Komissaarin kyselytunti – Osa 1: Koronakriisi ja EU:n elpymissuunnitelma

Kuvakaappaus Komissaarin kyselytunti -tilaisuudesta. Jutta Urpilainen ja Asko Peltola keskustelevat etäyhteyden välityksellä.
Komissaari Jutta Urpilainen ja maakuntajohtaja Asko Peltola keskustelivat Komissaarin kyselytunnilla muun muassa EU:n elpymissuunnitelmasta.

Euroopan unionin (EU) kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen teki virtuaalisen maakuntavierailun Etelä-Pohjanmaalle tiistaina 23.3.2021.

Vierailu koostui kahdesta osasta: kouluvierailusta ja komissaarin kyselytunnista. Tilaisuuksien aikana maakunnan toimijat pääsivät keskustelemaan komissaarin kanssa ajankohtaisista EU-aiheista.

Kyselytunnilla keskustelua käytiin kolmen teeman ympärillä:

  • Koronakriisi ja EU:n elpymissuunnitelma
  • Nuorten ja kansalaisten osallistaminen Euroopan unionin kehittämiseen
  • Kansainväliset kumppanuudet ja EU:n Afrikka-suhteet

Kerromme tässä artikkelissa kyselytunnin aikana käydyistä keskusteluista liittyen erityisesti koronviruskriisin vaikutuksiin.

Koronakriisin vaikutukset

Kyselytunnin keskustelun avasi maakuntajohtaja Asko Peltola, joka nosti puheenvuorossaan esiin myös koronakriisin pakottaman digiloikan vaikutuksia. 

– Jos jotain positiivista koronapandemian ajasta pitää etsiä, on se varmasti ollut sen aiheuttama pakkodigiloikka ja etäyhteyksien entistä parempi hyödyntäminen. Näillä on tulevaisuudessa vaikutuksia myös kestävän kehityksen kannalta, Peltola arveli.

Myös komissaari tunnisti digiloikan tuoman edistysaskeleen ja kertoi, kuinka myös komission työskentelytavat kokivat valtavan muutoksen viime keväänä.

– Komissiossa ei ennen koronakriisiä juurikaan tunnistettu etätyötä lainkaan ja työajaksi tunnistettiin ainoastaan toimistolla tapahtuva työ. Suurin osa komission virkamiehistä joutuikin yhtäkkiä etätyöhön ja tässä mielessä digiloikka etätyöhön otettiin yhdessä yössä, komissaari Urpilainen avasi.

Kriisin vaikutukset EU:n toimintaan

Puheenvuorossaan komissaari avasi, kuinka koronakriisi vaikutti erityisesti viime keväänä olennaisesti myös EU:n toimintaan ja tekemiseen.

– Komissiolla oli vuoden 2019 lopulla alkaneen toimikautensa alussa valtavan kunnianhimoinen strategia Euroopan kehittämiselle, jossa Euroopasta haluttiin rakentaa johtava suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, teknologian kehityksessä sekä myös globaalina toimijana. Kaikki nämä isot, kunnianhimoiset tavoitteet jouduttiin viime keväänä laittamaan hetkellisesti sivuun ja fokus siirtyi akuutin koronakriisin hoitamiseen, Urpilainen selvensi.

Vaikka Euroopan unionilla ei olekaan toimivaltaa terveysasioiden hoitamisessa ja terveyskriisin ratkaisemisessa, on se kuitenkin monin muin keinoin ollut edesauttamassa kriisistä selviytymistä.

– Toimenpiteillään EU on luonut liikkumatilaa jäsenvaltioille talouden elvyttämiseen taloussääntöjen ja kilpailupolitiikan puitteissa, huolehtinut sisämarkkinoiden toimivuudesta rajojen ollessa kiinni sekä huolehtinut yhteishankinnoista suojavarusteiden osalta, Urpilainen listasi.

