutusprosessia ja lopputulosta tavoiteltaessa. 

MAMBA (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region)

https://www.mambaproject.eu/

Teksti: Päivi Tuisku

Etelä-Pohjanmaan väestörakenne muuttuu

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopulla yhteensä 188 685 henkeä. Maakunta oli väestöltään yhdeksänneksi suurin.

Vuoden 2019 aikana väkiluku kasvoi kahdessa kunnassa, eli Seinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoella väestönkasvua oli 493 henkeä ja Ilmajoella 82. Suhteellisesti eniten väestöään menettivät Lappajärvi (- 2,7 %) ja Vimpeli (- 2,6 %). Kauhava on ollut joka vuosi ajanjaksolla 2017–2019 lukumääräisesti eniten asukkaitaan menettänyt kunta: vuonna 2019 sen asukasluku väheni 296 henkeä.

Maakunnan väkiluku vuonna 2019 laski 1 030 henkeä ja väestö väheni toisena vuonna peräkkäin yli 1 000 hengellä. Tätä ennen näin on viimeksi tapahtunut vuosina 2000–2001. Väestön alueellinen keskittyminen on maassamme viime vuosina kiihtynyt, sillä vuonna 2019 väestöltään kasvavien kuntien lukumäärä oli 54, kun se vuosina 2010–2018 oli keskimäärin noin 94 kuntaa.

Väestön ikärakenne on myös muutoksessa. 65 vuotta täyttäneiden osuus maakunnan väestöstä ylitti ensi kertaa 25 prosentin rajan (25,3 %). Ikäryhmään kuuluvia oli vuoden lopulla suhteellisesti eniten Karijoella (34,9 %) ja Lappajärvellä (34,2 %). Seitsemässä kunnassa tähän ikäryhmään kuuluvien osuus ylitti 30 prosentin rajan.

Vastaavasti nuorten ja lasten osuus väestöstä pienentyy. Vuoden lopulla Etelä-Pohjanmaan kaikissa kunnissa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä jäi alle 20 prosenttiin. Suhteellisesti korkein se oli Ilmajoella (19,8 %).

Ikärakenteen muutos näkyy myös maakunnan väestön keski-iässä. Se oli vuoden 2019 lopulla 44,4 vuotta eli 2,1 vuotta korkeampi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Keski-ikä oli korkein Karijoella (51,9 vuotta) ja matalin Seinäjoella (40,9 vuotta). Vain Seinäjoella ja Ilmajoella väestön keski-ikä oli koko maan tasoa (43,2 vuotta) alempi.

Myös väestön kielellinen rakenne muuttuu. Etelä-Pohjanmaa oli vuoden 2019 lopulla edelleen maailman suomenkielisin maakunta, sillä sen asukkaista suomea äidinkielenään puhuvien osuus oli 97,4 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi.

Vieraskielisiä (= äidinkieli muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kielet) oli  vuoden 2019 lopulla maakunnassa 2,3 % väestöstä. Vieraskielisten väestöosuus oli korkein Lappajärvellä (4,5 %) ja Isojoella (3,5 %) sekä pienin Karijoella (0,7 %) ja Soinissa (0,8 %). Vieraista kielistä äidinkielinä puhutuimpia olivat venäjä (884 henkeä) ja viro (714 henkeä). Vuonna 2019 vieraskielisten määrä kasvoi 13 kunnassa, mutta Suomen virallisia kieliä puhuvien määrä vain Seinäjoella ja Ilmajoella. Suurimpia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Viron (685 henkeä), Venäjän (392) ja Ukrainan (233) kansalaiset.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopulla noin 105 500 henkilöä, jotka olivat myös syntyneet Etelä-Pohjanmaalla. Yksittäisistä kunnista tämä asuinalueellaan syntyneiden osuus oli korkein Soinissa, jonka vakituisista asukkaista 66,3 % oli myös syntynyt Soinissa. Asuinalueellaan syntyneiden väestöosuus oli pienin Seinäjoella eli 44,9 %. Seinäjoki oli myös ainoa Etelä-Pohjanmaan kunta, jonka vakituisten asukkaiden enemmistö oli syntynyt asuinkuntansa ulkopuolella.

Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen väestöntiheys maaneliökilometriä kohti oli tuolloin 14 asukasta. Kunnittainen väestöntiheys oli korkein Seinäjoella (44,5 asukasta) ja matalin Isojoella (3,0).

Väestön keski-ikä alueittain (Excel-tiedosto) »

Teksti: Marko Rossinen