Etelä-Pohjanmaan liiton alueidenkäytön ja liikenteen tehtäväalueella on takanaan poikkeuksellisen kiireisiä vuosia. Erityisesti vuosi 2024 näyttäytyy varsinkin kaavoituksen ja maankäytön ohjaamisen osalta työntäyteisenä ajanjaksona.
Vuoden 2024 aikana työstettiin loppuun uusi Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050, joka hyväksyttiin maakuntavaltuustossa syyskuussa. Uuden kokonaismaakuntakaavan laadinta 20 vuoden tauon jälkeen oli maakunnan liitolle iso ponnistus. Kuntien, viranomaisten ja muiden osallisten sitoutuminen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koko kaavan laadinnan ajan mahdollisti osaltaan kaavoituksen sujuvan toteuttamisen tavoiteaikataulussa.
Maakuntakaava on työkalu, jolla suunnitellaan koko maakuntaa koskevaa maankäyttöä pitkällä tähtäimellä ja edistetään maakuntastrategiassa asetettuja tavoitteita. Käytännössä maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus määräsi uuden maakuntakaavan tulemaan voimaan joulukuussa 2024. Voimaan tultuaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 on kumonnut aiemmin hyväksytyt voimassa olevat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavat kokonaisuudessaan. Maakuntakaavasta on jätetty Vaasan hallinto-oikeuteen 8 valitusta, joiden käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa.
Seuraavaksi liitossa seurataan ja edistetään kaavan toteutumista, sekä mietitään mahdollisia ensimmäisenä tulevia kaavan päivitystarpeita.
Lausuntoja maakunnan kehittämisen tueksi
Maakunnan liitto toimii lausunnon antajana monissa maakunnan alueella toteutettavissa maankäyttöhankkeissa ja laatii lausuntoja esimerkiksi kuntien yleis- ja asemakaavoihin sekä tällä hetkellä myös erityisesti energiantuotantohankkeisiin liittyviin ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin ja osayleiskaavoihin.
Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan liiton alueidenkäytön ja liiton tehtäväalue antoi yleis- ja asemakaavoista sekä niitä koskevista ympäristövaikutusten arvioinneista yhteensä lähes 100 lausuntoa. Näistä Etelä-Pohjanmaan alueelle sijoittuvia kaavoja ja hankkeita koski 53 lausuntoa, joista 25 kappaletta, eli lähes puolet, koski tuuli- ja/tai aurinkovoiman tuotannon suunnittelua maakunnan eri puolilla. Muut kaavalausunnot koskivat eteläpohjalaisten kuntien muita yleis- ja asemakaavoja.
Lisäksi tehtäväalue antoi yhteensä 41 lausuntoa sellaisista yleiskaavoista ja vaikutusten arvioinneista, jotka koskivat muiden maakuntien puolelle sijoittuvia tuulivoimahankkeita ja joiden vaikutukset ulottuvat myös Etelä-Pohjanmaan alueelle.
Lausunnonantajana Etelä-Pohjanmaan liitto seuraa kulloinkin voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden ja suunnittelumääräysten toteutumista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lausunnoissa kiinnitetään tyypillisesti huomiota esimerkiksi energiantuotantohankkeiden sähkönsiirtoreitteihin ja niihin liittyviin vaikutuksiin sekä eri suunnitelmien ja hankkeiden asutukseen, maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin. Energiantuotantohankkeiden runsaan määrän vuoksi niiden aiheuttamia yhteisvaikutuksia tarkastellaan erityisesti maakuntien raja-alueilla sekä sellaisilla alueilla, jossa sijaitsee useita tuotannossa tai suunnitteilla olevia energiantuotantohankkeita
Lausuntojen avulla Etelä-Pohjanmaan liitto osaltaan varmistaa, että maankäyttöön liittyvissä hankkeissa huomioidaan maakuntastrategiassa ja maakuntakaavassa yhteisesti linjatut tavoitteet ja periaatteet.
Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu lisäksi maakunnan alueella laadittavien yleis- ja asemakaavojen sekä naapurimaakuntien maakuntakaavojen viranomaisneuvotteluihin ja toimii ohjausryhmän jäsenenä erilaisissa hankkeissa, kuten maakunnan keskeisissä väylähankkeissa.
Kuntien yleis- ja asemakaavojen sekä energiantuotantohankkeiden lisäksi tehtäväalue antaa lausuntoja myös muun muassa merkittävissä tie- ja voimajohtohankkeissa sekä alueidenkäyttöön ja liikennejärjestelmään liittyvissä lainsäädäntöuudistuksissa.
Kaavoitukseen ja maankäytön ohjaamiseen liittyvien tehtävien lisäksi alueidenkäytön ja liikenteen tehtäväalueella työskennellään myös muun muassa ilmastotyön, liikennejärjestelmän kehittämisen, liikenteeseen liittyvän edunvalvontatyön sekä luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen parissa.
Teksti: Susanna Anttila