Kauhajoen lukio on mukana Erasmus+-hankkeessa nimeltä ”WATER – a Walk Around The Earth’s Resources”. Hanke käsittelee vettä, sen kestävää käyttöä ja kierrätystä. Lukiossa iloitaan siitä, että hankkeen teemat nivoutuvat yhteen luma-oppiaineiden sisältöjen kanssa.
Hankkeessa on mukana Suomen lisäksi Espanja (Ibiza), Serbia, Turkki ja Puola. Vaikka korona löikin hieman kapuloita rattaisiin, on hankkeessa päästy tekemään ulkomaanvierailuja. Kauhajoelta käytiin Serbiassa helmikuussa 2020 juuri ennen koronapandemian leviämistä Eurooppaan. Kun matkustus meni jäihin keväällä 2020, haettiin hankkeelle jatkoaikaa vuoden 2022 loppuun.
Haastattelimme Kauhajoen lukion rehtori Virpi Nymania, Erasmus+-koordinaattori Simo Tolvasta, lukion opiskelijoita, kemian ja matematiikan opettaja Tuomas Yli-Kokkoa sekä fysiikan ja matematiikan opettaja Marjo Nuuttilaa heidän kokemuksistaan WATER-hankkeen parissa.
Mikä on hankkeen tavoite?
Simo Tolvanen: Luoda yhteyksiä eurooppalaisten nuorten ja opettajien välille sekä parantaa osallistujien tietoisuutta veden kestävästä käytöstä. Myös opiskelijoiden motivointi veden kestävään käyttöön ja säästämiseen.
Virpi Nyman: Tuoda esiin, miten erilaisia veteen liittyvät haasteet ovat eri maissa: puhdas juomavesi, tulvat, veden käyttö maataloudessa ja niin edes päin.
Mitä kaikkea hankkeessa pääsee konkreettisesti tekemään?
Simo Tolvanen: Matkustamaan kaikkiin hankekumppanimaihin, tutustumaan toisiin kulttuureihin sekä opiskelemaan ja tutkimaan vettä luonnonvarana.
Tuomas Yli-Kokko: Eri lähijaksojen aikana on tehty runsaasti tutustumiskäyntejä eri vesiluontokohteisiin, vedenottamoille, jätevedenpuhdistamoille ym. Olemme myös ottaneet vesinäytteitä erilaisista kohteista ja tutkituttaneet niitä ammattilaboratorioissa sekä tehneet itse yksinkertaisempia laboratorioanalyysejä.
Mikä sai teidät lähtemään mukaan WATER-hankkeeseen?
Simo Tolvanen: Innostuimme hankkeesta, koska koulumme aktiivisissa opettajissa on myös luonnontieteen opettajia ja teema kiinnosti meitä. Hanke sopii myös opetussuunnitelmaan.
Marjo Nuuttila: Lähdin mukaan aikaisempien hankkeiden innoittamana siksi, että hankkeessa toimiminen antaa sisältöä ja vaihtelua omaan työhön. Pääsee näkemään eri maiden koulujen toimintaa ja tutustuu uusiin ihmisiin.
Tuomas Yli-Kokko: Hankkeen teema tuntui kemian lehtorille sopivalta ja on muutenkin sydäntä lähellä. Osa mukana olevista kouluista on tuttuja ja osa uusia, joten kollegoiden kanssa kommunikoidessa sekä tapaa vanhoja tuttuja että solmii uusia ystävyyssuhteita.
Millaisia vaikutusmahdollisuuksia nuorilla on hankkeessa?
Simo Tolvanen: Heille on annettu vastuuta isännöinnin vapaa-ajan ohjelman suunnittelussa, ja heille on myös tehty palautekyselyitä.
Mikä on ollut teille tähän mennessä mieleenpainuvin hetki hankkeen aikana?
Opiskelijat: Uudet kaverit, kulttuurierot ja tutustuminen uusiin kulttuureihin, kokemukset, vaihdot eri maihin.
Simo Tolvanen: Matka Istanbuliin Turkkiin ja siellä mm. opiskelijoidemme esitykset sekä uinti Mustassameressä meduusojen joukossa.
Tuomas Yli-Kokko: Serbiassa alueparlamentin vierailulla kokoonnuimme salissa, jonka nurkassa oli piano. Eräs espanjalainen poika kysyi lupaa soittaa ja 5 minuutin kuluttua pianon ääressä oli useita vuorottelevia soittajia ja viidestä kansallisuudesta muodostuva 40-henkinen kuoro laulamassa kaikkien tuntemia pop-kappaleita − täysin spontaanisti.
Marjo Nuuttila: Tilanteet, joissa näkyy opiskelijoiden innostus ja aktiivisuus, eri maiden opiskelijoiden toimiminen yhdessä.
Mikä on ollut paras hankkeen kautta oppimanne asia tähän mennessä?
Simo Tolvanen: Kontaktien syntyminen muihin eurooppalaisiin opettajiin
Marjo Nuuttila: Yhdessä toimiminen ei tarvitse huippukielitaitoa, vaan avoimuutta, uteliaisuutta ja innostusta. On myös hienoa tutustua eri maihin ja kulttuureihin.
Mitä hankkeesta jää käteen sen loputtua?
Simo Tolvanen: Hienoja muistoja matkoilta ja isännöinnistä, kontakteja muihin eurooppalaisiin kouluihin, ideoita opetukseen.
Water-hankkeeseen voit tutustua lisää hankkeen verkkosivuilla.
Artikkeli on osa Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen Euroopan nuorison teemavuoden innoittamaa juttusarjaa, jossa esitellään nuoria osallistavaa toimintaa Etelä-Pohjanmaalla.
Euroopan nuorison teemavuoden gallup: Miten nuoria tulisi osallistaa yhteiskunnallisiin asioihin?
Tuomas Yli-Kokko: Muun muassa tällaisten hankkeiden kautta suoritettava tutustuminen toisiin kulttuureihin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin, joiden erilaisuudet ja samankaltaisuudet pääsee näkemään ihan arkipäivän tilanteissa. Kotimaassa osallistuminen esim. nuorisovaaleihin, kuten meidän koulussamme tehdään kaikkien kansallisten ja kunnallisten vaalien yhteydessä. Yleensä järjestämme myös vaalipaneelin, johon kysymykset tulevat opiskelijoilta.
