Etelä-Pohjanmaan liitto vetovastuussa Länsi-Suomen yhteistyössä vuonna 2026 


Suomen kartta, johon merkitty kaikki kuusi lännen yhteistyöhön osallistuvaa maakuntaa.

Etelä-Pohjanmaan liitto toimii vuonna 2026 Länsi-Suomen maakuntien liittojen vaikuttamis- ja verkostotyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuus tuo liitolle keskeisen roolin kuuden maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Hämeen, strategisen yhteistyön koordinoinnissa. 

Länsi-Suomen yhteistyö on NUTS 2 -tason alueellinen allianssi, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen edunvalvontaa, kilpailukykyä ja vaikuttavuutta niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti suuriin kehittämiskysymyksiin, kuten EU-rahoitukseen, liikennejärjestelmään ja hallitusohjelmavaikuttamiseen. 

Puheenjohtajuus tarkoittaa käytännössä sitä, että Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa yhteistyön valmistelun ja toteutumisen sujuvuudesta koko vuoden ajan. Liitto koordinoi muun muassa lännen maakuntajohtajien kokouksia, kunkin maakunnan liiton hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajiston tapaamisia sekä puolueiden johdon kanssa käytäviä keskusteluja. Puheenjohtajamaakunta valmistelee maakunnan liittojen nostoja myös kansanedustajien verkoston tapaamiseen 

– Puheenjohtajuus on meille luonteva paikka vaikuttaa ja kantaa vastuuta koko Länsi-Suomen kehittämisestä. Yhteistyö antaa mahdollisuuden vahvistaa yhteisiä kantoja ja tuoda lännen näkökulmia selkeämmin esiin valtakunnallisessa päätöksenteossa, toteaa maakuntajohtaja Heli Seppelvirta

Laaja vetovastuu liiton asiantuntijoille 

Puheenjohtajuus näkyy vahvasti myös Etelä-Pohjanmaan liiton arjessa. Vetovastuu siirtyy laajasti liiton asiantuntijoille, jotka koordinoivat ja kokoavat yhteen eri tehtäväalueiden verkostoyhteistyötä. Tämä koskee muun muassa aluekehitysjohtajien, edunvalvojien ja viestijöiden yhteistyötä Länsi-Suomen tasolla. 

Käytännön työssä tämä tarkoittaa yhteisten linjausten valmistelua, tiedonvaihdon vahvistamista sekä vaikuttamistyön yhteensovittamista. Tavoitteena on, että Länsi-Suomen viestit ovat johdonmukaisia ja vaikuttavia sekä Helsingissä että Brysselissä. 

Katse EU-rahoitukseen, liikenteeseen ja hallitusohjelmaan 

Vuoden 2026 keskeisiä teemoja Länsi-Suomen yhteistyössä ovat EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun vaikuttaminen sekä yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu. 

Erityisesti EU-vaikuttamisessa korostuu Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP) sisältö ja toimeenpano. Länsi-Suomen maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä myös omien Brysselin toimistojensa kanssa varmistaakseen, että alueiden tarpeet huomioidaan rahoituksen jaossa. 

Hallitusohjelmatyössä tavoitteena on muodostaa yhteinen Länsi-Suomen agenda jo hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Vuoden aikana järjestetään useita tapaamisia poliittisten päättäjien, virkamiesten ja sidosryhmien kanssa, jotta Länsi-Suomen merkitys ja kehittämistarpeet ovat selkeästi esillä. 

Lännen yhteistyössä pohditaan samalla evästyksiä siitä, mikä on tulevaisuuden maakunnan liittojen rooli Suomen aluekehittämisessä. Työn pohjana ovat nykyinen aluekehityslainsäädäntö, aluekehittämisen selonteko sekä EU:n linjaukset alueiden Euroopan merkityksestä. Tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa maakunnan liittojen roolia osana aluekehitystä sekä viestiä näiden merkityksestä. 

Yhteistyö vahvistaa koko läntistä Suomea 

Puheenjohtajuuskauden aikana Etelä-Pohjanmaan liitto toimii paitsi koordinoijana myös sillanrakentajana maakuntien välillä. Yhteistyön ytimessä on ajatus siitä, että suuret kysymykset – rahoitus, saavutettavuus ja aluekehityksen tulevaisuus – ratkeavat parhaiten yhdessä. 

– Kun teemme yhteistyötä, pystymme vaikuttamaan vahvemmin kuin yksin. Puheenjohtajuus on ennen kaikkea palvelutehtävä, jossa rakennamme edellytyksiä koko Länsi-Suomen menestykselle, Seppelvirta summaa. 

Teksti: Hanne Rantala