EU-rahoitus on vauhdittanut Etelä-Pohjanmaan kehitystä jo 30 vuotta 


Ilmakuva Framin alueesta Seinäjoella.
Frami on kasvanut vuosien saatossa maakunnan osaamisen ja innovaatioiden keskukseksi. Kuva: Into Seinäjoki Oy / Frami kuva-arkisto.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, käynnistyi Etelä-Pohjanmaallakin uusi aikakausi. EU:n osarahoittamien kehittämishankkeiden avulla on siitä lähtien rakennettu osaamista, vahvistettu yritystoimintaa ja toteutettu lukemattomia projekteja, joiden jäljet näkyvät niin maakunnan oppilaitoksissa kuin maaseudun kyläteilläkin. 

Etelä-Pohjanmaan liiton rooli on alusta saakka ollut selkeä: se rahoittaa aluekehityshankkeita, kun taas esimerkiksi yritysten toimintaa ja maatalouden hankkeita tukevat muut toimijat. 

– Meidän rahoittamillamme hankkeilla luodaan uusia ratkaisuja alueen elinvoiman, osaamisen ja kestävän kasvun edistämiseksi, hankeasiantuntijat Etelä-Pohjanmaan liitosta kuvailevat. 

Alueella on käynnissä tällä hetkellä noin 150 Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamaa hanketta, joissa työskentelee satoja asiantuntijoita kehittäen alueen elinkeinotoimintaa, oppilaitosten investointeja sekä alueellista yhteistyötä joka puolella maakuntaa. 

Hanketoiminnan kulttuuri on muuttunut  

Ajan myötä hankkeiden maine on kokenut muutoksen positiiviseen suuntaan, ja byrokraattisiksi koetuista projekteista on tullut käytännön kehittämistyön moottori. Siinä missä EU-hankkeisiin suhtauduttiin alkuvuosina varauksella, ovat ne nykyään keskeinen ja luonteva osa aluekehittäjien työtä. 

Eräs merkille pantava muutos on myös se, että hakijakunta on ammattimaistunut. Suurten toimijoiden, kuten Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Into Seinäjoen rinnalla toimii silti edelleen monia pienempiä organisaatioita, jotka vievät hankkeiden avulla uusia toimintamalleja eteenpäin omilla vahvuusalueillaan. 

Kun liiton asiantuntijoilta kysytään, miten he tiivistäisivät kuluneen 30 vuoden merkittävimmän kehitysaskeleen, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: 

– Etelä-Pohjanmaa on oppinut tekemään yhdessä, ja verkostomainen työtapa on tätä päivää. Hankkeita tehdään yhä useammin yhdessä yli toimialojen sekä kunta- ja maakuntarajojen. Samalla pienemmät toimijat ovat oppineet hakeutumaan kumppaneiksi sellaisten isompien organisaatioiden kanssa, joilla on vahva taloudellinen perusta ja laaja osaamispohja. Sitä kautta niillä on mahdollisuus päästä mukaan entistä suurempiin kokonaisuuksiin. 

Ruoka-annos kauniisti aseteltuna.
Elintarvikeala on Etelä-Pohjanmaan kiistaton vahvuus. Maakunnasta löytyy koko ruokaketju alkutuotannosta tutkimukseen ja kansainvälisiin yrityksiin asti. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto.

Maakunnassa kasvaa menestystarinoita 

EU:n rahoittamia hankkeita on toteutettu Etelä-Pohjanmaalla jo tuhansia. Mukaan mahtuu niin pieniä kyläyhdistysten projekteja kuin mittavia tutkimus- ja innovaatiokokonaisuuksia. EPANET-professuuriverkosto, tänä syksynä 20 vuotta täyttänyt maakuntakorkeakoulu sekä Framin kampusalue ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten pitkäjänteinen kehittäminen tuottaa pysyvää jälkeä ja konkreettisia tuloksia. 

– Lisäksi Foodwestin tarina osoittaa, mitä määrätietoinen kehittämistyö voi synnyttää. Yrityksestä on kasvanut koko Suomen mittakaavassa merkittävä elintarvikealan kehittäjä.  

Henkilö työskentelemässä elintarvikelaboratoriossa.
Foodwest toimii elintarvikealan kehitysalustana, joka yhdistää tutkimuksen, yritykset ja tuotekehityksen. Kuva: Foodwest Oy.

Elintarvikeala ja teknologiateollisuus ovat olleet erityisen vahvoja teemoja Etelä-Pohjanmaan hankekentässä. Viime vuosina esiin on noussut myös esimerkiksi yritysten omistajanvaihdosten ja työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset. 

Murrosten keskellä syntyy mahdollisuuksia 

Etelä-Pohjanmaa elää muun maailman mukana murrosten aikaa, jossa teknologia, energiantuotanto ja turvallisuus hakevat uusia muotojaan. Aluekehitysjohtaja Heli Rintala arvioi, että lähitulevaisuus tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia ja myös uudenlaista vastuuta maakunnalliselle kehittämistyölle. 

– Tekoälyn ja kvanttilaskennan kaltaiset teknologiat mullistavat työelämää vielä paljon enemmän kuin nyt ymmärrämme. Samalla vihreä ja puhdas siirtymä jatkuvat vahvoina teemoina. Näiden lisäksi kokonaisturvallisuus ja puolustusteollisuus ovat nousseet aluekehittämisen kentälle asioina, joita ei 30 vuotta sitten olisi osattu edes kuvitella, Rintala sanoo. 

Teksti: Hanne Rantala

Kiinnostuitko korkeakouluasioista? Tilaa Epanet-uutiskirje!

Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirjeessä kerrotaan viiden yliopiston (Tampere, Turku, Helsinki, Vaasa ja Taideyliopisto) sekä kahden tutkimuslaitoksen (Siirtolaisuusinstituutti ja Luonnonvarakeskus) kuulumisia 2–3 kertaa kuukaudessa. Tilaajien yhteystietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin. Tilaa uutiskirje tästä »

Banneri, jossa on teksti: "Meistä kerrotaan Epanet-uutiskirjeessä" sekä luettelo tekstissä mainituista tahoista.