Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, INTO Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan liiton delegaatio vieraili huhtikuussa Hollannin Eindhovenissa tutustumassa sikäläiseen innovaatioekosysteemiin, Brainport Eindhoveniin. Sen tavoitteena on edistää kasvua ja työllisyyttä yhdistämällä yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori tiiviiksi yhteistyöverkostoksi.
Konsepti sai alkunsa 1990-luvulla, kun alueen aikaisempi suurteollisuus, kärjessä Philips, koki suuria rakennemuutoksia. Toisaalta suuryritysten läsnäolo ja alueelle kehittynyt teknologinen osaaminen loivat pohjaa alueen uudelle huipputeknologiaan perustuvalle kehitykselle. Tänä päivänä Brainport Eindhoven on yksi Euroopan johtavista teknologiakeskittymistä, jossa toimii lukuisia korkean teknologian yrityksiä, startup-yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Alueella työskentelee lähes 73 000 teknologia- ja it -alan osaajaa, ja siellä tuotetaan 2 % kaikista maailman patenteista. Vuosien varrella alueelle on syntynyt useita tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja, kuten 44 000 opiskelijan Fontys -ammattikorkeakoulu. Ne ovat vahvistaneet innovaatiokeskittymää entisestään.
Alue tunnetaan erityisesti eri sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä, mikä mahdollistaa nopean innovoinnin ja uusien teknologioiden kehittämisen. Brainportin menestys perustuu vahvaan verkostoitumiseen, matalaan hierarkiaan ja jatkuvaan panostukseen tutkimukseen ja kehitykseen. Erittäin merkittävänä taustatekijänä on ollut myös panostaminen kaupunkiympäristöön ja kaupunkikulttuurin kehittäminen. Monet Eindhovenin nyt kukoistavat innovaatioympäristöt olivatkin vielä pari vuosikymmentä sitten hylättyjä ja saastuneita vanhoja teollisuusalueita.
Vierailun aikana tapasimme muun muassa alueen kehittämiseen osallistuneen asiantuntijan, Thom Aussemsin, Eindhovenin teknillisen yliopiston entisen rehtorin Jan Mengelerin ja Agri Food Capital -säätiön, projektipäällikkö Simon Maasin. He korostivat ennen muuta eri toimijoiden välisen avoimen vuorovaikutuksen ja myös avoimen innovaatiotoiminnan merkitystä alueen menestykselle. Hyvin usein keskusteluissa toistuivat sanat ”newcommers” ja ”start ups”.
Vierailun aikana pohdimme sitä, miten Eindhovenin Brainport -mallia voisi soveltaa Seinäjoen kaupunkiseudulla. Kehityspolku ja mittakaava ovat hyvin erilaiset, mutta meillä on kuitenkin käytössä samankaltainen toimijaverkosto ja samanlaisia kehittämisen välineitä. Ehkä eniten opittavaa voisi olla yhteistyökulttuurissa. Erityisesti avainyritysten osallistuminen kolmantena osapuolena tutkimuksen ja koulutuksen ja julkisen sektorin rinnalla voisi olla vielä astetta tiiviimpää. Edelleen tulisi panostaa start up toimintaan, avoimiin innovaatioympäristöihin ja osaajien houkutteluun ja esimerkiksi uudenlaisiin oppimisympäristöihin. Tärkeintä kuitenkin on luottamuksen ilmapiiri, jossa uudet ajatukset ja ihmiset otetaan vastaan avoimin mielin.
Antti Saartenoja