Kauhajoen lukio on mukana Erasmus+-hankkeessa nimeltä National Heritage for Our Common European Heritage. Hankkeen teemana ovat erilaiset perinteiset taidot ja ammatit. Hankkeen aikana on esitelty jokaisen osallistujamaan jo kadonnutta, katoamassa olevaa ja yhä elinvoimaista ammattia tai taitoa.
Hankkeessa on Kauhajoen lisäksi mukana ryhmiä Slovakiasta, Italiasta, Kreikasta, Puolasta ja Portugalista. Hanke aloitettiin vuonna 2019, ja se jatkuu vuoden 2022 loppuun. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty opintomatkat Suomeen, Italiaan, Portugaliin ja Puolaan. Lisäksi Slovakian ja Kreikan opintomatkat pidettiin etänä.
Haastattelimme Kauhajoen lukion rehtori Virpi Nymania, historian, filosofian ja yhteiskuntaopin opettaja Johanna Nurmela-Rantaa sekä lukionopiskelijoita hankkeen tiimoilta.
Mikä on hankkeen tavoite?
Virpi Nyman: Rikastaa opiskelijoiden tietämystä omasta sekä eurooppalaisesta kulttuuriperinteestä, lisätä tietoisuutta hankemaiden eroista ja yhtäläisyyksistä sekä lisätä oman ja toisten kulttuuriperinnön arvostusta.
Mitä kaikkea hankkeessa pääsee konkreettisesti tekemään?
Johanna Nurmela-Ranta: Matkustamisen lisäksi opiskelijat ovat tehneet esityksiä liittyen erilaisiin perinteisiin juhliin. Vierailuihin on liittynyt erilaisia työpajoja, joissa on tutustuttu perinteisiin käsityöammatteihin tai taitoihin joululeivonnaisten teosta veistotaidon harjoitteluun.
Mikä sai teidät lähtemään mukaan National Heritage -hankkeeseen?
Virpi Nyman: Mielenkiintoinen teema ja osallistujamaiden runsas lukumäärä.
Millaisia vaikutusmahdollisuuksia nuorilla on hankkeessa?
Johanna Nurmela-Ranta: Opiskelijat ovat osallistuneet ohjelman toteutukseen ja suunnitteluun.
Mikä on ollut teille tähän mennessä mieleenpainuvin hetki hankkeen aikana?
Opiskelijat: Uudet kaverit, kulttuurierot ja tutustuminen uusiin kulttuureihin, kokemukset, vaihdot eri maihin.
Johanna Nurmela-Ranta: Kevääksi 2020 suunniteltujen matkojen toteutuminen tämän kevään aikana eli vihdoinkin toteutuneet matkat opiskelijoiden kanssa.
Mikä on ollut paras hankkeen kautta oppimanne asia tähän mennessä?
Johanna Nurmela-Ranta: Hanketoiminta on antanut perspektiiviä omaan opetukseen ja se tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisia tilaisuuksia verkostoitua ja kartuttaa kokemuksia, joita lukion muut, pääosin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävät kurssit eivät voi tarjota. Hankematkat ovat myös tilaisuus ylläpitää ja kartuttaa kielitaitoa – ei koske vain opiskelijoita vaan myös opettajia.
Mitä hankkeesta jää käteen sen loputtua?
Johanna Nurmela-Ranta: Hankkeen aikana tutustuu aina myös uusiin ihmisiin ja koulujen käytänteisiin. Konkreettisesti tästä hankkeesta jää kaksi e-kirjaa, jotka on julkaistu hankkeen kotisivuilla: toisessa esitellään osallistujamaiden erilaisia perinteitä ja toisessa kadonneita, katoamassa olevia ja toisaalta yhä olemassa olevia perinteisiä käsityöammatteja ja -taitoja.
Artikkeli on osa Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen Euroopan nuorison teemavuoden innoittamaa juttusarjaa, jossa esitellään nuoria osallistavaa toimintaa Etelä-Pohjanmaalla.
Euroopan nuorison teemavuoden gallup: Miten nuoria tulisi osallistaa yhteiskunnallisiin asioihin?
Johanna Nurmela-Ranta: Antamalla tilaa ja tilaisuuksia omaehtoiseen toimintaan osana hankematkoja ja isännöintiä.
