Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan liittojen tilaama selvitys Haapamäen radan (Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä/–Tampere) raideliikenteen nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista on valmistunut.
Maakuntien liittojen teettämä selvitys laajentaa aiemmin julkaistujen Väyläviraston tarveselvityksen sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ostoliikenneselvityksen näkökulmaa rataosien ja kiskobussiliikenteen tulevaisuudesta. Selvityksen tavoitteena oli arvioida henkilöjunaliikenteen jatkamisen edellytyksiä nykyisen ostoliikennesopimuksen päättyessä vuonna 2030 sekä esittää vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita rataosien tulevaisuudesta.
Selvityksessä tarkasteltiin kolmea päävaihtoehtoa henkilöjunaliikenteen jatkamiseksi:
- Täyssähköistäminen ja sähkökaluston käyttöönotto.
- Osittainen sähköistäminen yhdistettynä akkujunakaluston käyttöönottoon.
- Nykyisen kiskobussikaluston peruskorjaus tai käytetyn kaluston hankinta.
Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi Traficomin selvityksessä esitettyä, alueiden kannalta ei-toivottua vaihtoehtoa henkilöjunaliikenteen lopettamisesta ja korvaamisesta linja-autoilla.
Selvityksen perusteella raideliikenteen jatkaminen ja kehittäminen sähköistämällä tukee parhaiten alueellisia, valtakunnallisia sekä ympäristöllisiä tavoitteita. Nämä vaihtoehdot parantaisivat alueellista saavutettavuutta, matkustusmukavuutta, huoltovarmuutta ja elinvoimaa. Sähköistäminen voi tapahtua ainakin ensivaiheessa akkujunakalustoa hyödyntämällä. Sähköistämisen lisäksi selvityksessä haluttiin tuoda esiin muita kustannustehokkaita vaihtoehtoja, kuten olemassa olevan kaluston kunnostaminen tai käytetyn dieselkaluston hankkiminen muualta Euroopasta.
Huoltovarmuuden näkökulmasta Haapamäen radalla on merkitystä tärkeänä vaihtoehtoisena reittinä häiriötilanteissa ja kriisiaikoina. Merkitystä kuvaa esimerkiksi se, että Pääradan häiriötilanteessa henkilöliikenne jouduttaisiin pudottamaan puoleen tai jopa kolmasosaan ja ohjaamaan liikenne Seinäjoki–Haapamäki–Tampere-rataosien kautta.
Nykyisellään reitti ei toimisi raskaimman tavaraliikenteen varareittinä vaan Pääradan kiertoreitti raskaimmille kuljetuksille kulkisi Savon rataa Ylivieskan, Iisalmen ja Pieksämäen kautta Tampereelle. Matka kasvaisi nykyisestä 160 kilometristä 625 kilometriin. Radan sähköistäminen tukisi parhaiten yhteiskunnan kykyä hoitaa kriittiset kuljetukset poikkeustilanteissa, mutta myös pienemmillä toimilla, kuten rataosien perusparantamisella, liikennepaikkojen parantamisilla, kaarreoikaisuilla ja turvalaitetoimenpiteillä saavutetaan tuloksia.
Selvitysprosessin aikana on käynyt selväksi, että ostoliikenteen rahoitus- ja kalustoratkaisujen päätöksillä alkaa olla kiire. Päätökset raideliikenteen tulevaisuudesta tulee tehdä vuoden 2025 aikana, jotta voidaan turvata henkilöjunaliikenteen saumaton jatkuminen heti vuodesta 2031 lähtien. Mikäli poliittinen päätöksenteko kokonaisuudesta venyy, uhka Suomen raideliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta huonoille osaratkaisuille kasvaa.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan liitot valmistelevat selvityksen johtopäätösten pohjalta jatkotoimenpiteitä. Selvityksen tuloksia esitellään maakuntien hallituksille kesäkuussa ja raideliikenteestä vastaaville viranomaisille heti syksyllä.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan alueiden on nyt linjattava, mikä vaihtoehto olisi maakuntien kannalta tavoiteltava.
– Kuntien rahoitusvastuun lisääminen tai Traficomin ehdotuksen mukainen liikenteen korvaaminen bussireiteillä ei ole mahdollista, vaan valtiolta on löydyttävä tuki maakuntien väliselle kiskobussiliikenteelle – onhan hallitus päättänyt tukea myös maakuntalentoja, Savola painottaa.