EU:lla on ollut keskeinen rooli myös koronavirusrokotteen kehittämisessä ja erityisesti sen kehittämisen rahoittamisessa.

– Kymmenessä kuukaudessa rokotteen kehittäminen on aikamoinen maailman ennätys. Jos usein rokotteita kehitetään kymmenen vuotta, nyt se saatiin kehitettyä kymmenessä kuukaudessa, komissaari tähdensi.

Pullonkaula rokottamisessa on tällä hetkellä ollut erityisesti rokotteiden tuotannossa, mikä on johtanut siihen, että rokotustahti on ollut Euroopassa arvoitua pienempi.

– Tällä hetkellä EU on kuitenkin neuvotellut kuuden eri valmistajan kanssaportfoliot rokotteiden hankinnasta, jotka kattavat yli 22 miljardin rokotteen hankinnan. Rohkenisin myös väittää, että ilman EU:ta esimerkiksi Suomi ei olisi pystynyt neuvottelemaan yhtä tehokkaasti tällaisista hankinnoista isojen toimijoiden kanssa, Urpilainen arvioi.

Akuutin kriisin hoitamisesta talouden elvyttämiseen

Akuutin terveyskriisin hoitamisen jälkeen viime kesällä aloitettiin toimenpiteiden valmistelu Euroopan talouden elvyttämiseksi.

EU:n johtajat pääsivät viime kesänä sopuun EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 sekä Next Generation EU -elpymisvälineestä, jotka muodostavat yhdessä yhteensä 1,8 biljoonan euron elvytyspaketin.

Paketin avulla rakennetaan covid-19-pandemian jälkeistä Eurooppaa entistä vihreämmäksi, digitaalisemmaksi ja selviytymiskykyisemmäksi.

–  Elpymispaketin suunnittelussa on palattu takaisin komission toimintaohjelman vihreää kehitystä ja digitalisaation edistämistä tukeviin politiikkatavoitteisiin, joita molempia korostetaan elpymispaketin toimenpiteissä vahvasti, Urpilainen avasi.

Next Generation EU -elpymisväline koostuu useasta erillisestä ohjelmasta, joista erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen (RRF) liitetty yhteinen lainanotto on synnyttänyt ajoittain kovaakin poliittista keskustelua niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. RRF-ohjelmaa valmistellaan paraikaa kansallisesti, missä myös maakunnilla on ollut merkittävä rooli maakunnallisten RRF-suunnitelmien valmistelussa.

Maakuntajohtaja Asko Peltola avasikin kyselytunnilla tilannetta maakunnan näkökulmasta ja siitä, mitkä suhteellisesti pienen maakunnan mahdollisuudet on synnyttää elpymisvälineen tavoittelemia laajoja kehittämistoimenpiteitä.

– Maakunnassa on herännyt huolta muun muassa siitä, miten Etelä-Pohjanmaa maakuntana, jossa ei ole isoa yliopistoa, on vähän korkeakoulupaikkoja ja paljon pieniä ja mikroyrityksiä, pystyy parhaiten hyötymään tällaisesta valtavasta elpymispaketista, Peltola kommentoi.

Tästä komissaari ei kuitenkaan tuntunut olevan huolissaan, vaan oli luottavainen siitä, että Etelä-Pohjanmaalta löytyy jatkossakin uusia ideoita ja ratkaisuja paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Kyselytunnille osallistuivat komissaarin lisäksi maakunnasta kuusi edustajaa eri organisaatioista: maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta, Elisabet Kivimäki Into Seinäjoki Oy:stä, rehtori Jaakko Hallilla Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta, Aki Sundell Teknologiateollisuus Ry:stä, nuorisovaltuutettu Veera Bohjanen Seinäjoen nuorisovaltuustosta sekä Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksesta.

Teksti: Hanna Meriläinen

Lue lisää Euroopan unionin elpymissuunnitelmasta Euroopan komission verkkosivuilta.

Scroll Up