Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin!

16.06.2020

Koronakriisi on horjuttanut vakavasti kaikkien alueiden elinvoiman ja menestymisen perusteita. Yritysten toimintaedellytykset, työpaikat ja kuntien talous ovat yleisesti ottaen todella hankalalla tolalla.

Aluetason tarkastelussa synkissäkin tilanteissa on kuitenkin löydettävissä myös jotain hyvää. Monet yritykset maakunnassa ovat löytäneet uusia mahdollisuuksia ja jotkut ovat pärjänneet hyvin. Ihmisille on voinut avautua mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tulevaisuutta varten, ja yrittäjät ovat joutuneet pysähtymään kirkastamaan yrityksen kehittämisen suuntaa. Oman maakunnan alkutuottajien, yritysten ja palveluiden arvo on huomattu. Yleisenä laajempana huomiona voi todeta, että kriisi on yhdistänyt maakunnan toimijoita ja esimerkiksi elinkeinovaikuttajien ja viranomaisten yhteistyötä on vahvistettu entisestään.

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen Yrittäjät on valtakunnallisessa aluekehitysohjelmassaan esittänyt tarpeen maakuntakohtaisten suunnitelmien valmistelulle. Tähän aloitteeseen on tartuttu jo useimmissa maakunnissa. Omassa maakunnassamme Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi asiasta keskustelemaan työryhmän, johon kutsuttiin muun muassa yrittäjäjärjestön, kauppakamarin, ELY-keskuksen, TE-toimiston, MTK:n, ProAgrian, Uusyrityskeskuksen sekä rahoitussektorin ja kunnallisten elinkeinotoimien edustajia.

Epävirallinen työryhmä on kokoontunut etäyhteyksin muutaman kerran ja sopinut maakunnallisen suunnitelman laatimisen askelmerkeistä. Suunnitelma laaditaan syyskuun loppuun mennessä, ja sen kokoamisesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on konkreettinen lyhyt toimenpidesuunnitelma, jonka aikajänne on vuoden 2021 loppuun saakka ja jota päivitetään säännöllisesti tilanteen muuttuessa.

Suunnitelmassa muodostetaan yhteinen tilannekuva koroepidemian vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan yritystoimintaan, työllisyyteen ja aluetalouteen. Etelä-Pohjanmaalla on omanlaisensa elinkeinorakenne, joten on välttämätöntä tunnistaa juuri tänne eniten iskevät vaikutukset. Miten esimerkiksi vahva alkutuotannon osuus tai teollisuuden PK- ja mikroyritysvaltaisuus vaikuttavat asiaan? Entä mitä kriisi tarkoittaa maakunnan aktiiviselle tapahtumatuotannolle, matkailulle tai osaamistarpeiden kehittämiselle?

Tarvittavien toimenpiteiden tulee pohjautua vaikutuksista koottuun mahdollisimman täsmälliseen tietoon. Toimien tulee ensinnäkin olla kielteisten vaikutusten torjumista ja niistä toipumista. Toisaalta toimien tulee olla vahvasti uudistamiseen ja kasvuun kannustavaa. Esimerkiksi erilaiset infrastruktuuriin, vihreisiin tulevaisuusinvestointeihin ja rakentamiseen liittyvät julkiset investointihankkeet voivat elvyttää aluetaloutta monin tavoin. Edelleen yrityksissä voi esimerkiksi avautua mahdollisuuksia laajentaa toimintaa kokonaan uudenlaisten ansaintalogiikkojen varaan. Nämä ovat usein kytköksissä digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien parempaan haltuunottoon.

Pandemian vaikutuksia on pohdittava myös aluekehityksen laajassa kontekstissa - mitä vaikutukset voivat olla vaikkapa muuttoliikkeen, työvoiman saatavuuden ja ihmisten asumispreferenssien näkökulmasta?

Suunnitelmassa kartoitetaan eri tasoisia pikaisesti tarvittavia maakunnan elinvoimaan liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on tunnistaa niitä toimia, joita voimme toteuttaa omin voimin nykyisiä resursseja uudelleensuuntaamalla tai toimintatapoja uudistamalla. Monissa kohdin avainasemassa ovat kuitenkin valtion toimet ja varat esimerkiksi yritysten auttamiseksi, työvoimakoulutuksen tehostamiseksi tai erilaisten elvytysinvestointien rahoittamiseksi.

Lisäksi on olemassa joukko laajempia muun muassa lainsäädäntöön liittyviä asioita, joita edistämällä autetaan yrityksiä kriisin selättämiseksi. Näitäkin suunnitelmassa kartoitetaan.

 

Teksti: Heli Rintala

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös